Köyhien kyykyttäminen
eli sosiaalinen alasajo Suomessa
EU-jäsenyyden aikana
Pamfletti on pdf-tallennettuna, joten lukeaksesi sen tarvitset Acrobat Reader-ohjelman, jonka voit käydä ilmaiseksi hakemasta täältä
MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA IV 2008–>
Yli puolet suomalaisista vastustaa sotilasliitto Natoon liittymistä, kertoo MTV3:n Taloustutkimuksella teettämä kysely. Viidennes on sotilasliittoon liittymisen kannalla.
Tästä huolimatta yli puolet kansasta on varmoja, että Suomi liittyy Natoon ensi vaalikaudella eli ennen vuotta 2015.
Vain joka kymmenes uskoo, että Suomi pysyy tulevaisuudessa Naton ulkopuolella. 80 prosenttia suomalaisista uskoo, että Suomi liittyy sotilasliittoon joskus. Kyselyyn vastasi tuhat suomalaista.
YLE Uutiset 22.4.2008
Suomi osallistuu sotilasliitto Naton kriisinhallintaharjoitukseen. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella kriisinhallintaoperaation suunnittelua, yhteistyötä Naton ja kumppanimaiden kesken sekä kotimaista viranomaisyhteistyötä
Harjoitus koskee kriisinhallintaoperaation suunnittelun alkuvaiheita, eikä siihen osallistu joukkoja. Naton CMX 2008 -harjoitus järjestetään 16. – 22. huhtikuuta.
Kyseessä on Naton vuosittainen kriisinhallintaharjoitus, johon myös Naton kumppanimaat voivat osallistua. Suomi osallistui harjoitukseen myös vuonna 2005, jolloin se edellisen kerran järjestettiin kumppanimaille.
Suomesta harjoitukseen osallistuvat ulkoministeriö ja Suomen Nato-edustusto Brysselissä, puolustusministeriö, pääesikunta, sisäministeriö ja tarpeen mukaan muut viranomaiset.
YLE Uutiset 16.4.2008
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat ensimmäisten EU-sotilaiden joukossa saapuneet Tshadiin, Keski-Afrikkaan. Tshadissa Eurfo-operaatioon osallistuu 60 suomalaissotilasta. Euroopasta sotilaita mukana on 3 700.
Alueen olot ovat epävakaat, ja naapurimaa Sudanin puolelta virtaa jatkuvasti lisää pakolaisia.
EU-operaation pitäisi vuodessa onnistua vakauttamaan Tshadin itäosa. Komentaja Juha Kirvesojan mukaan tämä voi kuitenkin olla haasteellista.
– En usko, että se on kokonaan rauhoitettu ja varsinkaan ei ole pysyvästi rauhoitettu, jos me lähdetään pois. Varmasti jää myös tekemistä seuraajille, joista ei tosin ole vielä mitään tietoa.
YLE Uutiset 16.4.2008
Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan Nato-päätös on pidettävä tiukasti suomalaisten hallussa, kertoo Turun Sanomat. Heinäluoma varoittaa kysymästä tai vilkuilemasta Venäjän kantaa asiassa.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Pertti Salolainen (kok.) oli aiemmin ilmoittanut Venäjän nykyisten kannanottojen merkitsevän Suomen Nato-jäsenyyden siirtymistä.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja ulkoministeri Alexander Stubbin (kok.) mielestä Venäjän linjaukset eivät sitä vastoin ole muuttuneet.
Heinäluoma sanoo yllättyneensä Salolaisen arviosta, jonka mukaan Venäjän kielteinen asenne Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyteen mutkisti Suomen tien sotilasliittoon.
Heinäluoman mielestä myös Naton Bukarestin huippukokouksen päätöksiä on hieman ylitulkittu. Hän muistuttaa, että Naton kokouksessa Romaniassa järjestö sitoutui siihen, että Ukraina ja Georgia liittyvät Natoon. Vain aikataulu jäi avoimeksi.
YLE Uutiset 10.4.2008
BUKAREST. Myös Suomelta toivotaan lisäjoukkoja Afganistaniin, presidentti Tarja Halonen sanoi Naton huippukokouksessa Bukarestissa torstaina.
”Naton suunnalta on jatkuva toive lähettää lisää joukkoja”, Halonen sanoi tiedotustilaisuudessa kokouspaikalla. Hänen mukaansa joukkoja on toivottu myös Etelä-Afganistaniin. Joukkoja ei kuitenkaan ole pyydetty virallisesti sen jälkeen, kun Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer vieraili Suomessa marraskuussa.
Naton johtamien Isaf-kriisinhallintajoukkojen vahvuus Afganistanissa on jo yli 47 000 sotilasta. Suomella on sata sotilasta Pohjois-Afganistanissa. Maan eteläosissa Nato-joukot käyvät selvää sotaa Taleban-liikkeen kapinallisia vastaan.
Naton 26 jäsenmaata ovat koolla Romanian pääkaupungissa sotilasliiton historian suurimmassa kokouksessa päättämässä sekä Naton laajenemisesta että Afganistanin kriisinhallinnan tulevista suuntaviivoista.
Suomi osallistui kokouksessa Halosen johdolla Afganistanin kriisinhallinnan osallistujien kokoukseen ja sitä edeltäneeseen Naton jäsenten sekä kumppanuusmaiden lounaalle.
Lounaalla Halonen istui Yhdysvaltain presidentin George Bushin vieressä. Hän kertoi keskustelleensa Bushin kanssa ”Suomen ja Yhdysvaltain hyvistä yhteistyösuhteista”, mutta ei kertonut keskustelun yksityiskohtia.
Halosen mukaan Bukarestissa keskityttiin siviilien ja sotilaiden laajaan yhteistyöhön Afganistanin kansainvälisessä avustusoperaatiossa. Joukkovahvuudet eivät olleet keskeinen aihe kokouksen Afganistania käsitelleessä osuudessa, vaikka jotkut osallistujat ilmoittivat aikeista lähettää vahvistuksia.
Kokouksessa olivat mukana Naton johtamiin kriisinhallintajoukkoihin osallistuvien 39 maan johtajien lisäksi Afganistanin YK:n, EU:n ja Maailmanpankin johto.
”Olemme valmiita lisäämään myös omaa panostamme”, Halonen sanoi Suomen toiminnasta Afganistanissa. Hänen mukaansa kyse on kehitysyhteistyön lisäämisestä eikä sotilaallisen panoksen kasvattamisesta.
Pysyttelyssä Afganistanin rauhallisissa pohjoisosissa ei Halosen mukaan ole kyse vain tahdosta vaan myös siitä, mihin Suomen joukot on koulutettu.
Afganistanin rauhoittaminen on tärkeää Suomelle, koska kyseessä on ”YK:n valtuutuksella tapahtuva selkein esimerkki laajasta uudenlaisesta turvallisuusajattelusta”.
Halonen ei halunnut spekuloida hankkeen epäonnistumisella, mutta arvioi, että onnistuminen voisi lisätä vakautta koko alueella.
Afganistanin tilannetta voitiin arvioida huippukokouksessa aiempaa rauhallisemmissa tunnelmissa, kun Ranskan presidentti Nikolas Sarkozy vahvisti torstaina määränneensä ylimääräisen pataljoonan lähetettäväksi kriisinhallintajoukkojen tueksi.
Kanada oli aiemmin uhannut vetää 2 500 sotilasta pois Afganistanin eteläosista, elleivät muut maat lähetä lisäjoukkoja niiden tueksi.
PIERRE HOUNSFIELD / AFP, Helsingin Sanomat ,Julkaistu: 3.4.2008 Päivitetty: 4.4.2008
Tanskalaisia lääkkeitä testataan kehitysmaissa
Tanskan suuret lääkeyhtiöt testaavat yhä suuremmassa määrin tuotteitaan kehitysmaissa, kertoo tanskalaislehti Berlingske Tidende. Lääkärit ilman rajoja -järjestö ja hallituspuolue Venstre pitävät tilannetta moraalisesti ongelmallisena.
Lehden tietojen mukaan eturivin lääkeyritykset Novo Nordisk ja Lundbeck tekevät 30-45 prosenttia ihmisillä tehtävistä testauksista köyhissä kehitysmaissa.
Kehityksen arvioidaan vain kiihtyvän lähivuosina. Novo Nordisk laskee, että lähivuosina jo puolet kokeista tehdään maailman köyhissä maissa.
Sören Brix Christensen Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä on huolissaan kehityksestä. Hänestä on moraalisesti arveluttavaa, että lääkefirmat laittavat köyhät ihmiset kokeilemaan lääkkeitä, joita heillä ei ole varaa käyttää siinä vaiheessa, kun ja jos lääke osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi.
-Kymmenen prosenttia maapallon asukkaista syö 90 prosenttia kaikista lääketeollisuuden valmistamista lääkkeistä. Silti lähes puolet kaikista lääkkeistä on kehitetty testaamalla niitä köyhien maiden asukkailla, hän sanoo.
Venstren edustaja huomauttaa, että lääketeollisuuden on valittava tarkkaan koehenkilönsä. Koehenkilöksi ei saa ottaa ketään, jonka köyhyys pakottaa hyväksymään toimeentulon hankkimisen keinolla millä hyvänsä.
MTV3-STT 04.04.2008 07:59
Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee ennakoitua halvemmaksi
Jalkaväkimiinoista luopuminen tulee Suomelle selvästi ennakoitua halvemmaksi. Jalkaväkimiinat aiotaan poistaa aseistuksesta kokonaan kahdeksan vuoden kuluessa, ja ne on tarkoitus korvata muilla järjestelmillä. Nyt tutkitaan monia eri vaihtoehtoja, muun muassa tiedusteluun käytettäviä minilennokkeja.
Suomi aikoo liittyä mukaan henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen neljän vuoden kuluttua. Jalkaväkimiinoista luovutaan neljän vuoden sisällä sopimukseen liittymisestä.
Miinoista luopumisen arvioitiin aluksi maksavan jopa puoli miljardia euroa vuodessa. Nyt miinojen luopumiseen on varattu rahaa yhteensä 200 miljoonaa koko kahdeksan vuoden ylimenokaudeksi. Eversti Jukka Sonninen Maavoimien esikunnasta kuitenkin lupaa, että suunniteltu rahoitus riittää jalkaväkimiinojen korvaamiseen.
Jalkaväkimiinojen korvaamiseksi on useita vaihtoehtoja. Eversti Jukka Sonninen kertoo, että ensimmäisessä vaiheessa puolustusvoimat hankkii viuhkapanoksia ja pimeätorjuntavälineitä sekä modernisoi panssarimiinoja. Samalla tutkitaan ja kehitetään sensorijärjestelmiä, joita on tarkoitus hankkia myöhemmin. Osana sensorijärjestelmää testataan esimerkiksi tiedusteluun käytettäviä kotimaisia minilennokkeja.
Miinoja on piilotettu YK:n laskelmien mukaan 100 miljoonaa eri puolille maailmaa. Miinat tappavat tuhansia ihmisiä vuosittain ja pahinta tuhoa ne
aiheuttavat siviileissä.
YLE Uutiset 04.04.2008
Naton kokous jatkuu Bukarestissa
Sotilasliitto Naton huippukokous jatkuu torstaina Romanian pääkaupungissa Bukarestissa. Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer sanoi aamulla, että ovi eurooppalaisille demokratioille on yhä auki.
