Avainsana: terrorismi

Ketkä ovatkaan Israelin hyökkäyksen varsinaiset sotarikolliset?

Elleivät Israelin sotilaiden teot Gazassa ole sotarikoksia, mitkä sitten sellaisia ovat? Kuinka monta palestiinalaista siviiliä – naista, lasta tai aseetonta vanhusta – puolustusvoimiksi kutsutun Israelin armeijan on surmattava, ennen kuin paljon puhuttu kansainvälinen yhteisö voi ajatella haastavansa Ehud Olmertin, Ehud Barakin ja Tzipi Livnin oikeuteen. Varsinaisia rikollisiahan eivät ole ne sotilaat, jotka kirjaimellisesti laukaisevat ohjukset F-16-hävittäjistä ja taisteluhelikoptereista tai ampuvat panssareilla rakennuksia tohjoksi. Vastuullisia ovat sotatoimista päättäneet poliitikot.

Jos myös Hamas laukaistessaan paljon, paljon pienempiä ja tehottomampia raketteja Israelin puolelle syyllistyy sotarikoksiin niin kuin hyvin voidaan ajatella, silloin Israelin valtion rikokset ovat Hamasin rikoksiin verrattuina satakertaisia: jokaista kuollutta israelilaista vastaa karkeasti laskien sata palestiinalaista tässä pitkän konfliktin uusimmassa, jälleen hyvin verisessä vaiheessa. En itse pidä tällaisesta aritmetiikasta, mutta Hamasin osin kotitekoiset aseet ovat tuhovoimaltaan merkityksettömiä, kun niitä vertaa Israelin aseisiin, jotka ovat paitsi kotitekoisia myös Made in USA. Hamasin raketeilla on suuri psykologinen pelotusvoima alueella, johon ne kantavat. Mitä voidaan voimasuhteiden valossa ajatella Israelin aseiden pelotusvoimasta Gazassa? Kysymys on retorinen, siihen on siis turha vastata.

Erilaissa kommentaareissa on pohdittu sitä, miksi Israel päätti hyökätä Gazaan ja miksi juuri nyt, vuodenvaihteessa 2008 – 2009. Useita selityksiä on esitetty, sellaisia kuin tulitauon rikkoutuminen, lähestyvät vaalit, Israelin suosiman heikon palestiinalaisjohtajan Mahmoud Abbasin virkakauden päättyminen ja presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa.

Varmaan myös Israelin armeijalle halutaan palauttaa pelotevoima, joka pääsi rapistumaan Libanonin Hizballahia vastaan käydyssä sodassa. Kun Israel vuonna 1967 löi kuudessa päivässä kolmen arabimaan armeijat, eivät kuukaudenkaan pituiset pommitukset kesällä 2006 pystyneet nujertamaan Libanonin shiia-muslimien aseellista puoluetta. Mitä hyötyä sellaisesta vahtikoirasta on, jonka hampaat pääsevät tylsistymään? Ilkeältä kuulostava sana vahtikoira sovellettuna kuvaamaan Israelin geopoliittista asemaa ei ole palestiinalaisten eikä Israelin äärivasemmiston keksimä. Sitä käytti Haaretz-lehden kustantaja Gershom Shoken vuonna 1951 kuvaamaan nuoren valtion tulevaa roolia Yhdysvaltojen ja Britannian intressien valvojana. Sen tehtävän Israel hoiti täydellisesti vuonna 1967 tehdessään lopun nasserilaisesta arabinationalismista.

Israelin kolme pääpuoluetta ja niiden johtajat – Livni, Barak ja Benjamin Netanyahu – kilpailevat nyt kovuudella, sillä, kuka hakkaa palestiinalaisia armottomimmin. Ilmapiiriä, jossa ensi kuun vaalit käydään, kuvaa hyvin pääministeri Olmertin vastaus oppositiolle Libanonin sotaa seuranneessa parlamenttikeskustelussa syyskuussa 2006. Oppositio syytti hallitusta siitä, että sota Hizballahia vastaan hävittiin. Pääministeri vastasi näin: puolet Libanonista tuhottiin. Kutsutteko te sitä sodan häviämiseksi?

