Tiedotteet – Sivu 2

Kysely kansanedustajaehdokkaille 2007

Arvoisa kansanedustajaehdokas!

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry on vuonna 1991 perustettu Euroopan integraatiopolitiikkaan ja sen kritiikkiin keskittynyt kansalaisjärjestö. Olemme omalta osaltamme seuranneet keskustelua, jota on käyty ja käydään EU:n jäsenmaissa ns. perustuslaista. Haluaisimme teidän vastaavan kahteen asiaan liittyvään kysymykseen, koska mielestämme kansalaisten on hyvä tietää suhtautumisenne asiaan. Lyhyt vastaus tyyliin kyllä /ei.

1. Tarvitseeko Euroopan unioni toimiakseen perustuslain?

2. Oletteko valmis tarpeen tullen saattamaan asian kansanäänestyksellä päätettäväksi?

Vastaukset 25.2. mennessä osoitteella veu(a)co.inet.fi.

Etukäteen kiittäen

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Leena Brunberg

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Pohjoismainen kannanotto:

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Yhdessä pohjoismaat ovat muodostaneet tärkeän globaalin vaikuttajan rauhan, ihmisoikeuksien, köyhyyttä vastaan taistelevan ja eteenpäin vievän kehityksen saralla.

EU:n kasvava valta on johtanut siihen, että pohjoismaiset EU-maat; Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet kieltäytymään yhteispohjoismaisista aloitteista. Viimeisin esimerkki on, kun nämä kolme EU maata joutuivat vetämään tarkkailijansa pois Sri Lankasta. Ruotsalaisen pohjoismaisen tarkkailijoiden johtajan Ulf Henricssonin selkeistä pyynnöistä huolimatta EU leimasi tamilitiikerit (LTTE) terroristeiksi. Niin kauan kuin Tanska, Suomi ja Ruotsi toimivat EU:n terroristilistan puitteissa eivät nämä maat voi toimia rauhanrakentajina. Sri Lankaan ovat jääneet vain norjalaiset ja islantilaiset tarkkailijat.

Pohjoismaiset EU:n vastaiset kansalaisjärjestöt ovat sitä mieltä, että pohjoismaat voivat tehdä enemmän maailman hyväksi, jos maat voisivat ajaa yhteisiä ulkopoliittisia aloitteita. Pohjoismaita tarvitaan maailmalla – eikä vähiten nyt, jolloin ihmisoikeudet ja rauha ovat haasteellisia.

Me vaadimme, että kaikki pohjoismaat vetäytyvät EU:n terroristilistalta niin, että on mahdollista tukea norjalaisten ja islantilaisten rauhantyötä Sri Lankassa.

Tanskassa 5.10.2006

Folkebevægelsen mod EU i Danmark – www.folkebevaegelsen.dk
Alternativ till EU i Finland – www.veu.fi
Heimssyn i Island – www.heimssyn
Nei til EU i Norge – www.neitileu.no
Folkrörelsen Nej til EU i Sverige – www.nejtilleu.se

Puheenvuoro Valtioneuvoston selonteon kuulemistilaisuudesta

Vaihtoehto EU:lle puheenvuoro Valtioneuvoston selonteon kuulemistilaisuudesta, EU-peruslakisopimuksesta Eduskunnassa 16.3.2006.

Arvoisa puheenjohtaja

Hallitus on antanut Eduskunnalle selonteon EU-perustuslakisopimuksesta. Eduskunnan suurivaliokunta, jolle EU-asiain valmistelu kuuluu, haluaa nyt ennen antamaansa lausuntoa tiedottaa ja kuulla myös kansalaisjärjestöjä. Tästä huomaavaisuudesta kunnioittava kiitos.

Vaihtoehto EU:lle on EU-kriittinen kansalaisjärjestö ja suosittaa suurta valiokuntaa ottamaan kielteisen kannan perustuslakisopimukseen ratifiointiin. Kielteisen kannan perusteluina julkituomme seuraavaa:

1. Sopimus on juridisesti kuollut, siksi kaikki elvytystoimenpiteet pienen Suomen kannalta ovat turhia ja osoittaisi vain turhaa alamaisuutta ja nöyristelyä.

Kahden EU-perustajamaan, Ranskan ja Hollannin, kansalaiset ovat hallituksiaan sitovissa kansanäänestyksissä selvällä enemmistöllä hylänneet EU-perustuslakisopimuksen. EU-lakien mukaan sopimuksen hyväksyminen edellyttää yksimielistä hyväksyntää.