Keskiviikkona Nato-maiden johtajat sopivat sotilasliiton laajenemisesta Albaniaan ja Kroatiaan. Makedonian jäsenyydestä ei sen sijaan löytynyt sopua.
Kreikka on uhannut vetollaan estää Makedonian jäsenyyden, ellei vuosikausien nimikiistassa synny sopua. Kreikka vastustaa Makedonia-nimen käyttöä, koska sillä on itsellään samanniminen pohjoinen maakunta.
Yksimielisyyttä ei ole myöskään löytymässä Georgian ja Ukrainan jäsenyyteen valmentavan ohjelman aloittamisesta. Saksa ja Ranska ovat vastustaneet aietta, koska sanovat sen huonontavan suhteita Venäjään.
Huippukokouksessa sovittiin keskiviikkona myös lisäjoukkojen lähettämisestä Afganistaniin. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vahvisti tänään, että Ranska on tarjonnut yhden pataljoonan eli noin tuhannen sotilaan lisäystä.
Kaikkien aikojen suurin Nato-kokous
Bukarestin kokous on Naton kaikkien aikojen suurin kokous. Kolmipäiväiseen kokoukseen osallistuu yli 60 valtionpäämiestä. Kokous alkoi keskiviikkona illallisilla.
Koolla ovat Nato-maat, rauhankumppanit, jäsenkandidaatit, YK, Afganistan, EU ja Venäjä. Suomea kokouksessa edustaa valtuuskunta, johon kuuluvat mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Kokouksen turvatoimet ovat massiiviset. 35 000 sotilasta, poliisia, salaisen palvelun työntekijää ja muuta turvallisuushenkilöstöä on vastuussa kokouksen turvajärjestelyistä.
AFP, Reuters 03.04.2008
Naton jättikokous käyntiin Bukarestissa
Sotilasliitto Nato aloittaa tänä iltana kolmipäiväisen huippukokouksensa Bukarestissa Romaniassa. Nato-maiden on määrä muun muassa päättää, kutsutaanko Kroatia, Albania ja Makedonia liiton jäseniksi. Lisäksi pohdinnassa on alustavien jäsenyysvalmistelujen aloittaminen Ukrainan ja Georgian kanssa.
Huippukokouksen yhteydessä järjestetään myös Venäjän ja Naton tapaaminen.
Suomi osallistuu Naton kumppanuusmaana kokouksen joihinkin osiin.
MTV3-STT 02.04.2008
Presidentti Halonen Naton huippukokoukseen Bukarestiin
Tasavallan presidentti Tarja Halonen matkustaa keskiviikkona kahdeksi päiväksi Naton huippukokoukseen Romaniaan. Halonen osallistuu Romanian pääkaupungissa Bukarestissa Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työlounaalle sekä laajaan Afganistan-huippukokoukseen.
Afganistan-kokoukseen osallistuvat Afganistanin Isaf-rauhanturvaoperaatiossa mukana olevat maat sekä Afganistanin, YK:n ja EU:n edustajat.
Tasavallan presidentti johtaa kokouksessa Suomen valtuuskuntaa, johon kuuluu muun muassa puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).
Alun perin myös ulkoministeri Ilkka Kanervan (kok.) piti osallistua kokoukseen. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kuitenkin ilmoitti tiistaina, että Kanerva joutuu jättämään ulkoministerin tehtävänsä tekstiviestikohun vuoksi. Kanerva jäi välittömästi sairauslomalle ja hänen ohjelmansa peruutettiin.
YLE Uutiset 02.04.2008
Eduskunta hyväksyi NRF-joukot
Eduskunta on hyväksynyt Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin. Eduskunta tuki Naton NRF-joukkoihin osallistumista selkein luvuin 130 – 23.
Äänestyksessä kaatui Vasemmistoliiton esitys, jonka mukaan Nato-joukkoihin ei pitäisi mennä mukaan.
Suomi osallistuu Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan. Nato-operaatioihin tai harjoituksiin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti erikseen.
Suomen ja Ruotsin oli alun perin määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF-joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsi kuitenkin ilmoitti tällä viikolla lykkäävänsä päätöstään joukkoihin osallistumisesta. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole vielä valmis päättämään asiasta.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen hallituksella oli tiedossa, ettei Ruotsi vielä pysty päättämään osallistumisestaan Naton NRF-joukkoihin. Vanhasen mukaan Suomi teki tietoisesti ja omista lähtökohdistaan ratkaisun edetä asiassa yksin.
YLE Uutiset 28.03.2008
Suomi ostaa NATOlle kolme C-17 Globemaster konetta.
Suomen hallitus päätti liittää maan NATOn strategiseen kuljetuskoneohjelman kehittämiseen.
Ohjelman realisointiin osallistuvat 13 NATO allianssin jäsenmaata – Bulgaria, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Hollanti, Norja, Puola, Romania, Slovenia, USA, Tsekki ja Eesti. Vähän aikaa sitten niihin liittyi Ruotsi, joka ei ole NATOn jäsen. Ohjelma pitää sisällään kolmen strategisen sotilaskuljetuskoneen C-17 Globemaster yhteishankinnan ja käytön. C-17 valmistaja on amerikkalainen Boeing.
Suomen osallistuminen NATOn ohjelmaan mahdollistaa pääsyn strategisiin ilmakuljetuksiin ja niillä suoritettaviin operatiivisten joukkojen ja muun kuorman siirron kriisipesäke alueille, ja myöskin nopeisiin humanitaarisiin kuljetuksiin katastrofialueille.
Strateginen sotilaskuljetuskone C-17 Globemaster pystyy kuljettamaan 78t kuormaa. Koneen max. Nopeus on 829km/h. Normaalikuormalla koneen toimintamatka on 8710 kilometriä.
Novosti 26.3.2008
Ruotsi lykkää NRF-päätöstä
Ruotsi lykkää päätöstään Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta. Suomen ja Ruotsin oli määrä ilmoittaa yhdessä osallistumisestaan NRF -joukkoihin Naton huippukokouksessa ensi viikolla. Ruotsin ulkoministeriön mukaan maan hallitus ei ole kuitenkaan vielä valmis päättämään asiasta.
Ruotsin hallitus haluaisi mukaan nopeaan toimintaan, mutta päätöstä viivyttävät maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien vastustus ja armeijan rahapula.
Ruotsin ulkoministeriön mukaan on mahdollista, että Ruotsi osallistuu NRF-joukkoihin vuonna 2010. Siinä tapauksessa päätös asiassa voitaisiin tehdä syksyllä.
Suomen poliittiselle johdolle Ruotsin jarruttaminen asiassa on kiusallista, sillä vaikealle NRF-päätökselle on haettu selkänojaa Ruotsin samanaikaisesta mukaantulosta.
Ulkoministeri Ilkka Kanerva pitää Ruotsin päätöksen lykkääntymistä valitettavana. Kanervan mukaan Suomi on kuitenkin tehnyt päätöksensä joukkoihin osallistumisesta täysin omista lähtökohdistaan.
– Pitäisin ilman muuta parempana kaikin puolin että Suomi ja Ruotsi voisi mennä näissä asioissa hand in hand – käsi kädessä ja toimia ikään kuin pohjoismaisella perspektiivillä. Jos Ruotsi tarvitsee lisäaikaa, ei se ole mikään suuri ongelma, mutta ois ollu tyylikkäämpi ja elegantimpi tie toimia toisin. Suomi on toiminut sen mukaan mitä on keskusteltu, mutta Ruotsissa on nyt sisäpoliittisista syistä käynyt toisin, kommentoi ulkoministeri Ilkka Kanerva.
YLE Uutiset 26.03.2008
Suomi osallistuu sotilaskuljetuskoneiden ostoon
Suomi osallistuu jättimäisten sotilaskuljetuskoneiden ostoon yhdessä useiden Nato-maiden ja Ruotsin kanssa. Suomen liittymisestä ilmakuljetushankkeeseen päättivät presidentti Tarja Halonen ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kokouksessaan tiistaina.
Liittymistä perusteltiin sillä, että EU:n kriisinhallinnan valmiustoiminta ja toisaalta vaativammaksi muuttuneet kriisinhallintaoperaatiot vaativat kansallista, raskasta ilmakuljetuskykykä. Lisäksi esimerkiksi Aasian tsunamikatastrofi osoitti, että nopeille avustus- ja evakuointilennoille saattaa olla tarvetta.
Jäsenvaltiot hankkivat yhteisesti kolme C-17 Globemaster III-kuljetuskonetta. Osallistujilla on oikeus käyttää kuljetuskykyä varaamansa lentotuntimäärän mukaisesti. Suomen vuosittaiseksi lentotuntitarpeeksi on määritelty 100 tuntia.
15 maan yhteishanke käynnistettiin toissa vuonna strategisen ilmakuljetuskyvyn kehittämiseksi. Suomi on osallistunut hankkeeseen viime vuoden alusta tarkkailijana ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan viime kesänä tekemän linjauksen jälkeen täysivaltaisena neuvotteluosapuolena.
YLE Uutiset 25.03.2008
NRF-päätökselle puolto ulkoasiainvaliokunnalta
Ulkoasiainvaliokunta on puoltanut hallituksen päätöstä Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin osallistumisesta. Valiokunnan mietinnön mukaan osallistuminen Naton nopean toiminnan joukkoihin ei muuta Suomen suhtautumista itse Nato-jäsenyyteen.
Vasemmistoliitto jätti vastalauseensa ulkoasiainvaliokunnan mietintöön.
Valiokunnan mukaan NRF-joukkoihin osallistuminen palvelee Suomen kriisinhallintaosaamisen kehittämistä ja tukee Suomen valmiuksia toimia EU:n nopean toiminnan joukoissa. Päätös siitä, minkälaisia joukkoja NRF:n täydentävään toimintaan tarjotaan, tehdään myöhemmin.
NRF-joukkoihin osallistuminen ei valiokunnan mukaan velvoita Suomea osallistumaan NRF:n operaatioihin, vaan niihin osallistumisesta päätetään tapauskohtaisesti.
NRF-selonteon palautekeskustelu käydään keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa kello 15 alkaen.
YLE Uutiset 25.03.2008
Suomalaiset kiinniotetut vapautetaan tänä iltana
Poliisiväkivalta järkyttänyt rauhanaktivisteja Brysselissä
Osa suomalaisista NATO Game Over -tapahtumaan Brysselissä tänään osallistuneista rauhanaktivisteista on jo vapautettu pidätysselleistä. Loput päästetään vapaalle jalalle vielä kuluvan illan aikana. Kello 21 Suomen aikaa tuli tapahtuman järjestäjien eli War Resisters´s Internationalin ja Bomspotting-kampanjan lakitukihenkilöiltä tieto, että 165 yhteensä 500 kiinniotetusta on vielä pidätysselleissä, eli vapautukset jatkunevat vielä puolille öin. Kello 21 suomen aikaa suomalaisista puolet istui vielä sellissä. Suomalainen toimittaja laskettiin vapaaksi ensimmäisenä, hieman sen jälkeen kun hänen lehtensä toimituspäällikkö oli soittanut Belgian poliisilaitokselle ja vaatinut toimittajan vapauttamista.