Israelilaisten lehtitietojen mukaan hyökkäystä Gazaan alettiin valmistella yli puoli vuotta sitten, jo ennen kuin kesällä alkaneesta tulitauosta oli sovittu. Siihen kuului tiedustelu Gazan alueella ja valmistautuminen myös siihen, mistä Israelissa käytetään hepreankielistä sanaa hasbara, selittäminen, valmistautuminen ulkomailta tulevan arvostelun torjumiseen. Tutumpi sana on propaganda. Tulitauko, jonka aikana Gazasta ei ammuttu raketteja Israeliin, rikkoutui marraskuussa, kun Israel pommitti Gazaa ja surmasi kuusi Hamasin taistelijaa. Toisessa pommituksessa pari viikkoa myöhemmin kuoli neljä hamasilaista. Joulukuussa Hamas ilmoitti, ettei se enää jatka tulitaukoa, mainiten syyksi Gazan jatkuvan saarron.

Hyökkäyksellä on myös yleisempiä, poliittisista suhdanteista riippumattomia syitä, jotka ovat estäneet israelilaisten ja palestiinalaisten rauhan. Israel ei vastusta Hamasia siksi, että puolue on islamistinen tai siksi, että se on harjoittanut terrorismia tai siksi, ettei se tunnusta Israelia. Hamasia vastustetaan siitä syystä, että se on tällä hetkellä voimakkain poliittinen järjestö, joka edustaa palestiinalaista nationalismia. Perimmäisenä ongelmana Israelille eivät ole islamistit, terroristit eivätkä raketit, vaan palestiinalaisten pyrkimys kansalliseen itsenäisyyteen. Suurin vihollinen on aina se puolue, jonka katsotaan kullakin hetkellä parhaiten edustavan tätä pyrkimystä.

1980-luvulla Israel antoi hiljaisen tukensa Hamasille PLO:ta ja muita vähemmän uskonnollisia puolueita vastaan. Silloin Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta kutsuttiin terroristiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä terroristien kanssa kuitenkin neuvoteltiin. Heistä tuli hovikelpoisia, heidät yritettiin saada valvomaan miehitettyjä alueita eräänlaisina Israelin santarmeina, siirtomaavallan alkuasukaspoliiseina. Samaan aikaan siirtokuntalaisten määrä kaksinkertaistui. Ns. rauhanprosessi johti vain uusiin sotiin, uusiin kärsimyksiin, katkeruuden syvenemiseen, siihen, mistä uutiset Lähi-idästä jälleen kertovat.

Hannu Reime, YLE Uutiset, julkaistu 10.1.2009

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Pohjoismainen kannanotto:

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Yhdessä pohjoismaat ovat muodostaneet tärkeän globaalin vaikuttajan rauhan, ihmisoikeuksien, köyhyyttä vastaan taistelevan ja eteenpäin vievän kehityksen saralla.

EU:n kasvava valta on johtanut siihen, että pohjoismaiset EU-maat; Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet kieltäytymään yhteispohjoismaisista aloitteista. Viimeisin esimerkki on, kun nämä kolme EU maata joutuivat vetämään tarkkailijansa pois Sri Lankasta. Ruotsalaisen pohjoismaisen tarkkailijoiden johtajan Ulf Henricssonin selkeistä pyynnöistä huolimatta EU leimasi tamilitiikerit (LTTE) terroristeiksi. Niin kauan kuin Tanska, Suomi ja Ruotsi toimivat EU:n terroristilistan puitteissa eivät nämä maat voi toimia rauhanrakentajina. Sri Lankaan ovat jääneet vain norjalaiset ja islantilaiset tarkkailijat.

Pohjoismaiset EU:n vastaiset kansalaisjärjestöt ovat sitä mieltä, että pohjoismaat voivat tehdä enemmän maailman hyväksi, jos maat voisivat ajaa yhteisiä ulkopoliittisia aloitteita. Pohjoismaita tarvitaan maailmalla – eikä vähiten nyt, jolloin ihmisoikeudet ja rauha ovat haasteellisia.

Me vaadimme, että kaikki pohjoismaat vetäytyvät EU:n terroristilistalta niin, että on mahdollista tukea norjalaisten ja islantilaisten rauhantyötä Sri Lankassa.