2. EU-perustuslakisopimuksen hylkääminen ei ole Suomelle onnettomuus

Perustuslakisopimuksen hyväksyminen tekisi EU:sta oikeushenkilön. Oikeushenkilönä se voisi tehdä sopimuksia, jotka sitoisivat myös Suomea. Meidän ongelmamme on että olemme syrjäinen, pohjoinen ja harvaanasuttu maa Brysselistä katsottuna, siksi kaikki se mikä sydänalueille on hyväksi voi olla meille pahaksi.

EU-peruslaki menee yli Suomen perustuslain ja tekee siitä alisteisen. Sama koskee kaikkia EU:n säätämiä asetuksia ja direktiivejä. Silti valtaeliitti puhuu, että olemme itsenäisempiä kuin koskaan. Me kansalaiset olemme valinneet kansanedustajat ajamaan ja huolehtimaan Suomen ja suomen kansalaisten etuja. Miten te tästä päätehtävästä selviätte, jos ylin lainsäädäntö ja tuomiovalta luovutetaan ylikansalliseen päätöksentekoon? Tuolla ylikansallisella tasolla me voimme vaikuttaa omiin asioihimme vain yhden prosentin vaikutusvallalla. Peruslakisopimuksen hyväksyminen merkitsisi tämän asian entistä vahvempaa betonointia. Jos eduskunta ja hallitus kaikesta huolimatta haluavat ratifioida sopimuksen, tulee päätös ehdottomasti alistaa kansanäänestykselle.

Urho Kittilä
Vaihtoehto EU:lle puheenjohtaja

Lausunto EU-konventin tuloksista

EDUSKUNNAN ULKOASIAINVALIOKUNNALLE VAIHTOEHTO EU:LLE -KANSANLIIKKEEN LAUSUNTO EU-KONVENTIN TULOKSISTA JA VALMISTAUTUMISESTA HALLITUSTENVÄLISEEN KONFERENSSIIN

Laekenin huippukokous päätti joulukuussa 2001 kutsua koolle konventin pohtimaan Euroopan unionin tulevaisuutta ja erilaisia vaihtoehtoja sekä selkeyttämään sen monimutkaista laki- ja säädöskokoelmaa. Se asetti tavoitteeksi myös unionin lähentämisen kansalaisiin. Alusta alkaen voitiin todeta, että tätä työskentelytapaa ohjasikin konventille valittu puhemiehistö ja sen puheenjohtaja. Konventin puheenjohtaja julisti heti alkuun, että tavoitteena on luoda Euroopan unionin perustuslaki ja että ”olemme epäonnistuneet”, ellei sitä saada aikaan. Erilaisia vaihtoehtoja ei edes tuotettu.

Sen asemesta, että entiseen tapaan olisi valmisteltu uutta sopimusta hallitusten välisen konferenssin HVK:n käsittelyyn, tällä työskentelytavalla haluttiin ohjata prosessia kovin ottein ja asettaa päätöksiä tekevä HVK valmiiden asioiden eteen.

Saksan ja Italian pääministerit Gerhard Schröder ja Silvio Berlusconi ovatkin yhteen ääneen varoittaneet jäsenmaita avaamasta yhtään kohtaa ehdotuksessa.

Tämä on tilanne HVK:n kokoontuessa ”päättämään” suurimmaksi osaksi suurten jäsenmaiden ja konventin puheenjohtajiston ehdoilla tehdystä luonnoksesta. Vaikka Laekenissa annettiin tehtäväksi lähentää EU:ta kansalaisiin ja edistää avoimuutta tätä ohjetta ei noudatettu konventin työskentelyssä. Konventin puheenjohtajisto vastaanotti noin 6 000 muutosehdotusta konventin jäseniltä. Näitä ehdotuksia ei edes käännetty kaikkien jäsenmaiden ja hakijamaiden kielille, puhumattakaan että niitä olisi käsitelty tai niistä olisi äänestetty!

Konventin työskentelytapoja kritisoi mm. Luxembourgin pääministeri Jean-Claude Juncker saksalaisessa der Spiegel-lehdessä (25/2003). Hänen mukaansa suuresti mainostettu ”demokratia-jippo” (konventti) muuttui pimeimmäksi salahuoneeksi (”Ich habe noch keine dunklere Dunkelkammer gesehen als den Konvent”). Perustuslakiluonnoksen teksti on Junckerin mukaan täysin mahdotonta luettavaa ja hän korostaa, että Euroopan kansalaisilla on oikeus saada tietää kuka, missä muodossa ja mistä lähtien on vastuussa asioista EU:ssa.

Kärkevää kritiikkiä on esittänyt myös Saksan perustuslakituomioistuimen tuomari ja EU-lainsäädännön asiantuntija, professori Siegfried Bross, jonka mielestä olisi pitänyt käydä syvällistä keskustelua perusarvoista kaikissa jäsenmaissa jo ennen EU-konventin työskentelyn aloittamista. Hän peräänkuuluttaa ”puolueetonta kompetenssi-tuomioistuinta”, joka ratkaisi niitä ristiriitoja, jotka hän ennakoi syntyvän kansallisen ja EU-lainsäädännön välillä. Siegfried Brossin mielestä kansanäänestys EU:n perustuslaista on välttämätön ainakin joidenkin osien kohdalta (Die Welt 1.8.03).