– Olen ollut puhelinyhteydessä suoraan sellissä oleviin suomalaisiin pitkin iltaa. He ovat valittaneet joutuneensa olemaan kiinniotettuina tuolloin jo kuusi tuntia ilman, että ketään kiinniotetuista on laskettu vessaan. Lisäksi suomalaiset ovat järkyttyneitä näkemästään ja kokemastaan poliisiväkivallasta. Täysin rauhanomaisesti käyttäytyviä ja rauhanomaisiin menetelmiin sitoutuneita suomalaisia on esimerkiksi lyöty pampuilla ja heitä on uhkailtu poliisikoirilla, Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) tiedottaja Miira Rauhamäki raportoi Brysselistä. Kiinniotettu suomalaistoimittaja kertoi Rauhamäelle puhelimessa, kuinka poliisit olivat pakottaneet hänet kävelemään läpi syvästä vesilätäköstä.
– Yksi kiinniotettu suomalainen kertoi myös nähneensä, kuinka poliisikoira kävi kiinni hänen vieressään olevan ulkomaalaisen aktivistin reiteen. Edes poliisi ei saanut koiraa irti nopeasti. Poliisin voimakeinot olivat täysin ylimitoitetut väkivallattomuuteen sitoutuneita aktivisteja kohtaan, Rauhamäki kertoo.
Tapahtumaan osallistui mielenosoittajia 17 eri maasta, Belgian poliisin mukaan yhteensä noin 1000. Suomalaisia oli mukana 33. Ideana oli väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden keinoin pysäyttää Naton päämajan toiminta. Tapahtuma päättyi kello 17 Suomen aikaan. Sunnuntaina ja maanantaina on vielä ohjelmassa kansainvälinen, antimilitaristinen seminaari.
– Irakin sodan alkamisesta on kulunut noin viisi vuotta. Eurooppa toimii USA:n Irakissa ja Afganistanissa käymien sotien astinlautana, sillä Naton ja USA:n sotakoneistot kulkevat Euroopan Nato-maiden kuten Belgian kautta. Ilman Euroopan osallisuutta nämä ilman kansainvälisten lakien antamaa oikeutusta käytävät USA.n hyökkäyssodat eivät olisi mahdollisia. Liittymällä Naton nopean toiminnan joukkoihin Suomi osallistuu Naton laittomaan toimintaan, Rauhamäki tähdentää.
Kansainvälisten lakien ja ydinsulkusopimuksen mukaisesti ydinaseiden
käyttö ja niillä uhkaaminen on kiellettyä, ja Nürnbergin kansainvälisen tuomioistuimen vuonna 1996 tekemän päätöksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus ja velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä ydinaseiden käyttö tai käytöllä uhkaaminen. Esimerkiksi Belgiaan on sijoitettu Naton ydinaseita Kleine Brogelin tukikohtaan.
Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto, 22.3.2008 klo 18.10
Noin 20 suomalaista kiinniotettu Naton päämajalla Brysselissä
Yhteensä 500 kiinniottoa, joukossa suomalainen toimittaja ja kuvaaja
Noin 20 suomalaista ja seitsemän ruotsalaista rauhanaktivistia on kiinniotettu Naton päämajalla puolenpäivän jälkeen alkaneessa väkivallattomassa NATO Game Over -tapahtumassa. Joukossa on yksi suomalainen toimittaja ja kaksi valokuvaajaa, jotka seurasivat ja valokuvasivat tapahtumaa ulkopuolelta. Belgian poliisin mukaan tapahtumaan osallistui noin 1000 rauhanaktivistia eri puolilta Eurooppaa, heistä noin 500 on kiinniotettu. Suomalaisia oli mukana yhteensä 33. Yksi tapahtuman belgialaisista lehdistöedustajista otettiin kiinni jo aamulla kotioveltaan.
Osa kiinniotetuista on ottanut osaa kansalaistottelemattomuustapahtumaan, jonka tarkoituksena on kiivetä päämajan aitojen yli ja keskeyttää päämajan toiminta.
– Suomalainen sitoutumaton toimittaja ja kuvaaja sekä Aseistakieltäytyjäliiton lehdistövalokuvaaja pidätettiin työtehtävistään. Poliisi on ollut väkivaltainen rauhanomaisia aktivisteja kohtaan pamputtamalla heitä ja usuttamalla poliisikoiria heidän kimppuunsa. Jokainen tapahtumaan osallistuva on sitoutunut olemaan väkivallaton, vaikka poliisi kävisi heihin käsiksi, Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki kertoo Brysselistä.
Tapahtumalla halutaan kiinnittää huomiota siihen, miten Eurooppa on sotilasliitto Naton kautta mukana kyseenalaisissa sotilasoperaatioissa.
– Euroopan Nato-maiden kautta kulkevat asekuljetukset ovat mahdollistaneet jo viisi vuotta kestäneen Irakin sodan. Sodan kuolonuhrien määrän arvioidaan olevan useita kymmeniä tuhansia, ja alueelta on raportoitu runsaasti ihmisoikeusrikkomuksia, toteaa Aseistakieltäytyjäliiton tiedottaja Miira Rauhamäki.
Osallistujat ovat pettyneitä Suomen tuoreeseen päätökseen liittyä Naton nopean toiminnan joukkoihin.
– Nato ei ole humanitaarinen yhteisö vaan sotilasliitto, jonka toimintaperiaatteet eivät kestä kriittistä arviointia. Esimerkiksi Naton ydinasepolitiikka rikkoo ydinsulkusopimusta, sillä Yhdysvaltojen ydinaseita on siirretty eurooppalaisiin tukikohtiin. Naton kanssa tehtävässä yhteistyössä Suomeakin voidaan hyödyntää kansainvälisen oikeuden kannalta kyseenalaisiin operaatioihin, Rauhamäki jatkaa.
Kansalaistottelemattomuutta tukee Nürnbergin oikeudenkäynti vuodelta 1996, jonka mukaan ihmisillä on jopa velvollisuus estää ja ennaltaehkäistä kansalinvälisten lakien laittomiksi katsomien ydinaseiden käyttö. NATO Game Overin ovat järjestäneet Bomspotting-kampanja ja War Resisters´ International. Aseistakieltäytyjäliitto on WRI:n jäsen.
Miira Rauhamäki, Aseistakieltäytyjäliitto 22.3.2008
Yli 200 pidätettiin mielenosoituksissa
Yli kaksisataa ihmistä on pidätetty Irakin sodan vastaisissa mielenosoituksissa Yhdysvalloissa.
Uutistoimisto Reuters kertoi asiasta varhain aamulla. Mielenosoituksia on järjestetty eri puolilla Yhdysvaltoja Irakin sodan viisivuotispäivänä.
Irakin sodassa on kuollut lähes neljä tuhatta amerikkalaissotilasta. Sodan kustannukset ovat tähän mennessä noin viisisataa miljardia dollaria.
Sodassa on kuollut kymmeniä tuhansia irakilaisia ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Verkkotie 20.03.2008
Suomi saa suoraa sotilastietoa Yhdysvaltain ja Naton esikunnista
Kerran viikossa Yhdysvallat antaa liittoutuman yhteysupseereille katsauksen sotilaalliseen tilanteeseen keskialueen esikunnan eli Centcomin vastuualueella.
Helsingin Sanomat 19.3.2008
Muutakin sotilasyhteistyötä
Centcomin lisäksi Suomella on Yhdysvalloissa yhteysupseereita Norfolkisssa Virginiassa Yhdysvaltain ja Naton joukkojen muutosta ja kehitystä johtavissa esikunnissa.
Suomella on myös kolme upseeria lähetystössä Washingtonissa ja jatkuvasti sotilaita Yhdysvalloissa koulutuksessa tai kursseilla.
Helsingin Sanomat 19.3.2008
Suomi päättää kuljetuskoneiden yhteishankinnasta keväällä
Suomi päättää tänä keväänä lähteekö se mukaan isojen sotilaskuljetuskoneiden yhteishankintaan. 15 maata on valmistellut isojen strategisten kuljetuskoneiden hankintaa vajaan vuoden.
Kenraalimajuri Arto Räty puolustusministeriöstä kertoo, että Suomi on ollut muiden maiden tapaan mukana valmisteluissa, mutta sekä poliittinen että taloudellinen päätös mukaan lähdöstä puuttuu.
Suomea valmisteluissa ovat edustaneet puolustusvoimat ja puolustusministeriö.
Yhdysvaltoja lukuunottamatta kaikki hanketta valmistelleet ovat eurooppalaisvaltioita. Vain Suomi ja Ruotsi ovat Naton ulkopuolisia maita. Mukana ovat myös muun muassa Unkari, Bulgaria, Italia, Norja sekä Baltian maat.
Ruotsissa ollaan jo pidemmällä
Ruotsi on hankkeessa Suomea edellä. Siellä hallitus esitti tiistaina valtiopäivillä osallistumista koneiden kimppahankintaan. Osallistumisesta on kaikkien päätettävä Rädyn mukaan tänä keväänä.
– Jos hanke toteutuu nykyisessä mallissa, ensimmäinen kone olisi käytössä tämän vuoden aikana.
Maiden on tarkoitus hankkia kolme amerikkalaisvalmisteista Boeing C-17 -konetta yhteiskäyttöön. Räty lisää, että koneet sijoitettaisiin Unkariin ja maat käyttäisivät koneita omien tarpeidensa mukaan. Suomen tarpeeksi on arvioitu aiemmin 50-100 tuntia vuodessa.
– Koneet tulisivat yhteisomistukseen. Niillä voidaan tehdä humanitäärisen avun kuljetuksia, evakuointikuljetuksia ja kriisihallintajoukkojen ja materiaalin kuljetuksia. Valtiot päättävät itse oman lentokiintiönsä puitteissa, mihin ne käyttävät lentotuntinsa.
Koneeseen mahtuu esimerkiksi kolme helikopteria tai kolme panssarivaunua henkilöstöineen ja varusteineen. Koneelle riittää tuhannen metrin mittainen kiitorata ja se on suojattu paremmin kuin siviilikoneet.
Suomi käyttää tällä hetkellä muutaman muun eurooppalaisvaltion kanssa yksityisomisteista siviilikäyttöön tehtyä Antonov-124-kuljetuskonetta. Tämä sopimus umpeutuu 2010.
STT – Keskisuomalainen 18.3.2008
Hallitus perustelee NRF-päätöstä puolustusvoimien kehittämisellä
Naton nopean toiminnan joukkojen toimintaan osallistuminen tukee hallituksen mukaan puolustusvoimien kehittämistä. Valtioneuvoston selonteon mukaan osallistuminen tukee Suomen osallistumista EU:n taisteluosastojen toimintaan.
NRF:ää täydentävään toimintaan osallistumisen myötä Suomella olisi esimerkiksi joukkojen yhteensopivuuden kannalta aiempaa paremmat edellytykset osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin, olipa kyse sitten EU:n, YK:n, Naton tai muiden kansainvälisten järjestöjen tehtävistä.
Selonteossa korostetaan, että osallistuminen ei muuta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määriteltyä suhdetta Natoon. Viime perjantaisen päätöksen mukaisesti Suomi ei osallistu mihinkään valmiusvuoroon.
Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti päättivät perjantaina Suomen osallistumisesta NRF-joukkojen toimintaan.