Tanskassa 5.10.2006

Folkebevægelsen mod EU i Danmark – www.folkebevaegelsen.dk
Alternativ till EU i Finland – www.veu.fi
Heimssyn i Island – www.heimssyn
Nei til EU i Norge – www.neitileu.no
Folkrörelsen Nej til EU i Sverige – www.nejtilleu.se

EU-virastoon jälleen kirjepommi

Euroopan unionin virastoissa tiukennettiin turvamääräyksiä tiistaina, kun Haagissa sijaitsevasta Eurojust-virastosta löytyi kirjepommi. Pommi ei ehtinyt räjähtää, uutistoimisto Reuters kertoi.

Maanantaina myös poliisivirasto Europol ja Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet olivat kirjepommilähetysten kohteena. Sunnuntaina EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi selviytyi vahingoittumattomana kirjelähetyksen räjähdettyä hänen käsissään Italian Bolognassa.

Saksan syyttäjäviranomaiset kertoivat, että Trichet´lle ja Prodille osoitetut kirjepommit oli lähetetty Bolognasta. La Repubblica -lehden mukaan epäilykset kohdistuivat italialaiseen anarkistiryhmään.

Eurojust- ja Europol-virastot edistävät EU-maiden poliisi- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehti 30.12.2003

EU:n perustuslaki uhkaa demokratiaa, hyvinvointia ja liittoutumattomuutta

EU:n perustuslakia käsitellyt huippukokous koki täydellisen katastrofin. Sitä ei muuksi muuta Suomen hallituksen ontuvat selittelyt. Hallituksen ja eduskunnan onkin syytä arvioida uudelleen hallitusten välisessä konferenssissa noudatettu linja. Mitkään eduskunnan perustuslakiin esittämistä muutoksista eivät ole toteutuneet. Suomen neuvottelijat ajautuivat kestämättömään suohon ja lopulta EU:n militarisoinnin ajajiksi.

Tähänastiset EU:n perustuslain valmistelut osoittavat, että tarkoitus on ”perustuslaillistaa” uusliberalistisen talouspolitiikan vaihtoehdottomuus, muuttaa julkiset palvelut ja sosiaaliturva yhä laajemmin kauppatavaraksi, militarisoida unionia ja keskittää lainsäädäntövalta euroeliitille, yhä kauemmas kansalaisista.

Vaikka hallitus on luvannut puolustaa julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa, se on hyväksynyt hallitusten välisessä konferenssissa EU:n kauppapoliittisen toimivallan laajentamisen koskemaan julkisia palveluja. Tältä osin perustuslakiesitys uhkaa johtaa siihen, että EU:ssa voidaan enemmistöpäätöksillä alistaa yhä useammat julkiset palvelut vapaakaupalle, kilpailuttamiselle ja yksityistämispolitiikalle. Perustuslakiesitys romuttaisi vielä Nizzan sopimuksessa julkisten palvelujen suojaksi kirjatut suojalausekkeet.

Vastoin kaikkia lupauksia Suomen liittoutumattomuudesta presidentti Tarja Halonen ja Matti Vanhasen hallitus ovat hyväksyneet EU:n muuttamisen sotilasliitoksi. He ovat valmiita viemään Suomen mukaan EU:n sotilaalliseen toimintaan aina taistelujoukkoja ja turvatakuita myöten. Perustuslakiesityksen mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat lisäämään asevarustelua ja keskinäiseen sotilaalliseen avunantoon, EU:lle muodostetaan taistelujoukot ja EU ottaa itselleen oikeuden ajaa etujaan maailmassa asevoimalla ilman YK:n valtuutusta. Se merkitsee myös tiivistä yhteistyötä Naton kanssa ja solidaarisuutta USA:n julistamassa ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomen etujen kannalta on välttämätöntä irtisanoutua kaikista EU:n militarisoimiseen tähtäävistä esityksistä ja pitäytymään tiukasti sotilaallisessa liittoutumattomuudessa. Nykymaailmassa tarvitaan liittoutumattomia maita ja ennalta ehkäisevää rauhanpolitiikkaa.