Tanskalaisen EU-parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Torben Lund, entinen ministeri, kehotti Politiken-lehdessä elokuussa tanskalaisia äänestämään ei EU:n perustuslaille.

Hänen mukaansa perustuslaki siirtää liian paljon valtaa kansallisilta parlamenteilta Brysseliin. Lund arvioi, että ollaan vain 5 % päässä todellisesta liittovaltiosta ja etteivät kansalaiset tiedä mitä on tapahtumassa.

Suomessa äänestettiin liittymisestä EU:hun vuonna 1994. Arvioitaessa kansanäänestystarvetta perustuslaista täytyy muistaa, että EU on kaukana siitä EU:sta johon liityttiin. Sen jälkeen Suomi on liittynyt EU:n rahaliittoon, josta enemmistö kansalaisista olisi halunnut kansanäänestyksen. Ilman kansalaiskeskustelua ja kansanäänestyksettä eduskunta myös hyväksyi sekä Amsterdamin että Nizzan sopimukset. Kansalaisten on nyt saatava sanoa mielipiteensä siitä, tarvitaanko EU:ssa perustuslakia kaikkine kansallistunnuksineen, puolustusvoimineen ja yhä vain laajentuneine toimivaltuuksineen.

Perustuslakiluonnos sisältää monta kohtaa josta suomalaisten on saatava keskustella ja päättää.

EU:n päätösvaltaan siirretään aivan uusia, suomalaisten arkipäivää koskevia alueita. Se pakottaa, toistaiseksi vielä suomalaisten päätettävissä olevien, palveluiden saattamisen vapaan kaupan ja kilpailun kohteiksi. Cancunin WTO -kokouksessa Euroopan Unioni jo ajoi vastoin valtuuksiaankin kaikkien palveluiden rajoittamatonta kilpailua.

Kesäkuussa julkaistun mielipidemittauksen mukaan 85 % suomalaisista torjuu EU-presidentin ja 61 % haluaa siirtää valtaa takaisin jäsenmaille. Kansanäänestystä perustuslaista pitää 68 %
tarpeellisena.

Kansanäänestyksiä tullaan näillä näkymin järjestämään ainakin seitsemässä jäsenmaassa tai tulevassa jäsenmaassa. Eri puolilla Eurooppaa sekä perustuslain kannattajat että vastustajat ovat yhdistäneet voimansa demokratian puolesta.

Julkisuudessa ovat useat asiantuntijatkin ottaneet kantaa kansanäänestyksen puolesta.
Olisi merkillistä ja surullista ellei Suomi, joka mielellään esiintyy demokratian puolustajana muiden pohjoismaiden rinnalla, anna omille kansalaisilleen mahdollisuutta äänestää perustuslaista.

Perustuslakiluonnoksen alkupuheessa väitetään, että EU maiden kansalaiset tahtovat perustaa uuden Euroopan Unionin ja haluavat antaa Unionille perustuslain. Uusi unioni ei voi nauttia kansalaisten tukea, jos kansalaisille ei edes ole mahdollista itse päättää asiasta.

EU-parlamentti tulee mitä todennäköisemmin 24.9.03 äänestämään sen puolesta, että järjestettäisiin kansanäänestykset kaikissa jäsenmaissa EU:n perustuslaista EU-parlamenttivaalien yhteydessä kesäkuussa 2004.

Kansanäänestysvaatimus on oikea vaatimus. Päivämäärää ei kuitenkaan pidä sitoa EU-parlamenttivaaleihin. HVK:n päättymisen jälkeen pitäisi käydä ainakin vuoden kestävä kansalaiskeskustelu.

Hakijamaiden kansanäänestykset osoittavat, että jäsenmaissa on perustettava puolueeton elin, joka valvoo että perustuslakia puolustaville ja torjuville tahoille luodaan tasa-arvoiset edellytykset käydä keskustelua. Tämä koskee etenkin kampanjoiden rahoitusta, tilaa julkisissa tiedotusvälineissä ja kaikin puolin tasapuolista mahdollisuutta tuoda erilaiset näkemykset esiin.

Vain näin luodaan edellytykset rehtiin kansalaisten oikeuksia kunnioittavaan äänestykseen ja korkeaan äänestysaktiivisuuteen. Perustuslaki joka ei nauti laajan enemmistön tukea on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin, demokratiaan ja ylipäätään politiikkaan.