MTV3-STT 11.03.2008
Asiantuntija kiistää ilmatorjuntaohjusten vanhenemisen
Suomalainen ohjusasiantuntija torjuu julkisuudessa esitetyt käsitykset pääkaupunkiseudun turvaksi hankitun venäläisen ohjusjärjestelmän vanhentuneisuudesta. Tutkaohjatun järjestelmän häiritseminen on teknisesti vaikeaa.
Suomen Kuvalehti kertoi viime viikolla, että kymmenen vuotta sitten hankittu ohjusjärjestelmä Buk-M1 olisi vanhentunutta tekniikkaa ja altis häirinnälle.
– Päinvastoin tämä ohjusjärjestelmä on eräs uusimpia koko maailmassa. Itse asiassahan länsimaissa ei ole vieläkään palveluskäytössä uudempaa järjestelmää, huomauttaa eversti evp. Ahti Lappi. Hän toimi ilmatorjunnan tarkastajana, kun pääkaupunkiseudun ilmapuolustus uusittiin ennen vuosituhannen vaihdetta.
Buk-M1 tuli palveluskäyttöön Neuvostoliitossa 1990, ja Suomeen myyty kalusto on valmistettu vuosina 1996-1997. Nato-maiden paras vastaava ohjusjärjestelmä Patriot puolestaan otettiin palveluskäyttöön vuonna 1982, minkä jälkeen sitä on modernisoitu jatkuvasti. Järjestelmä korvattaneen uudella 30 vuoden käytön jälkeen eli jo 2012.
-Ohjusjärjestelmien tekninen päivitys (MLU eli Mid-life Upgrade) kuuluu normaaliin käytäntöön. Bukin osalta sen aika olisi nyt kuten samanikäisten Hornet-hävittäjien, joiden päivitys on käynnissä.
Päivityksellä ohjusjärjestelmän elinkaari tuplaantuu.
Sadalla miljoonalla miljardikauppa
Pääkaupunkiseudun suojana ollut vanha ohjuskalusto (SA-3 tai S-125M1 Petshora) korvattiin ennen vuosituhannen vaihdetta Buk-M1-ohjuksilla, kun Venäjä maksoi pois Neuvostoliiton velkoja.
– Saimme miljardin markan kaluston sadalla miljoonalla markalla. Ilman tätä yllätyksellistä hankintaa Helsingin ilmapuolustuksessa olisi vieläkin iso musta aukko, sillä rahoitusta uuteen ohjuskalustoon ei Hornet-hankinnan kallistumisen takia ollut silloin näköpiirissä.
Hän korostaa, että ilmapuolustuksen taistelunjohtojärjestelmän avulla mikä tahansa ilmatorjuntayksikkö saadaan yhteisen koordinaation piiriin kuten ennenkin.
Nato-yhteensopivuudesta tai sen puutteesta ei everstin mukaan kannata puhua. -Ei kai Buk-kalustoa ole tarkoituskaan käyttää ulkomailla?
– Itse asiassa meillä on suurempi aukko maavoimien ilmapuolustuksessa, kun lämpöhakuiset kannettavat olkapääohjukset ovat poistuneet tai poistumassa käytöstä eikä uusia ole hankittu tilalle.
Ohjustutkia häiritty vuosikymmenet
Tutkahäirintä on elektronisen ilmasodankäynnin oleellinen osa, jota on harrastettu jo vuosikymmeniä. Kaikkia tutkia voidaan häiritä tai sitten ne yritetään tuhota esimerkiksi tutkaan hakeutuvilla ohjuksilla.
– Ei kai se ole yllätys, Lappi tiivistää.
Buk-M1:tä on hänen mukaansa teknisesti aika vaikea häiritä, ei ainakaan helpompaa kuin jotain muuta. Kokemuksia tämän ohjusjärjestelmän sotakäytöstä ei kuitenkaan ole.
– Häirintäkonehan ei voi vaaratta tulla aseen ulottuville. Buk-M1:n edeltäjällä, vanhalla Kvadrat-ohjusjärjestelmällä eli SA-6:lla ammuttiin Jugoslavian ilmakampanjan aikana vuonna 1999 alas amerikkalaisten ”tutkassa näkymätön” stealth-kone F-117 – toistaiseksi ensimmäisen ja ainoan kerran.
MTV3-STT 11.3.2008
Suomi mukaan Naton NRF-joukkoihin
Suomi lähtee mukaan puolustusliitto Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin. Asiasta päätettiin tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Päätös ei muuta Suomen suhdetta Natoon.
Presidentti ja valiokunta valtuuttivat kokouksessa Suomen Nato-suurlähettilään Aapo Pölhön toimittamaan Natolle kirjeen, jossa vahvistetaan Suomen halukkuus osallistua nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan.
Täydentävään toimintaan osallistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi päättää tapauskohtaisesti Nato-operaatioihin osallistumisesta.
Suomi ei osallistu nopean toiminnan joukkojen päivystysvuoroihin vielä tämän päätöksen perusteella, vaan päivystämisestä pitää päättää erikseen. Lisäksi Suomi päättää erikseen, mihin NRF-joukkojen harjoituksiin se osallistuu.
Suomen osallistumisesta NRF-joukkoihin annetaan eduskunnalle selonteko, jonka valmistelun hallitus aloittaa heti. Hallitus saattaa käsitellä selontekoa jo ensi tiistaina ylimääräisessä istunnossaan. Istunto pidetään kehysriihen yhteydessä.
YLE Uutiset 07.03.2008
Tällä hallituskaudella Suomi ei hae sotilasliiton jäsenyyttä
Eduskunnan turvallisuuspoliitikot eivät pane hanttiin, kun hallitus ja presidentti hyväksyvät perjantaina Suomen osallistumisen Naton nopean toiminnan joukkoihin.
Kajaanissa vieraillut turvallisuuspolitiikan seurantaryhmä hyväksyy Suomen mukaan NRF-joukkoihin, kun ei osallistuta päivystykseen ja Suomi voi päättää itse mihin operaatioihin se täydennysosastollaan osallistuu.
Tästä periaatteesta oli turvallisuusselonteon valmistelua seuraavan ryhmän johto, Juha Korkeaoja (kesk.), Eero Heinäluoma (sd.) ja Olli Nepponen (kok.), yhtä mieltä. Korkeaoja uskoo, että Ruotsi tulee pian perässä.
Hallitusohjelman mukaisesti selonteko ei tulee esittämään Suomen liittymistä Natoon, mutta ovi pidetään jatkossakin avoimena. ”Seurataan tilannetta ja ajatellaan Suomen etua”, Bjarne Kallis (kd.) muotoili.
Nato on muuttunut kriisihallintaorganisaatioksi, jolle Venäjä ei enää ole sotilaallinen uhka.
Puolustusvaliokuntaa ja seurantaryhmää johtavan Korkeaojan mukaan Nato-kysymystä kuten Suomen turvallisuuden uhkiakin pitää tarkastella nelivuotiskautta pidemmällä aikavälillä. Hän näkee Nato-jäsenyyden pitkänä prosessina.
Oppositiojohtaja Heinäluoman mukaan nykyinen Nato-linja on hyvä. ”Nato merkitsee liittoutumista USA:n kanssa”, hän totesi Kainuun Sanomien järjestämässä paneelikeskustelussa, joka kokosi täyden salin yleisöä.
Kainuun Sanomat 6.3.2008
MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA III 2005-2007
Julkaistu 17.06.2007, klo 01.29
EU-maiden rajat ylittävän rikollisuuden valvontaa helpottava Prümin sopimus astuu tänään voimaan Suomessa.
Sopimus on unionin jäsenmaiden yhteinen hanke, jolla lisätään rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti terrorismin, rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi.
Sopimusmaiden viranomaiset vaihtavat keskenään muun muassa DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorikostietoja.
DNA-tietoja voidaan hyödyntää vain rikosten tutkimiseksi eli vasta siinä vaiheessa, kun rikos on jo tapahtunut. Sen sijaan sormenjälkitietoja maat voivat pyytää toisiltaan myös rikosten ehkäisemistarkoituksessa.
Prümin sopimuksen myötä muutoksia tulee muun muassa ampuma-ase-, poliisi-, rikos- ja ulkomaalaislakeihin.
Sopimuksen piirissä olivat alun perin Suomen lisäksi Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Luxemburg, Alankomaat ja Itävalta. Loput EU-maat
YLE Uutiset 17.6.2007
Venäjän presidentti Vladimir Putin on jälleen arvostellut kärkkäästi USA:n ohjuspuolustushanketta, jonka osia sijoitettaisiin myös Puolaan ja Tshekkiin. Venäjä on vastustanut hanketta, jonka se näkee turvallisuusuhaksi itselleen.
– Mitä sellaista kielteistä on tapahtunut Euroopassa, joka pakottaa täyttämään Keski-Euroopan aseilla, Itävallassa vieraileva Putin kysyi yhteisessä tiedotustilaisuudessa Itävallan presidentin Heinz Fischerin kanssa.
– Se johtaa ainoastaan uuteen kilpavarustelun kierteeseen, mikä meidän mielestämme toimii täysin asetettuja tavoitteita vastaan, Putin lisäsi.
Hän totesi, että Iranin ohjukset, joita vastaan puolustus on määrä rakentaa, eivät koskaan voisi yltää Keski-Eurooppaan. Hänen näkemyksensä mukaan Iran ei myöskään suunnittele iskuja Eurooppaan.
Ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Venäjän haluavan pikaista neuvonpitoa tavanomaisia aseita koskevasta Tae-sopimuksesta. Lavrovin mukaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin olisi kokoonnuttava pohtimaan, olisiko sopimus otettava uudelleen tarkastelun kohteeksi.
(STT-AFP-DPA) – KS.fi 23.5.2007
Suurin osa kansasta vastustaa Nato-jäsenyyttä
Suomalaiset suhtautuvat aiempaa kielteisemmin Suomen liittymiseen sotilasliitto Natoon. Turun Sanomien ja Väli-Suomen sanomalehtien julkaiseman mielipidekyselyn vastaajista jäsenyyttä vastustaa 63 prosenttia ja kannattaa vain 27 prosenttia.
Puolueista ainoastaan kokoomuksessa enemmistö on sotilasliiton kannalla, muissa puolueissa Natoa vastustaa selvä enemmistö.
Peräti 78 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Natoon liittymisestä pitää päättää kansanäänestyksellä.
TNS Gallup haastatteli tutkimusta varten tuhatta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia molempiin suuntiin.
Naton vastustus on uuden kyselyn mukaan noussut kolme prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen, Helsingin Sanomien marraskuussa julkaisemaan kyselyyn. Myös sotilasliiton kannattajien määrä näyttää nousseen saman verran. Siten kannastaan epävarmojen määrä näyttää vähentyneen.
Muutokset mahtuvat kuitenkin tutkimuksen virhemarginaaliin, ja tutkimuksia ei ole toteutettu täysin samalla menetelmällä.
Molemmissa kyselyissä kuitenkin suomalaisista selkeä enemmistö on Natoa vastaan.
stt – HS.fi 15.5.2007
Nato harjoittelee Itämerellä
Sotilasliitto Naton alukset harjoittelevat Itämerellä alueen kaikkien aikojen suurimmassa merisotaharjoituksessa.
Myös Suomi ja Ruotsi osallistuvat kaksiviikkoiseen harjoitukseen Naton rauhankumppaneina. Mukana on lähemmäs sata alusta ja yli 10 000 sotilasta, jotka kokoontuivat jo viikonvaihteessa Ruotsiin ja Puolaan.