Hallitus ja eduskunta ole saaneet kansalaisilta valtakirjaa hyväksyä valmisteilla olevaa unionin perustuslakia. Perustuslaista on järjestettävä Suomessakin kansanäänestys.

Arto Viitaniemi
Järvenpää

Vaihtoehto EU:lle hallituksen jäsen

Rauhanliikkeet perustivat yhteistyöverkoston

Maailman tilanne on tullut epävakaammaksi sen jälkeen, kun USA:n presidentti George W. Bush julisti terrorismin vastaisen sotansa. Sotatoimia ja pommituksia on odotettavissa lisää, koska maailman rauhaa turvaavat kansainväliset sopimusjärjestelmät ovat pelkkää paperia presidentti Bushille.

Tammikuun lopussa Brysselissä kokoontui lähes 300 rauhan- ja ihmisoikeusliikkeiden edustajaa yli 30 eri järjestöstä miettimään maailman tilaa ja rauhanliikkeen tehtäviä.

Rauhanliikkeet ympäri maailmaa ovat aktivoituneet Afganistanin pommitusten yhteydessä. Pommituksia vastustettiin laajasti ja presidentti Bushin julistama maailman jako ”joko meidän puolellamme tai meitä vastaan” koettiin vakavaksi uhkaksi maailman rauhalle.

Suuria rauhanmielenosoituksia on järjestetty monissa maissa – eikä vähiten USA:ssa – mutta Suomessa näistä tilaisuuksista ei raportoida.

Bertrand Russell -säätiön puheenjohtaja Ken Coates Englannista teki viime syksynä aloitteen rauhan- ja ihmisoikeusjärjestöjen verkoston perustamisesta voimistamaan rauhanjärjestöjen yhteistyötä ja niiden äänen kuuluvuutta. Perustava kokous oli Brysselissä europarlamentissa viime tammikuun lopulla. Kokouksen isäntinä toimivat Bertrand Russel -säätiön lisäksi muutamat europarlamentaarikot. Ainoana Suomen MEP:inä kokoukseen osallistui Esko Seppänen. USA:n pyrkimys ehdottomaan maailman herruuteen (full spectrum dominance) sekä maalla, merellä, ilmassa että myös avaruudessa oli kokouksen tärkein puheenaihe. Tällainen pyrkimys määriteltiin uudeksi kolonialismin muodoksi. EU antaa USA:lle täyden tukensa ja näin muodoin maailman herruuden avaimet. Tähän rauhanliikkeiden on vastattava mahdollisimman laajalla rintamalla (full spectrum resistance) tekemällä kansainvälistä yhteistyötä.

EU:n militarisointi oli toinen kokousta puhuttanut aihe. Todettiin, että EU:sta ei pidä kehittää sotilaallista vastapainoa USA:lle – se ei lisää rauhan mahdollisuuksia. Euroarmeijaa, joka osallistuisi myös konflikteihin eikä vain ns. rauhan turvaamiseen, ollaan pikku hiljaa kehittämässä. Euroopan kansoilta ei ole kysytty halukkuutta lähteä sotimaan mihin maailman kolkkaan tahansa. Öljy on tietysti Keski-Aasiassakin poliittinen asia numero yksi. Aikoinaan USA pelasi Venäjän ulos Saudi-Arabian öljykentiltä ja on nyt pelaamassa samaa peliä Keski-Aasiassa.

USA:n uudesta ohjuspuolustusjärjestelmästä todettiin, että maailmassa ei ole yhtään ohjusta, joka yltäisi USA:han saakka. Mitä vastaan siis ”puolustusjärjestelmä” tehdään? Kokouksessa korostettiin, että USA:n rauhanliike tarvitsee nyt tukea kaikkialta maailmasta.

Verkosto jatkaa keskustelua ja yhteydenpitoa lähinnä internetissä tällä hetkellä. Ensi kesäkuussa kokoonnutaan uudelleen ehkä suppeammalla porukalla suunnittelemaan konkreettista toimintaa. Eräänä konkreettisena toimena taiteilijoiden rauhanliike PAND ja Rauhanpuolustajat järjestivät lauantaina 16.3. ravintola Juttutuvassa Helsingissä tilaisuuden ”Toinen Amerikka”. Tilaisuudessa korostettiin, että USA:ssa ei ole pelkästään terrorismin vastaista sotaa kannattavia ihmisiä, vaan paljon myös rauhaa haluavia ihmisiä ja järjestöjä.