Helsinki
19.9.2003

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry

Ulla Klötzer
puheenjohtaja

Kirje kansanedustajille

Arvoisa kansanedustaja

Euroopan unionille perustuslakia valmisteleva konventti on loppusuoralla. Sen puhemiehistön esittelemä luonnos vie kohti entistä tiiviimpää yhteisöä. Kuten aiemmissa versioissa suoraan sanottiin, suuntana on voimistuva liittovaltiokehitys.

Mukana on myös yhteisen puolustuksen valmistelu ja keskinäisten turvatakuiden kirjaaminen. Monet institutionaaliset esitykset sementoivat suurten jäsenmaiden vallan.

Kun Suomen omasta rahasta ja rahapolitiikasta luovuttiin, ylivoimainen enemmistö kansalaisista olisi halunnut kansanäänestyksen tästä tärkeästä asiasta. Nyt on kyse vielä tärkeämmästä päätöksestä: lainsäädäntövallan keskittäminen Brysseliin ja näin ylimmän päätösvallan luovuttaminen Euroopan unionille ja käytännössä sen suurille jäsenmaille.

Vaihtoehto EU:lle -kansalaisliike liittyi tänä keväänä Eurooppalaiseen Kansanäänestys-kampanjaan. European Referendum Campaign (www.european-referendum.org) yhdistää kaikki demokratiaa puolustavat järjestöt ja henkilöt niin EU:n nykyisissä kuin myös uusissa jäsenmaissa – täysin riippumatta heidän suhtautumisestaan Euroopan unioniin – vaatimaan kansanäänestystä uudesta perustuslaista.

Kansanäänestystä vaatii myös jo yli 90 EU:n perustuslakia laativan konventin jäsentä, muiden mukana Italian hallituksen edustaja, konventin puheenjohtajistoon kuuluva Giuliano Amato sekä suomalaiset Esko Seppänen ja Piia-Nora Kauppi.

Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen mielestä hallituksella ei ole enää jäsenyyspäätöksen antamia valtuuksia päättää ”itsenäisten valtioiden yhteisölle” laadittavasta perustuslaista, joka määrittelee jokaisen kansalaisen perusoikeudet, yhteiskunnan kehittämisen perusperiaatteet ja EU:n toimivallan ja päätöksenteon.

Vetoamme Teihin, arvoisa kansanedustaja, että tekisitte hyvissä ajoin aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä ja muodostaisitte eduskunnassa laajan rintaman kansanäänestysaloitteen taakse.

Suomen suhtautuminen EU:n perustuslakiin on vaalikauden tärkein asia ja ennen muuta suomalaisten on voitava hyväksyä tai hylätä perustuslakiesitys.

Helsinki 3.6.2003

Ulla Klötzer, VEU:n puheenjohtaja

050-569 09 67

Kööpenhaminan julistus 2002

KÖÖPENHAMINAN JULISTUS
11.12.2002 DEMOKRATIOIDEN JA MONIARVOISUUDEN EUROOPPA

Me haluamme kansojen ja valtioiden Euroopan. Nykyinen EU on taloudellisen ja poliittisen eliitin projekti. Tulevaisuuden Eurooppa olisi demokratioiden ja moniarvoisuuden Eurooppa, joka suvaitsisi monenlaatuisia yhteistyömalleja. Sen kansoilla pitäisi olla vapaus liittyä tai olla liittymättä yhteisöön. Vaadimme, että uudet EU-sopimukset aina alistetaan kasanäänestykselle.

Me uskomme, että demokratia, puutteistaan huolimatta, on paras hallitusmuoto. Demokratia rakentuu ”ihmisten keskuuteen perustetuille hallituksille, jotka saavat valtansa hallittujen suostumuksesta”. Kansoilla ja valtiolla on itsemääräämisoikeus kuten YK:n peruskirja esittää.

Ilman edustuksellista hallitusmuotoa, kriittistä avointa keskustelua ja moniarvoista mediaa ei voi olla olemassa vakaata demokratiaa. Demokratia edellyttää vaaleilla valittujen poliittisten johtajien olevan äänestäjilleen vastuussa vapaan keskustelun ja yleisten vaalien välityksellä.

Uskomme, että maailmanlaajuinen solidaarisuus on köyhyydestä, nälästä ja sorrosta vapaan maailman syntymisen edellytys. Kunnioitus kansainvälisiä lakeja, ihmisoikeuksia ja ympäristöä kohtaan tulee olla pääasiallisena takeena rauhan ja kestävän kehityksen maailmalle. Vakaan YK:n tulisi näytellä tärkeätä osaa oikeudenmukaisen ja kestävälle kehitykselle perustuvan maailman rakentamisessa.