Nopean toiminnan merivoimia harjoitetaan kriisioperaatioihin rannikoiden tuntumassa.
(STT-TT) – KS.fi 14.5.2007
Tuhannet protestoivat Natoa vastaan Göteborgissa
Göteborg. Göteborgissa järjestettiin lauantaina Naton vastainen mielenosoitus. Yli 3 000 mielenosoittajaa marssi kaupungin keskustaan kantaen kylttejä, joissa vastustettiin sotilasliiton merisotaharjoituksia.
Göteborgiin oli kokoontunut viikonlopuksi noin 40 sotalaivaa Itämeren alueen kaikkien aikojen suurimpaan sotaharjoitukseen. Kaksi viikkoa kestävä sotaharjoitus alkaa maanantaina. Myös Suomi ja Ruotsi ovat Naton rauhankumppaneina mukana harjoituksessa.
Kaikkiaan harjoitukseen osallistuu lähes sata alusta ja yli 10 000 sotilasta.
Göteborgin poliisin mukaan mielenosoitus sujui erittäin rauhallisesti.
stt-tt- HS.fi 13.5.2007
Läntisen puolustusliiton Naton NRF-valmiusjoukot pitävät 14.-25. toukokuuta Pohjanmereltä Itämeren eteläosiin ulottuvalla alueella sotaharjoituksen, johon osallistuvat Saksa, Puola, Tanska ja Naton rauhankumppanuusmaa Ruotsi.
Harjoituksessa on kuviteltu tilanne, jossa valmiusjoukko ”on kutsuttu vastaamaan kärjistyvään konfliktiin sisäisesti jakautuneessa maassa”, Nato ilmoitti tiedotteessaan keskiviikkona. Kyseessä on osa Naton monikansallisten joukkojen säännönmukaista harjoittelua, tiedote lisäsi.
NRF-valmiusjoukkoja Nato kykenee lähettämään tarpeen mukaan jopa 25 000 miestä viiden vuorokauden hälytysajalla mahdolliselle kohdealueelle. Tehtäviin voi kuulua evakuointioperaatioita, terrorismin vastaista toimintaa, katastrofiapua tai sillanpään rakentamista lisäjoukoille.
HS:fi 2.5.2007
Moskova. Venäläisvaikuttajan mielestä Nato-jäsenyys ei parantaisi Suomen turvallisuutta vaan loisi Suomelle turvallisuusriskejä. Näin arvioi kenraalieversti Valeri Manilov, joka on Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemiehen neuvonantaja.
Manilov sanoi uutistoimisto Itar-Tassille, että Venäjä vastaisi Suomen Nato-jäsenyyteen todennäköisesti vahvistamalla joukkojaan Suomen lähialueilla Luoteis-Venäjällä.
Hänen mukaansa Venäjä ei voisi olla piittaamatta Suomen liittymisestä sotilasliittoon.
”Se ei olisi oma valintamme, mutta meillä ei olisi muita vaihtoehtoja kuin ryhtyä oikeassa suhteessa oleviin toimiin huolehtiaksemme maan turvallisuudesta.”
Manilov huomautti, ettei liittyminen Natoon ole nyt noussut ensimmäistä kertaa esiin Suomessa.
”Kuitenkin joka kerta kun hallitus oli tekemässä päätöstä, Suomen kansa kävi tukemaan perinteistä puolueettomuuspolitiikkaa, joka suojelee maan turvallisuutta paremmin kuin mikään ase”, hän sanoi. Hän on entinen Venäjän armeijan varaesikuntapäällikkö.
stt-itar-tass HS:fi 2.5.2007
MTV3: Suomi ehkä Naton kuljetusjärjestelmään
Suomi harkitsee lähtevänsä mukaan pääosin Nato-maista koostuvaan ilma- ja merikuljetushankkeeseen. MTV3:n kymmenen uutisten mukaan pääesikunta selvittää osallistumismahdollisuuksia parhaillaan.
Hollannissa heinäkuussa aloittavasta keskuksesta Suomi saisi strategista ilmakuljetuskykyä ja huoltovarmuutta merikuljetuksiin. Se voisi myös pyytää keskuksesta esimerkiksi ilmatankkausapua kriisinhallintatehtävissä.
Hankkeeseen on jo ilmoittautunut 15 Nato-maata ja Ruotsi. Jäsenmailla on merkittävästi ilmakuljetuskapasiteettia, ja mahdollisena jäsenmaana Suomi voisi neuvotella sen käytöstä.
HS:fi 9.4.2007
Vaahtoranta: EU turvallisuuspoliittiseksi välineeksi
Kerava. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta ehdottaa Euroopan unionia Suomen turvallisuuspoliittiseksi välineeksi.
Se voisi Vaahtorannan mukaan sopia kaikille nyt eri linjoilla ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hahmottaville. EU:n kehittymiselle jopa Naton veroiseksi toimijaksi ei Vaahtorannan mukaan ole esteitä.
Keravalla Rotaryklubin järjestämässä Paasikivi-juhlassa puhunut Vaahtoranta kuvasi Suomessa käytävää turvallisuuspoliittista ja Nato-keskustelua varjonyrkkeilyksi. Suomen linjasta ei hänen mukaansa ole yksituumaisuutta, vaan pikemmin kolmesta eri linjasta on syntynyt hybridi.
Osa kansasta arvioi, että maailma on muuttunut paratiisiksi, osa uskoo, että vanha Venäjä-uhka ja lännen ja idän vastakkainasettelu voivat nousta taas, ja niihin pitää varautua. Näkemyksestä riippuen kannatetaan tai vastustetaan Natoon liittymistä.
Turvallisuuspolitiikasta käytävää keskustelua leimaa myös se, että näkemyksiä ei perustella. Vaahtoranta patisti äänestäjiä vaatimaan päättäjiltä selkeämpää puhetta turvallisuuspolitiikasta.
Vaahtoranta esitti myös puolustuspoliittisista selonteoista luopumista, koska ne eivät vie eteenpäin keskustelua Suomen ratkaisuista. Asiakirja syntyy aina kompromissien kompromissina, ja siitä poistetaan tärkeät asiat, joista ei päästä yksimielisyyteen.
Keravalle odotettiin myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa Liisa Jaakonsaarta (sd), mutta hän oli estynyt saapumasta, koska osallistui sosiaalidemokraattien piirikokoukseen Kuusamossa.
Jaakonsaari kommentoi Vaahtorannan näkemyksiä puhelimitse Helsingin Sanomille. Jaakonsaaren mukaan Nato-asiasta on tullut Suomessa tabu.
”Jo selvitysten teon esittäminen koetaan provokatiivisena ja radikaalina signaalina.”
Nato-aktivistina tunnettu Jaakonsaari sanoo, ettei itse näe Nato-jäsenyyttä sotilaallisena kysymyksenä, vaan ennen kaikkea vaikutusvaltakysymyksenä.
”Nato on merkittävin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen foorumi. Miksi Suomi on niin erikoinen, että se haluaa vähentää vaikutusvaltaansa olemalla ulkokehällä?”
HS:fi 19.11.2006
Suomi ja Ruotsi esittävät Nato-kumppanuuden tehostamista
Suomi ja Ruotsi ovat tehneet yhdessä sotilasliitto Natolle ehdotuksen rauhankumppanuuden tehostamisesta ja uudistamisesta.
Työpaperiksi kutsuttu ehdotus on valmisteltu Riiassa marraskuun lopulla pidettävää Naton huippukokousta varten. Naton odotetaan päättävän Riiassa niin sanotun tehostetun kumppanuuden suuntaviivoista, vaikka lopulliset päätökset tehdään vasta vuonna 2008.
Ehdotus jaettiin Nato-maiden ja rauhankumppanuusmaiden yhteisessä kumppanuusneuvostossa EAPC:ssä viime viikolla.
Suomen ja Ruotsin keskeisenä tavoitteena on saada nykyistä varhemmin ja enemmän tietoa Naton suunnittelemista kriisinhallintaoperaatioista ja päästä mukaan Naton johtamien operaatioiden valmisteluun ja joukkojen kokoamisprosessiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kaksikko haluaisi myös päästä käsiksi Naton turvaluokiteltuun tiedustelutietoon ja saada Naton operaatiosuunnitelmat mahdollisimman varhain.
Suunnitelmien kommentoitiin pitäisi antaa kumppaneille nykyistä enemmän aikaa, työpaperin mukaan vähintään viisi työpäivää.
Tavoitteena on saada omia upseereita Naton komentoportaisiin kaikille tasoille. Naton pitäisi lisäksi päästää kumppanimaiden upseerit päämajatiloihinsa ja johtamisjärjestelmiinsä heti, kun kriisinhallintaoperaatio on käynnistynyt.
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace) vuodesta 1994 ja sen suunnittelu- ja arviointiprosessiin vuodesta 1995.
HS:fi 17.10.2006
EU:n puolustusministerit koolla Kittilässä
Julkaistu: 8:04
EU:n puolustusministerit kokoontuvat tänään Kittilään. Levillä järjestettävässä epävirallisessa puolustusministerikokouksessa käsitellään muun muassa käynnissä olevia operaatioita Bosniassa, Sudanissa ja Kongossa.
Yhteensä 17 maan puolustusministerien lisäksi kokoukseen osallistuvat EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana ja Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer. Illallispuhujaksi on kutsuttu presidentti Martti Ahtisaari, joka käsittelee puheessaan Kosovon asemasta käytävien neuvottelujen edistymistä.
Tiistaina päättyvään kokoukseen on tulossa mediaväki mukaan lukien noin 1 000-1 200 osallistujaa.
STT HS:fi 2.10.2006
Afganistanissa loukkaantuneen rauhanturvaajan tila vakaa
Afganistanissa haavoittuneen suomalaisen rauhanturvaajan tila on vakaa. Everstiluutnantti Raimo Helmisen mukaan sotilaan siirtäminen Suomeen on vielä auki, ja lopullisen päätöksen siirrosta tekee häntä hoitava lääkäri. Haavoittuneen omaisiin on oltu yhteydessä.
Kuuden suomalaisen rauhanturvaajan joukko oli eilen harjoittelemassa pimeätoimintaa Pohjois-Afganistanissa Aybakin piirikunnassa, kun 2-3 henkilöä avasi tulen heitä kohti. Suomalaiset vastasivat tuleen, mutta Helmisen mukaan ei ole varmuutta, osuivatko he hyökkääjiin.
Ampumavälikohtauksesta tehdään tutkimus.
– Aina kun tällaista tapahtuu, pitää tarkentaa toimintamallit, että toimimmeko oikein, että näin ei tapahtuisi, Helminen sanoi.
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaaren sanoo sanomalehti Kalevan haastattelussa, että rauhanturvaajan haavoittuminen ei vaikuta Suomen rauhanturvaoperaatioon Afganistanissa.
STT keskisuomalainen.fi 2.10.2006
EU-parlamentin puhemies Borrell: Pohjoismaat eivät kokeneet sotaa
Julkaistu 28.9. 21:08
BRYSSEL. Euroopan parlamentin puhemiehen Josep Borrellin mukaan pohjoismaat eivät ole kokeneet sotaa.