Marjaliisa Siira

Kansalaisjärjestöt ja terrorismi

Kannanotto ministereiden Itälän ja Koskisen kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuuteen

New Yorkin ja Washingtonin terroriteot ovat surullinen ja epäinhimillisen kova muistutus, kuinka tärkeää on taistelu terrorismia ja sen syitä vastaan. Siksi on viattomien ihmisten muiston suoranaista häpäisemistä se, että näiden tapahtumien varjolla EU:n komissio aikoo nopeuttaa terrorismin vastaisia lakeja, joista ei lokakuussa 1999 Tampereen huippukokouksessa päästy yksimielisyyteen. Nyt nämä aiotaan toteuttaa muutamassa kuukaudessa, siten että ne voitaisiin hyväksyä jo joulukuussa.

EU komissio on tehnyt kaksi laajaa esitystä. ”Euroopan pidätysmääräys” tähtää siihen, että yhdessä jäsenmaassa annettu pidätysmääräys koskisi kaikkia jäsenmaita, vaikka epäillyn rikos ei olisikaan kaikissa maissa rangaistava teko. Komissio on myös tekemässä esityksen terrorismin vastaiseksi lainsäädännöksi. Brittiläinen Statewatch-ihmisoikeusjärjestö on jo varoittanut esityksen laajasta terroristimääritelmästä, kun siinä muun muassa puhutaan ”urbaanista väkivallasta” ja ”julkisen liikenteen” häiritsemisestä. Statewatchin mielestä EU on tekemässä sellaista terrorismin määritelmää, jonka perusteella rikolliseksi toiminnaksi voidaan tulkita myös Genovan ja Göteborgin kaltaiset protestit. Kummassakin tapauksessa on edelleen selvittämättä, mikä oli poliisien ja sotilaiden osuus väkivaltaisiksi kehittyneissä mielenosoituksissa. Kyse on siis muusta kuin terrorismin vastaisesta taistelusta eli suunnitelmista, joilla voidaan laillistaa valtiovallan väkivaltakoneiston kovat otteet, jotka Genovassa ja Göteborgissa kohdistuivat myös suureen osaan rauhanomaisista mielenosoittajista.

Erityisen vaarallinen on esitys, jossa leimataan ja listataan järjestöjä terroristileimoilla ja haetaan valtuuksia niiden kieltämiseksi. Mukaan listaukseen ovat joutumassa monet poliittiset ja muut vähänkin radikaalimmat järjestöt. On syytä muistaa esimerkiksi se, että Etelä-Afrikan apartheid-hallitus piti nykyään hallitusvaltaa käyttävää ANC:täkin terroristijärjestönä.

Vaihtoehto EU:lle vaatii, että Suomen hallitus vaatii kunnon selvityksen poliisien toimista niin Göteborgin kuin Genovankin tapahtumissa. Edelleen me edellytämme, etteivät valtiot vastaa väkivaltaan väkivallalla ja kansalaisten demokraattisten oikeuksien kaventamisella ja että Suomi toimii tässä asiassa aloitteellisesti. USA:ta kohdannut tragedia ei saa johtaa sellaisiin reaktioihin, joiden varjolla tavallisten kansalaisten perusoikeuksia mielipiteensä esittämiseen, mielenosoituksiin, kokoontumisiin ja erilaiseen järjestäytymiseen kontrolloidaan ja kriminalisoidaan.

Kovilla rangaistuksilla ei terrorismia ehkäistä. Itsemurhaiskujen tekijöitä ei kuolemanrangaistus estä eikä kansalaisten turvallisuutta paranneta demokraattisia oikeuksia kaventamalla.

Maailmalla on terrorismille hyviä kasvualustoja, jotka saavat voimansa yhä vain kasvavasta epätasa-arvosta ja monien kansanryhmien näköalattomuudesta. Näihin asioihin tulisi panostaa.

VAIHTOEHTO EU:LLE TIEDOTUSKESKUS RY.