Hallinnollisen ja taloudellisen tehokkuuden nimissä tapahtuva demokraattisen avoimuuden säätely ja osallistumisen rajoittaminen pitää torjua. Epädemokraattinen päätöksentekomenettely ei milloinkaan ole tehokas. Jos näin olisi vallitsisi maailmassa absoluuttinen monarkia tai diktatuuri.

VAIHTOEHTOISIA NÄKEMYKSIÄ KAIVATAAN

Kuluneitten 50 vuoden aikana ovat sekä maailma että Eurooppa merkittävästi muuttuneet. Ajatukset, joiden pohjalle Euroopan Yhteisö syntyi heijastelivat toisen maailmansodan jälkeisiä ongelmia. Ne eivät vastaa enää tämän hetkisiä käsityksiä demokratiasta, kansalaisoikeuksista tai taloudellisesta vapaudesta. Tarvitaan parempia demokratian malleja ja menettelytapoja. Tarvitaan lujempia kansalaisoikeuksia ja parempia toimintamalleja ympäristön suojelemiseksi.

Uskomme EU:n ja sen Tulevaisuuskonventin olevan väärällä tiellä, kun se pyrkii luomaan Euroopasta supervaltaa, jossa on monia liittovaltioin piirteitä. Edelleen uskomme, että EU kohtelee alentavasti hakijamaita. Ylivoimaansa turvaten se sanelee niille liittymisehdot. Minkäänlaista todellista keskustelua liittoutumissopimuksiensa ehdoista. Hakijamaille ei saa asettaa tuotteiden eikä työvoiman liikkumista rajoittavia kaksoisehtoja.

Ei ole sattuma, että käynnissä olevan prosessin nimi on ”laajentuminen”, sen sijaan että puhuttaisiin yhdistymisestä ja yhteistyöstä.

Berliinin muurin sortumisen 1989 yhteydessä tarjoutui Euroopalle ainutkertainen tilaisuus uuden poliittisen ja sosiaalisen järjestyksen luomiselle. Siinä Euroopan kansat olisivat tasavertaisina osallistuneet valtioidensa kehittämiseen vaaleilla valittujen parlamenttiensa, edustuksellisen demokratian ja poliittisten edustajiensa keskinäisen kanssakäymisen nimissä. Etusijalla tässä uudessa järjestyksessä olisivat olleet solidaarisuus, ympäristökysymykset ja konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen.

Kaikki ihmisoikeuksia kunnioittavat demokratiat olisivat osallistuneet tämän panoeurooppalaisen vision muodostamiseen. Kakki Euroopan valtiot olisivat yhtäläisin ehdoin EU:n jäsenmaiden kanssa olleet yhdessä kehittämässä uutta eurooppalaista yhteistyötä. Samalla olisi huomattavasti paljon varakkaampi EU voinut Marshall Apua jäljitellen olla tukemassa toisen maailmansodan jälkeistä Itä- ja Keski-Euroopan taloudellista kehitystä. Nyt EU:n Itä- ja Keski-Euroopalle antama taloudellinen tuki on huomattavasti vaatimattomampaa kuin Marshall Avun puitteissa per capita toisen maailmansodan jälkeiselle Euroopalle jaettiin. Sen lisäksi EU on laatinut ankaria esteitä ja muita rajoituksia Itä- ja Keski- Euroopan kaupalle ja kilpailukykyisten tuotteiden pääsylle lännen markkinoille. Tästäkin johtuen on osassa Itä- ja Keski-Eurooppaa taloudellinen kehitys taantunut tai jopa pysähtynyt viimeisen vuosikymmen kuluessa. Osasyynä tähän on myös EU:n vaatimus, että hakijamaat sopeuttavat välittömästi oman talouselämänsä EU:n säätämiin malleihin.

EU:n toimintamallin, jonka tarkoitus alun alkaen oli taata Euroopan kansojen turvallisuus ja vakaus, on muuttunut markkinoita horjuttavaksi mekanismiksi, jolla on turmiolliset seuraukset kehitysmaille. Itä- ja Keski-Eurooppaa ei missään tapauksessa saisi alistaa vääränlaiselle maatalouspolitiikalle.

EU:n politiikka Itä- ja Keski-Euroopan suhteen on ollut lyhytnäköistä ja epäoikeudenmukaista. Hakijamailla ei ole samoja vaihtoehtoja kuin nykyisillä jäsenmailla esim. rahaunionin ja talouspolitiikan suhteen.

Laajentumisneuvottelut ovat todellisuudessa yksipuolista sanelupolitiikkaa. Hakijamaiden tulee hyväksyä EU:n asettamat ehdot. EU:n olisi pitänyt ymmärtää, että kestävän pohjan Euroopan kukoistukselle tarjoaa vain kulttuurien kirjo ja arvojen monimuotoisuus eikä yhdenmukaisuuden kaavaan pakotettu federaatio, jota suuret jäsenmaat pitävät talutusnuorassaan.

EU on rakentamassa uutta rautaesirippua kerhon jäsenten ja siihen kuulumattomien välille. Toivomuksena on uusi joustava demokratianmalli, joka suosii Euroopan ja muun maailman välistä yhteistyötä. Ero aidon kansainvälisen yhteistyön ja Euroopan yhdeksi supervaltioksi sulautumisen välillä on siinä, että edelliseen kuuluu sekä valinnanvapaus että bi- ja multilateraalinen yhteistyö. Jälkimmäisessä ei näin ole.

Kööpenhaminan huippukokous joulukuussa 2002

VEU on perinteisesti osallistunut EU-huippukokousten yhteydessä järjestettyihin varjokokouksiin ja mielenosoituksiin.

Joulukuussa kokous järjestetään Kööpenhaminassa. Olemme vuokranneet käyttöömme kaksi bussia, joista toinen tuo mukaan osallistujia Baltian maista ja toinen on meitä varten. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä VEU:n toimistoon tai Jussi Liljaan 0400-722 706 sähköposti: jussi.lilja@kolumbus.fi tai Ulla Kötzeriin 09-81 01 67/050-569 09 67, sähköposti: ulla.klötzer@yahoo.com

Varjokokoustapahtumaan osallistuu EU-kriittisiä, globalisaatiota vastustavia sekä toisenlaisen Euroopan haluavia järjestöjä eri puolilta Eurooppaa.

Alustava ohjelma on seuraava:

Lähtö laivalla Helsinki – Tukholma keskiviikkoiltana 11.12.

Torstaina 12.12 bussilla Tukholmasta Kööpenhaminaan

Perjantaina 13.12. EU-vastustajien kokouksia ja tapaamisia sekä muita tapahtumia kaupungilla

Lauantaina 14.12. laajapohjainen ja rauhanomainen suurmielenosoitus johon osallistuu sekä EU-vastustajia että kannattajia.

Sunnuntaina 15.12.paluu takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla Helsinkiin, jossa ollaan perillä varhain maanantaina 16.12.

Vaihtoehto EU:lle osallistuu matkan kustannuksiin. Osallistumien maksaa majoituksinaan ja matkoineen 100 euroa. Jokaisen on varauduttava huolehtimaan omista juomisistaan ja ruokailuistaan. Matka tulee maksaa tilillemme Sampo 800015-926663 merkki ”Tukholma”. Muista laittaa maksuun selvästi nimesi.

Julkilausuma pääministerin kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuudessa

Pääministeri Paavo Lipposen koolle kutsuma Kansalaisjärjestöfoorumi – EU:n Tulevaisuus 4.12.2001 Säätytalolla

VAIHTOEHTO EU:LLE KANSALAISLIIKKEEN JULKILAUSUMA

Laekenin EU-huippukokous 14.-15.12.01 näyttää jälleen kerran muodostavan uuden askeleen EU:n kehityksessä kohti syvempää integraatiota ja ylikansallisuutta. EU-puheenjohtajamaan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti vaatinut laajan uudistuskeskustelun käymistä Laekenissa, ja Belgian laatima julkilausumaluonnos on täynnä ehdotuksia, jotka vievät kohti EU-liittovaltiota.

Ehdotus puhuu demokraattisemman, avoimemman ja tehokkaamman EU:n puolesta. Se ehdottaa suoraa EU-komission puheenjohtajavaalia, se avaa keskustelun EU:n omasta perustuslaista, se peräänkuuluttaa kansallisen veto-oikeuden poistamista kokonaan, sekä haluaa ottaa käsittelyyn Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin tekemän ehdotuksen kaksikamari-parlamentista, jossa kansallisista parlamenteista tehtäisiin EU-parlamentin toinen kamari.

Sekä Saksan että Ranskan hallitukset ilmoittivat viime viikolla yhdessä tukevansa eurooppalaista perustuslakia, josta muodostuisi ylikansallisen EU-valtion symbooli ja perusta.

Myös yhteinen puolustus on keskustelun alla. EU tutkii mahdollisuuksia laajentaa EU:n kriisinhallinta-mandaattia koskemaan myös yhteistä puolustusta. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti kertonut, että hän näkee mahdollisuuden saavuttaa tästä consensus-päätöksen. Hänen mukaansa kaikissa hänen käymissään keskusteluissa, Ranska-Saksa julistuksessa, Tony Blairin puheessa sekä EU-parlamentin lausunnossa puhutaan yhteisen ulko-, turvallisuus-, puolustus-, poliisi-, oikeus-, turvapaikka-, maahanmuutto- sekä terrorismipolitiikan puolesta.

Julkilausumaehdotus sisältää ehdotuksen Konventista, jonka tehtävänä olisi toimia EU:n uudistajana. Konventti koostuisi EU-jäsenmaiden edustajista (15), kansallisten parlamenttien edustajista (30), EU-parlamentin edustajista (16), EU-komission edustajasta sekä Konventin puheenjohtajasta.

Ryhmään ei ole ehdotettu yhtään kansalaisjärjestöjen edustajaa, ja on ilmiselvää että Konventin kokoonpano tulee olemaan erittäin EU-liittovaltiomyönteinen.

Konventti-menetelmä on myös tapa siirtää keskustelu pois kansallisista parlamenteista ja kansasta, mikä on erittäin vahingollista demokratialle.

Vaihtoehto EU:lle kansalaisjärjestö yhtyy tämän takia monen muun eurooppalaisen kansalaisjärjestön seuraaviin vaatimuksiin:

– Konventin tulisi laatia kaksi ehdotusta EU:n tulevaisuudelle. Toinen joka olisi EU-federalistien mielen mukainen liittovaltiosuunnitelma ja toinen suunitelma, joka olisi erittäin monen eurooppalaisen, ellei jopa enemmistön mielen mukainen, nimittäin itsenäisten valtioiden yhteistyösuunnitelma.

– Konventin tulisi, kansalaisten integroimiseksi EU:n tulevaisuuskeskusteluun, ehdottaa kansanäänestysten järjestämistä näistä kahdesta ehdotuksesta. Ainoastaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kansalaisille on mahdollista pienentää sitä nopeassa tahdissa syvenevää poliittista luottamuskuilua, joka nyt vallitsee poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä.

– EU:n sekä EU-jäsenmaiden hallitusten tulee turvata myös EU-kriittisten liikkeiden mahdollisuuksia osallistua sekä rahallisesti että fyysisesti moniulotteiseen, kaikkien kansalaisten ehdoilla toimivaan EU-konventin työskentelyyn.

Lisätietoja: Ulla Klötzer, puh.joht. 09-81 01 67 tai 050-569 0967

Kansalaisjärjestöt ja terrorismi

Kannanotto ministereiden Itälän ja Koskisen kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuuteen

New Yorkin ja Washingtonin terroriteot ovat surullinen ja epäinhimillisen kova muistutus, kuinka tärkeää on taistelu terrorismia ja sen syitä vastaan. Siksi on viattomien ihmisten muiston suoranaista häpäisemistä se, että näiden tapahtumien varjolla EU:n komissio aikoo nopeuttaa terrorismin vastaisia lakeja, joista ei lokakuussa 1999 Tampereen huippukokouksessa päästy yksimielisyyteen. Nyt nämä aiotaan toteuttaa muutamassa kuukaudessa, siten että ne voitaisiin hyväksyä jo joulukuussa.

EU komissio on tehnyt kaksi laajaa esitystä. ”Euroopan pidätysmääräys” tähtää siihen, että yhdessä jäsenmaassa annettu pidätysmääräys koskisi kaikkia jäsenmaita, vaikka epäillyn rikos ei olisikaan kaikissa maissa rangaistava teko. Komissio on myös tekemässä esityksen terrorismin vastaiseksi lainsäädännöksi. Brittiläinen Statewatch-ihmisoikeusjärjestö on jo varoittanut esityksen laajasta terroristimääritelmästä, kun siinä muun muassa puhutaan ”urbaanista väkivallasta” ja ”julkisen liikenteen” häiritsemisestä. Statewatchin mielestä EU on tekemässä sellaista terrorismin määritelmää, jonka perusteella rikolliseksi toiminnaksi voidaan tulkita myös Genovan ja Göteborgin kaltaiset protestit. Kummassakin tapauksessa on edelleen selvittämättä, mikä oli poliisien ja sotilaiden osuus väkivaltaisiksi kehittyneissä mielenosoituksissa. Kyse on siis muusta kuin terrorismin vastaisesta taistelusta eli suunnitelmista, joilla voidaan laillistaa valtiovallan väkivaltakoneiston kovat otteet, jotka Genovassa ja Göteborgissa kohdistuivat myös suureen osaan rauhanomaisista mielenosoittajista.

Erityisen vaarallinen on esitys, jossa leimataan ja listataan järjestöjä terroristileimoilla ja haetaan valtuuksia niiden kieltämiseksi. Mukaan listaukseen ovat joutumassa monet poliittiset ja muut vähänkin radikaalimmat järjestöt. On syytä muistaa esimerkiksi se, että Etelä-Afrikan apartheid-hallitus piti nykyään hallitusvaltaa käyttävää ANC:täkin terroristijärjestönä.

Vaihtoehto EU:lle vaatii, että Suomen hallitus vaatii kunnon selvityksen poliisien toimista niin Göteborgin kuin Genovankin tapahtumissa. Edelleen me edellytämme, etteivät valtiot vastaa väkivaltaan väkivallalla ja kansalaisten demokraattisten oikeuksien kaventamisella ja että Suomi toimii tässä asiassa aloitteellisesti. USA:ta kohdannut tragedia ei saa johtaa sellaisiin reaktioihin, joiden varjolla tavallisten kansalaisten perusoikeuksia mielipiteensä esittämiseen, mielenosoituksiin, kokoontumisiin ja erilaiseen järjestäytymiseen kontrolloidaan ja kriminalisoidaan.

Kovilla rangaistuksilla ei terrorismia ehkäistä. Itsemurhaiskujen tekijöitä ei kuolemanrangaistus estä eikä kansalaisten turvallisuutta paranneta demokraattisia oikeuksia kaventamalla.

Maailmalla on terrorismille hyviä kasvualustoja, jotka saavat voimansa yhä vain kasvavasta epätasa-arvosta ja monien kansanryhmien näköalattomuudesta. Näihin asioihin tulisi panostaa.

VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY.

Muutos 99 -liikettä tarvitaan

Elämme aikaa, jossa pääoma muokkaa kansallisvaltioiden politiikkaa. Välineinään se käyttää Euroopan Unionia, Pohjois-Amerikan vapaakauppa-aluetta NAFTAa, Maailman kauppajärjestöä WTO:ta, Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää ja Maailmanpankkia. Kaikilla näillä järjestöillä on sama tavoite: pääoman vapaa liikkuvuus joka suuntaan, usein maihin, joissa ovat alhaiset palkka-kustannukset, ympäristönormit ja olematon sosiaaliturva. Näin ne lisäävät eriarvoisuutta ja siirtävät kansallisvaltioiden tuotantolaitokset ja pääoman ylikansallisten yritysten hallintaan. Pääoman etu ajaa kansalaisten tarpeiden ohi. Samalla se merkitsee demokraattisen järjestelmän valjastamista pääoman etujen ajajiksi, kansalaisten vaaleilla valitsemien edustajien asettamista markkinatalouden ”kovien realiteettien” eteen. Perustellusti voidaan puhua demokratian kriisistä.

Poliittinen eliitti ja talouselämän edustajat ovatkin jo vuosia vannoneet, että ainoastaan markkinoiden vapaus ja taloudellisen kasvun kiihdyttäminen tuo hyvinvointia. Jäljet tästä uus-liberalismista näkyvät nyt Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Pelkään pahoin, että tämäkin on vasta alkua. Lähes puolet maailman talouksista on laman kourissa. Deflatorinen kehitys laskee edelleen esimerkiksi raaka-aineiden hintoja ja aiheuttaa niitä tuottaville yleensä köyhille maille kasvavia ongelmia. Kansantalouksien yhä tiiviimpi sitominen globaaliin maailmantalouteen, josta kaikenlainen sääntely puuttuu, merkitseekin kasvavaa turvattomuutta ja epävarmuutta tavallisten ihmisten elämässä.

Nimenomaan tästä ovat monet kansalaisjärjestöt kaikkialla maailmassa varoittaneet jo useita vuosia. Viime aikoina on joukkoon liittynyt myös multimiljardööri George Soros, joka äskettäin esitti vaatimuksen, että ”markkinakoneistoon olisi siroteltava enemmän hiekkaa”. Myös maailmanpankin johtaja James Wolfensohn uskoo, että ”sääntelyn purku, deregulaation, on eräissä tapauksissa mennyt liian pitkälle.”

Asiantuntijoiden keskuudessa onkin nousemassa kuuma keskustelu maailmantalouden tulevaisuudesta. On krapulan aika! Kuka laittaa virheitä tehneet poliittiset päättäjät vastuuseen? Saavatko samat poliitikot ja puolueet jatkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunut? Kuitenkin harjoitettu politiikka on saattanut miljoonat ihmiset epätoivoon ja ahdinkoon.

Suomessa poliittinen eliitti on orjamaisesti yhtynyt globalisaatio- ja liberalisointikuoroon. Oppositiota ei ole ollut! Muodollinen oppositio on koko ajan tukenut, jopa ollut käynnistämässä nykymenoa.

Muutos 99 on lähtenyt liikkeelle ruohonjuuritasolta. Kun perinteiset puolueet eivät enää tarjoa poliittista vaihtoehtoa, on kansalaisten ryhdyttävä rakentamaan sitä. Me emme ole yksi. Eri puolilla Eurooppaa ja koko maailmassa ovat tavalliset ihmiset heränneet vaatimaan muutosta. He vaativat yhteiskuntien kehittämistä ihmisten ehdoilla!

30.9.1998