”EU:ssa on maita, jotka eivät ole kokeneet näitä kauheuksia”, Borrell sanoi torstaina Strasbourgissa tanskalaisen uutistoimisto Ritzaun mukaan. ”Ajattelen esimerkiksi pohjoismaita.”
Espanjalainen Borrell puhui tilaisuudessa, jossa europarlamentti osti Strasbourgin kaupungilta kolme omaa kokousrakennustaan. Kauppahinta oli reilu 140 miljoonaa euroa.
Allekirjoitustilaisuudessa Borrell ja Strasbourgin johto korostivat kaupungin merkitystä eurooppalaisena rauhan symbolina. Strasbourgin roolista nousi kohu keväällä, kun kaupungin väitettiin kiskoneen parlamentilta liikaa vuokraa vuosikymmenien ajan.
Europarlamentti muuttaa kerran kuussa viikoksi Brysselistä Strasbourgiin. Muuttosirkus maksaa eurooppalaisille veronmaksajille noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Borrellin viittasi kommentissaan verkkoadressiin, jonka ruotsalainen euroedustaja Cecilia Malmström käynnisti toukokuussa Strasbourgin istuntopaikasta luopumiseksi.
Vetoomus (www.oneseat.eu) ylitti viime viikolla miljoonan allekirjoituksen rajan. Se on edelleen toiminnassa.
Verkkoadressiin on tullut erityisen paljon allekirjoituksia Hollannista, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.
”On helppo unohtaa asiat, joita ei ole käynyt läpi”, Borrell sanoi Ritzaun mukaan. ”Tämä selittää, miksi (Strasbourgin-vastaiset allekirjoitukset) ovat keskittyneet tiettyihin maihin.”
”Nämä maat eivät – ja siitä ne voivat olla tyytyväisiä – osallistuneet tähän teurastukseen.”
Pohjoismaisista EU-jäsenistä Tanska oli toisessa maailmansodassa natsi-Saksan miehittämä. Suomi kävi kolme eri sotaa. Ruotsi oli ainoa, joka pystyi välttymään suoranaiselta sodankäynniltä.
HS:fi 29.9.2006
Nato alkaa valvoa myös Itä-Afganistania
PORTOROZ. Naton puolustusministerit päättivät torstaina nopeuttaa Nato-johtoisten Isaf-joukkojen valvonta-alueen laajentamista levottomaan Itä-Afganistaniin.
Näin Isafin valvontaan tulee koko Afganistan. Kesällä Isafin noin 20 000 rauhanturvaajan valvonta-alue laajeni jo neljään eteläisen Afganistanin maakuntaan, joissa Nato-sotilaat ovat joutuneet kiivaisiin taisteluihin Kabulin hallitusta vastustavien joukkojen kanssa.
Valvonnan oli aiemmin suunniteltu laajenevan itäiseen Afganistaniin vasta vuoden lopulla. Nyt sen on määrä tapahtua jo lähiviikkoina, kertoi Naton tiedottaja James Appathurai Portorozissa Sloveniassa meneillään olevassa ministerikokouksessa.
Päätös on ”rohkea askel eteenpäin”, ylisti Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld.
Valvonnan laajentaminen itään toteutetaan siten, että idässä jo olevia Yhdysvaltain joukkoja alistetaan Isafin brittiläisen komentajan, kenraaliluutnantti David Richardsin komentoon. Hänen alaisikseen tulee yhteensä 12 000 amerikkalaissotilasta.
Näin suurta määrää Yhdysvaltain joukkoja ei ole toisen maailmansodan jälkeen aiemmin ollut ei-amerikkalaisen komennossa. Koko Afganistan-operaatio on kuitenkin Naton ylimmän, yhdysvaltalaisen komentajan James Jonesin määräysvallassa.
Yhdysvalloilla on Afganistanissa lisäksi erillinen, terrorisminvastaista sotaa käyvä operaatio, johon osallistuu noin 8 000 sotilasta.
Isaf-joukot perustettiin alkujaan YK:n valtuutuksella. Niissä on mukana myös Natoon kuulumattomien maiden kuten Suomen rauhanturvaajia. Suomalaiset on sijoitettu Kabuliin ja Pohjois-Afganistaniin.
Kääriäinen kertoi Rumsfeldille EU-puheenjohtajuudesta
Washington. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen päätti kahden päivän vierailunsa Washingtonissa tapaamiseen virkaveljensä Donald Rumsfeldin kanssa. Kääriäinen vei tulevan EU-puheenjohtajan terveiset supervallan ministerille.
”Transatlanttinen linkki on tärkeä. Siinä on liioittelematta omat ongelmansa. Suomi koettaa omalla puheenjohtajakaudellaan pitää huolen siitä, että yhteys toimii. Lähestymisemme on käytännönläheinen”, Kääriäinen sanaili tapaamisen jälkeen Pentagonin portailla.
Rumsfeld ei tullut tapaamisen jälkeen ilmastoidusta toimistostaan Washingtonin helteeseen.
”Suhteethan ovat hyvällä kannalla”, Kääriäinen kiteytti näkemyksensä Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisistä väleistä.
Ennen Rumsfeldia Kääriäinen keskusteli muun muassa Yhdysvaltain asevoimien teknologia- ja logistiikkahankinnoista vastaavan apulaispuolustusministeri Kenneth Kriegin kanssa.
”Yksityiskohtaisempaa ei voi sanoa, kuin että näillä neuvonpidoilla varmistetaan, että Suomi pystyy pitämään huolen puolustuksensa uskottavasta suorituskyvystä, Kääriäinen muotoili mahdollisista tulevista materiaalihankinnoista kysyttäessä.”
STT HS.fi 16.6.2006
Amnesty: EU on USA:n rikoskumppani CIA-lennoissa
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kehottaa Euroopan valtioita lopettamaan Yhdysvaltojen avustamisen CIA-lennoissa. Järjestön mukaan CIA on siepannut terrorismista epäiltyjä ja lennättänyt näitä vankileireille eurooppalaisten hiljaisella suostumuksella. Amnesty sanoo myös, että vankeja on kidutettu leireillä.
Amnesty kutsui Euroopan maita Yhdysvaltojen rikoskumppaniksi ja usutti EU-johtajia tuomitsemaan lennot ja lopettamaan kenttien ja ilmatilan luovuttamisen niiden käyttöön.
Amnestyn raportissa mainitaan seitsemän maata – Saksa, Italia, Ruotsi, Britannia, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia ja Turkki – joiden järjestö uskoo olleen tietoisia CIA-lentojen luonteesta. Raportti CIA:n väitetyistä vankienkuljetuslennoista ei tarjonnut uutta tietoa tai todisteita.
Järjestön EU-toimiston johtajan Dick Oostingin mielestä EU on tuominnut muita maita paljon pienemmälläkin todistemäärällä. Hänen mukaansa koko EU:n uskottavuus on vaakalaudalla.
STT–REUTERS–AFP HS 14.6.2006
Maailman asemenot kovassa kasvussa
Maailman valtiot käyttävät yhä enemmän rahaa aseisiin, kertoo Tukholmassa toimivan Kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen Siprin tuore vuosiraportti.
Vuoden 2005 aikana asemenot nielivät yhteensä 1 118 miljardia dollaria (noin 885 miljardia euroa). Yhdysvaltojen osuus summasta on jo liki puolet.
Asekaupan arvo kasvoi vuosien 2004 – 2005 välillä 3,4 prosenttia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvua on kertynyt huikeat 34 prosenttia.
Siprin mukaan aseellisten konfliktien määrä maailmassa kuitenkin laski viime vuoden aikana hieman.
STT-Reuters Keskisuomalainen.net 12.6.2006
Suomi syventää Nato-kumppanuuttaan
Suomi syventää Nato-kumppanuuttaan. Nelosen uutisten tietojen mukaan puolustusministeri Seppo Kääriäinen matkustaa ensi viikolla tapaamaan amerikkalaista virkaveljeään Donald Rumsfeldiä keskustellakseen asiasta.
Ennakkotietojen mukaan Suomi on lähdössä mukaan uuteen lähikumppaniryhmään, johon osallistuvat mm. Australia, Uusi Seelanti ja Japani. Tapaamisen asialistalle saattaa nousta myös suomalaisjoukkojen lisäystarve Afganistanissa.
Suomen Nato-suurlähettilään Antti Sierlan mukaan täysjäsenyys Natossa on mahdollinen aikaisintaan 2011. Suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on ollut mielipidetiedustelussa hyvin kielteinen.
Vain neljännes suomalaisista haluaisi liittää Suomen Natoon. Sierla sanoo, että maailmalla suomalainen Nato-malli kummastuttaa.
”Hiukan ihmetellään sitä, että minkä vuoksi niin tiiviisti osallistutaan Nato-yhteistyöhön, mutta ei kumminkaan haluta tulla mukaan päättämään tästä toiminnasta”, hän toteaa Nelosen uutisten haastattelussa.
HS.fi 7.6. 2006
Selvä ei Natolle Ruotsissa
Tukholma. Ruotsalaisten enemmistö sanoo edelleen ei Natolle. Sotilasliittoon suhtautuu myönteisesti vain 22 prosenttia väestöstä.
Göteborgin yliopiston selvitykseen osallistuneista 46 prosenttia arvioi, ettei Ruotsin tule hakea Naton jäsenyyttä. Vastustus näyttää vähentyneen hiukan, selviää maanantaina julkaistusta mielipidemittauksesta.Viime vuonna Natoon pyrkimistä vastusti 47 prosenttia ja kannatti 20 prosenttia 3 000 haastatellusta.
STT–TT 15.5.2006
Kaskeala: Naton jäsenyys ei säästäisi puolustusmenoja
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ei usko, että Suomen mahdollinen liittyminen sotilasliitto Natoon toisi säästöä puolustusmenoihin. Hän sanoo Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa sunnuntaina, että Nato-jäsenyys olisi kustannusten kannalta neutraali vaihtoehto eikä toisi säästöä.
”Ei missään tapauksessa. Naton jäsenenäkin meidän pitäisi tuoda mukaan oma panoksemme, ei siellä hyväksytä vapaamatkustajia”, hän sanoo.
Kaskealan mukaan noin parin vuosikymmenen tähtäimellä Suomi joutuu joka tapauksessa harkitsemaan puolustusyhteistyötä eri maiden kanssa, koska sotavarustuksen hinnat kohoavat korkeiksi. Pohdinnan alle saattaa 2020-luvulla joutua muun muassa ilmapuolustus, koska Hornet-kalusto vanhenee.
”Silloin joudutaan miettimään, pystyykö Suomi enää ylläpitämään omaa ilmapuolustusta”, Kaskeala arvioi.
Kaskealan mukaan Euroopan maat joutuvat joka tapauksessa vastaisuudessa sopimaan keskenään puolustuksen työnjaosta. Esimerkiksi Suomi, Ruotsi, Britannia ja Hollanti voisivat muodostaa ryhmän, jossa kehitellään johtamisjärjestelmiä.
STT HS.fi 23.4.2006
Eduskunnassa toivottiin Nato-selvitystä
Kansanedustajat ovat toivoneet hallitukselta selvitystä mahdollisen Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) uskoi eduskunnan kyselytunnilla, että sellainen selkiyttäisi keskustelua, jota nyt käydään juupas-eipäs-tyylillä sekä kummallisella koodi- ja salailukielellä.
Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä selvitys olisi palvelus kansanvallalle ja hyödyksi tulevassa eduskuntavaalikeskustelussa. Selontekoa asiasta patisteli myös kristillisdemokraattien Bjarne Kallis.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toppuutteli, että eduskunta on vasta äskettäin hyväksynyt ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) huomautti, että asioita arvioidaan jatkuvasti virkatyönä eikä asiassa olla ”eksyksissä”.
Jaakko Laakson (vas.) mielestä kokoomusjohtaja ja ”muut natouskovaiset” yrittävät väittää, että luopuminen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta merkitsisi Suomelle omien puolustusmenojen vähentymistä.
STT Keskisuomalainen.net 20.4.2006
Asevelvollisille tarjolla myös virka-aputehtäviä
Asevelvolliset voidaan määrätä ulkomaille lyhyisiin kriisinhallintakoulutuksiin ja virka-aputehtäviin huhtikuun alussa voimaan tulleen asevelvollisuuslain muutoksen perusteella.
Varusmiespalveluksessa oleva on velvollinen tarvittaessa osallistumaan ulkomailla myös varsinaisten kriisinhallintaharjoitusten tukitehtäviin sellaisissa tapauksissa, että hän on varusmiespalveluksessa esimerkiksi laivalla, joka osallistuu kriisinhallintaharjoitukseen. Sen sijaan ulkomaan operaatioihin asevelvollisia ei voi määrätä.
Asevelvollisuuslain ulkomaan komennuksia koskevat kohdat muutettiin kriisinhallintalain yhteydessä, ja ne tulivat voimaan tämän kuun alussa. Asevelvollisuuslakia koskevat loputkin muutosesitykset ovat nyt valmiit, ja ne luovutettiin puolustusministeri Seppo Kääriäiselle (kesk) keskiviikkona.
Uudesta asevelvollisuuslaista poistuu kaikki vapaaehtoisuus lukuun ottamatta sitä, että varusmies voi halutessaan siirtyä suorittamaan varusmiespalvelusta kriisinhallintakoulutukseen.
Ehdotuksen mukaan asevelvollisia voitaisiin määrätä myös tehtäviin, jotka eivät perustu ”yksinomaan maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen”. Esimerkiksi virka-aputehtävät poikkeustilanteissa, kuten luonnonmyllerryksissä, voisivat olla tällaisia.
Toimikunta ehdottaa myös, että reserviläisiä voitaisiin tarvittaessa määrätä palvelukseen suuronnettomuustilanteissa tai muissa vakavissa onnettomuuksissa.
Koska huumeiden käyttö on lisääntynyt, puolustusvoimissa halutaan tehdä huumetestejä. Nykyisin armeijan huumetesteistä ei ole säädetty laissa, mutta uuteen lakiin tämä mahdollisuus halutaan kirjata.
Ulkomailla asuva Suomen kansalainen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, vapautuisi kokonaan rauhan ajan asepalveluksesta, jos hän on
asunut ulkomailla viimeksi kuluneet seitsemän vuotta ja aikoo jatkaa ulkomailla asumista.
HS:fi 12.4.2006
Vanhanen: Naton yhteistyöaloite myönteinen
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan hallitus on valmis keskustelemaan yhteistyön vahvistamisesta sotilasliitto Naton kanssa.
Nato haluaisi lisätä yhteistyötä järjestön ulkopuolisten maiden kanssa. Hankkeen yksi tavoite on, että Nato-maiden kanssa rauhanturvatoimintaan osallistuvat maat pääsisivät suunnittelemaan operaatioita.
Suomi suhtautuu Vanhasen mukaan Naton tuoreimpaan yhteistyöaloitteeseen myönteisen uteliaasti.
”Se on meille tervetullutta keskustelua. Ollaan myönteisen uteliaita, mihin tämä keskustelu johtaa”, Vanhanen sanoo Turun Sanomien ja Aamulehden haastattelussa torstaina.
Hallitus on Vanhasen mukaan valmis keskustelemaan yhteistyön vahvistamisesta jo ennen järjestön marraskuussa Riiassa pidettävää huippukokousta.
Hän ei allekirjoita tulkintaa, jonka mukaan hankkeeseen osallistuminen olisi askel kohti jäsenyyttä.
”Se on selkeästi suunnattu maille, joita jäsenyys ei kiinnosta”, Vanhanen sanoo.
HS-STT HS:fi 6.4. 2006
Natossa pohditaan Suomen asemaa
Puolustusliitto Natossa on alettu pohtia ehdotusta siitä, kuinka Suomi ja Ruotsi saataisiin läheisempään yhteistyöhön puolustusliiton kanssa.Esitys yhteistyön uusista muodoista pitäisi olla valmiina kevääseen 2008 mennessä. Suomen hallitus pohtii Naton ehdotusta.
Varsinaista Nato-jäsenyyttä ei ole tulossa, mutta tarkoitus on pohtia, kuinka Suomi ja Ruotsi voisivat enemmän osallistua niiden operaatioiden päätöksentekoon ja valmisteluun, johon ne ottavat osaa.
Päätös Yhdysvaltain tekemän ehdotuksen valmistelusta tehtiin viime perjantaina Nato-maiden suurlähettiläskokouksessa.
Ehdotuksen pitäisi olla valmis Naton huippukokouksessa keväällä 2008.
Suomen hallitus pohtii Naton ehdotusta.
Tarkoitus on keskustella myös siitä, kuinka Australia, Japani ja Uusi-Seelanti saataisiin paremmin mukaan yhteistyöhön Naton kanssa.
Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet jo useita kertoja osaa Naton johtamiin rauhanturvaoperaatioihin. Lisäksi kaksikko on muuttanut asevoimiaan ja asejärjestelmiään Naton kanssa yhteensopiviksi.
Jäsenyyttä maat eivät kuitenkaan ole hakeneet. Sen sijaan Naton rauhankumppanuusohjelman jäsen Suomi on.
Radiouutiset YLE 24-uutiset 03.04.2006
Suomi mukaan Naton päätöksentekoon?
Suunnitelma on tulossa Naton ulkoministerikokoukseen tässä kuussa.
Nato tarjoaa Suomelle pääsyä rauhanturvaoperaatioiden päätöksentekoon.
Natomaiden suurlähettiläät ovat valmistelleet yhteistyön syventämisestä kehittyneiden rauhankumppanuusmaiden kanssa. Suunnitelma on tulossa Naton ulkoministerikokoukseen tässä kuussa.
– Tämä on nyt jonkun vuoden ollut niin Ruotsin kuin Suomenkin murheena. Sitä on tuotu esille eri kokouksissa ja eri foorumeilla, joilla Naton kanssa tästä asiasta on puhuttu, että siinä mielessä tässä selkeästi vastataan siihen tarpeeseen, joka on niin Ruotsin kuin meidänkin taholta esitetty. Se tulee parantamaan meidän mahdollisuuksia vaikuttaa sen operaation luonteeseen ja sen operaation kulkuun, puolustusministeriön ylijohtaja Pauli Järvenpää painottaa.
Vaikka Suomi ja Ruotsi ovat tiiviisti mukana Nato-johtoisessa rauhanturvaamisessa, mukaan operaatioihin ne ovat päässeet vasta kun päätökset niistä on jo tehty.
MTV3 03.04.2006
Suomi lähettää enintään viisi sotilasta Kongoon
Euroopan unionin tuleva rauhanturvaoperaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa jää kooltaan hyvin vaatimattomaksi. EU on lähettämässä Saksan johtamaan operaatioon kesäkuussa näillä näkymin vain 450 sotilasta. Lisäksi noin tuhat sotilasta sijoitetaan toimintavalmiuteen Kongon rajojen ulkopuolelle.
YK on pyytänyt EU:lta apua Kongon kesäkuun vaalien suojelussa, koska YK:n oma rauhanturvaoperaatio ei välttämättä riitä. YK:lla on valmiiksi maassa noin 17 000 rauhanturvaajaa.
Mukaan on kaavailtu muiden muassa Suomea. Suomi ei ole vielä virallisesti päättänyt osallistumisestaan operaatioon, mutta selvää on, että suomalaisia sotilaita lähetetään vain kourallinen.
Suomi voi lähettää operaatioon korkeintaan 3–5 esikuntaupseeria. Operaation johtomaa Saksa on hiljattain vedonnut Suomeen, jotta se lähettäisi useampia sotilaita.
EU:n Kongo-operaatioon osallistuu kaikkiaan 1 500 sotilasta, joista kuitenkin vain 450 on tarkoitus lähettää itse Kongoon. Loput ovat valmiusasemissa Kongon naapurimaissa tai Saksan Potsdamiin perustettavassa esikunnassa.
STT HS.fi 24.3.2006
Eduskunta hyväksyi kriisinhallintalain
Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti kriisinhallintalain pysyvänä poikkeuslakina äänin 164–9.
Hallitus sai siten odotetusti lain taakse sen hyväksymiseen tarvittavan kahden kolmasosan enemmistön. Esitys julistettiin kiireelliseksi yksimielisesti.
Kriisinhallintalaki korvaa vanhan rauhanturvaamislain. Sitä tarvitaan, jotta Suomi voi olla mukana EU:n nopean toiminnan joukoissa ensi vuoden alusta lukien.
Keskeisin lain sisältöä koskeva kiista käytiin siitä, pitäisikö kriisinhallintaoperaatioilla olla aina YK:n valtuutus. Hyväksytyn lain mukaan Suomi voi osallistua poikkeuksellisesti myös muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan, jonka toimeenpanijana voi olla YK:n ohella Etyj, Euroopan unioni, muu kansainvälinen järjestö tai maaryhmä.
Laki jouduttiin säätämään poikkeuslakina, koska hallitus halusi presidentin olevan päättämässä myös EU-johtoisiin operaatioihin osallistumisesta. Perustuslakivaliokunnan mielestä päätösvalta olisi kuulunut hallitukselle.
STT IS.fi 24.3.2006
Bulgaria antaa sotilastukikohtia USA:n käyttöön
SOFIA. Bulgaria ja Yhdysvallat ovat tehneet sopimuksen, jonka nojalla Yhdysvallat saa käyttää useita sotilastukikohtia Bulgariassa, sanoivat viranomaiset perjantaina.
Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen odotetaan allekirjoittavan sopimuksen, kun hän vierailee Bulgariassa Naton ulkoministerien epävirallisen kokouksen aikana huhtikuussa.
Yhdysvallat saa käyttää Novo Selon koulutusaluetta sekä Bezmerin lentotukikohtaa Bulgarian kaakkoisosassa ja Graf Ignatievon lentokenttää maan keskiosissa.
Joukoilla on myös pääsy varikkoalueelle Aitosissa lähellä Burgasin satamaa Mustanmeren rannikolla.
Bulgarian viranomaiset sanovat, että sopimus auttaa kohentamaan Bulgarian asevoimia, elvyttämään taloutta ja lisäämään turvallisuutta.
AP HS.fi 24.3.2006
Eduskunta hyväksyi kriisinhallintalain
Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti kriisinhallintalain äänin 164 – 9. Päätös merkitsee, että Suomi voi tulevaisuudessa lähettää sotilaita kriisinhallintatehtäviin myös ilman YK:n valtuutusta.
Eduskunta hyväksyi kiisinhallintalain hallituksen esittämässä muodossa.
Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit vaativat aiemmin ehdottoman YK-valtuutuksen säilyttämistä. Oppositiossa kokoomus on tukenut hallituksen linjaa.
Eduskunta säätää kriisinhallintalain kiireellisenä poikkeuslakina, jotta se voi turvata presidentin päätösvallan kaikissa tilanteissa.
Lainsäädännöllä on kiire, koska Suomi on jo kokoamassa ensi vuoden alussa yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa päivystävää EU:n nopean toiminnan osastoa.
Euroopan unioni haluaa estää Ruandan tapaiset kansanmurhat, vaikka YK olisikin halvaantunut.
YLE24 24.03.2006
EU haluaa energian osaksi yhteistä ulkopolitiikkaa
Euroopan unionin johtajat haluavat turvata tulevaisuuden energiansaannin tekemällä siitä osan EU:n yhteistä ulkopolitiikkaa.
Jäsenmaat keskustelivat energiasta huippukokouksessa Brysselissä.
Energiansaannin turvaaminen huolettaa jäsenmaita, sillä unionin riippuvuus ulkopuolisesta energiasta kasvaa jatkuvasti. Lisäksi EU on erittäin riippuvainen varsinkin Venäjän kaasuvaroista.
– Nyt on tapahtumassa selviä muutoksia maailman mittakaavassa, ja se panee tämän mantereen pohtimaan, mitä tulee tehdä, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) pohdiskeli myöhään illalla.
Puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel muistutti puolestaan, että energia liittyy jo nyt läheisesti kansainväliseen politiikkaan, kuten Irakin ja Iranin tapaukset ovat osoittaneet.
Schüsselin mukaan energiapolitiikan kehittämiseen palataan seuraavan kerran jo kesäkuun huippukokouksessa.
STT Keskisuomalainen.net 24.3. 2006
EU sopi Kongo-operaation periaatteista
Bryssel. EU on päässyt periaatteelliseen sopuun suunnitellusta sotilasoperaatiosta Kongossa, kertoi diplomaattilähde keskiviikkona.
Operaation tarkoituksena on turvata maassa kesäkuussa pidettävien vaalien sujuminen.
Jos jäsenmaat eivät torstai-iltaan mennessä esitä vastalauseitaan, EU tulee vastaamaan myöntävästi YK:n pyyntöön lähettää Kongoon rauhanturvaajia. Suunniteltu osasto on 450 sotilaan vahvuinen, ja operaation johdossa olisi Saksa. Aikaisemmin Saksan lisäksi Ranska, Ruotsi ja Kongon entinen siirtomaaisäntä Belgia ovat olleet halukkaita lähettämään sotilaitaan maahan.
YK on pyytänyt EU:n sotilaita avuksi Kongoon vaaleja suojaamaan, sillä YK:n oma 17 000 hengen rauhanturvaoperaatio ei välttämättä riitä. Vaalit ovat erittäin tärkeät verisestä sisällissodasta toipuvalle maalle.
STT-REUTERS HS:fi 22.3. 2006
Demari: Pentagon kiinnostunut tilaamaan tutkimuksia Suomesta
Suomen armeija ja Teknillinen korkeakoulu TKK neuvottelevat yhteistyöstä Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin kanssa, kertoo Uutispäivä Demari.
Uutispäivä Demari on saanut haltuunsa muistion, jossa Teknillisen korkeakoulun (TKK) innovaatiokeskuksen johtaja Veijo Ilmavirta vetää yhteen yhteistyösuunnitelmia armeijan, puolustusministeriön ja Yhdysvaltain puolustusministeriö eli Pentagonin kanssa.
Pentagonin edustajat kävivät helmikuussa Suomessa ja ilmaisivat samassa yhteydessä kiinnostuksensa Suomen korkeatasoiseen tutkimukseen ja innovaatiojärjestelmään. Neuvotteluja jatketaan vielä tämän kevään aikana.
Ilmavirta kertoo, että TKK ei tekisi suoraa yhteistyötä Pentagonin kanssa, vaan hoitaisi yhteydet Pentagoniin puolustusvoimien ja puolustusministeriön kautta.
” Puolustusvoimat ja puolustusministeriö ottivat helmikuussa yhteyttä Teknilliseen korkeakohuiluun sellaisella ajatuksella, että olisiko meillä (TKK) kiinnostusta laajentaa yhteistyötä myös Yhdysvaltain puolustushallinnon suuntaan.”
Helmikuussa Espoossa kävivät vierailulla Pentagonin tutkimusyksikön johtaja Alfred Walkman.ja hänen esikuntansa.
Ilmavirran mukaan yhteistyö voisi olla käytännön tutkimusta esimerkiksi materiaalitekniikasta tai robottitekniikkaa ja tietoteknisiä sovelluksia.
Vanhempi osastoesiupseeri Pertti Immonen puolustusministeriöstä muistuttaa siitä, että Yhdysvallat olisi yhteistyökumppanina Suomelle hyvä, koska sillä on kapasiteettia enemmän kuin esimerkiksi EU:lla yhteensä.
”Suomi ei ole Naton jäsen eikä saa sitä kautta tutkimusyhteistyötä niin paljon kuin Naton jäsenet. Yksi vaihtoehto on tehdä tutkimusyhteistyötä suoraan Naton suurimman jäsenmaan USA:n kanssa”, Immonen sanoo.
”Jos yhteistyökuvio toteutuu, niin Suomeen tulee laajempi tutkijajoukko Pentagonista jo ennen kesää”, Immonen sanoo.
HS.fi 20.3.2006
YK:n valtuutuksesta kiisteltiin kriisinhallintalaissa
Eduskunta jatkoi kiistelyä uudesta kriisinhallintalaista tänään täysistunnossa. Kuten ulkoasiainvaliokunnassa, riita keskittyi YK:n valtuutuksen tarpeellisuuteen niissä operaatioissa, joihin suomalaiset joukot osallistuvat.
Maininnan YK:n turvallisuusneuvoston mandaatista halusivat lakiin vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Selkeä enemmistö tuki hallituksen esitystä, jossa hyväksytään poikkeuksellisesti osallistuminen myös muiden tahojen, kuten EU:n hyväksymiin operaatioihin.
Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävät jättänyt Suvi-Anne Siimes oli eri mieltä ryhmänsä kanssa. Hän teki vihreiden tuella muutosesityksen, jonka mukaan laissa puhuttaisiin vain YK:n periaatteiden mukaisesta sotilaallisesta kriisinhallinnasta.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) vakuutti Euroopan unioninkin noudattavan päätöksenteossaan YK:n periaatteita.
Kriisinhallintalain sisältöä koskevat äänestykset käydään huomenna.
STT 15.3.2006
Puolustusvoimain komentaja amiraali Juhani Kaskeala ei näe Venäjän sotavoimien kehityksessä dramaattista kehitystä.
– Venäjä on aloittanut asevoimien kehittämisen notkahduksen jälkeen. Silloin kaikki toiminta näyttää suurelta, Kaskeala kommentoi julkisuudessa esitettyjä huolia venäläisten joukkojen ja kaluston siirroista lähemmäksi Suomen rajoja.
Yleisradion haastattelussa Kaskeala sanoi, että Venäjän poliittista ja sotilaallista kehitystä on syytä pitää silmällä, mutta pelkoa kansalaisten keskuuteen ei pidä lietsoa. Hänen mielestään vallan keskittymiseen johtava kehitys ei koskaan voi olla kovin hyvä asia demokratian kannalta.
Kaskeala vieraili Yhdysvalloissa Norfolkissa järjestettävässä monikansallisessa kriisinhallintaharjoituksessa. Amerikkalaisten johtamassa harjoituksessa on nyt ensimmäistä kertaa mukana myös kymmenen suomalaista upseeria.
STT – Keskisuomalainen 7.3.2006
Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa
Eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyy omalta osaltaan kriisinhallintalain säätämisen pysyvänä poikkeuksena perustuslakiin. Presidentti voi siten päättää Suomen osallistumisesta myös EU:n toimeenpanemaan kriisinhallintaan.
Valiokunta sai perjantaina valmiiksi kriisinhallintalakia koskevan lausuntonsa. Se pitää perusteltuna pyrkimystä välttää kahden erilaisen päätöksentekojärjestelmän luomista. Osallistumispäätös perustuu kuitenkin joka tapauksessa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin yhteiseen kannanmuodostukseen.
Perustuslakivaliokunta huomauttaa, että valtioneuvostolle kuuluu edelleen Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallinen valmistelu. Siihen kuuluvat vastaisuudessakin myös sotilaallista kriisinhallintaa ja unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat asiat.
Eduskunnassa ei aiota muuttaa hallituksen esitykseen sisältyvää niin sanottua mandaattipykälää. Sen mukaan Suomi voi osallistua YK:n valtuuttaman sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös Etyjin, EU:n sekä muun kansainvälisen järjestön tai maaryhmän toimeenpanemiin operaatioihin.
Nykyinen rauhanturvalaki sulkee pois Suomen osallistumisen sotilaalliseen pakotetoimintaan, jolla ei ole YK:n turvallisuusneuvoston tai Etyjin hyväksyntää.
Lakiesityksestä ensi viikolla mietinnön tekevä ulkoasiainvaliokunta tyytyy hallituksen esityksen muotoiluun, vaikka valiokunnassa on aiemmin ollut haluja poistaa maininnat valtuutuksesta ja korvata se pelkällä toteamuksella YK:n periaatteiden noudattamisesta.
Mandaattikysymys oli esillä myös puolustusvaliokunnan käymissä keskusteluissa. Valiokunnan enemmistö ei halunnut puuttua pykälään. Vasemmistoliiton Jaakko Laakso ja kristillisdemokraattien Bjarne Kallis jättivät kuitenkin valiokunnan lausuntoon erilliset eriävät mielipiteet, joissa halutaan säilyttää edellytys YK:n valtuutuksesta tai hyväksynnästä.
STT 3.3..2006
Suomi maksaisi Natosta 70 miljoonaa vuodessa
Jäsenyys puolustusliitto Natossa maksaisi Suomelle vuodessa 70 miljoonaa euroa, kirjoittavat tiistain Etelä-Suomen Sanomat ja Satakunnan Kansa. Kustannukset on laskettu puolustusministeriössä. Summa tulisi vajaan kahden miljardin euron vuotuisten puolustusmenojen päälle, kertoo puolustusministeriön uusi kansliapäällikkö Kari Rimpi lehdissä.
Rimpi toteaa, että puolustusvoimien uskottavuus on koetuksella säästöjen vuoksi. Tavoitteena on säästää 20 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi tänä vuonna vain 5 000 reserviläistä saa kutsun kertausharjoituksiin, kun puolustusvoimien tavoitteena olisi 25 000 kertaajaa.
HS-STT 14.2.2006
Selvitys: Euroopan maat tiesivät CIA-lennoista
Euroopan neuvoston selvityksen mukaan monet Euroopan maat tiesivät Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n salaisista vankilennoista.
Samalla ne hyväksyivät hiljaisesti Yhdysvaltain käytännön siirtää kuulusteltavia maihin, joissa heidän kohtelunsa voi olla ala-arvoista.
– On olemassa runsaasti samansuuntaisia ja toisiaan lähestyviä todisteita, jotka viittaavat ulkoistetun kidutusjärjestelmän olemassaoloon, sveitsiläinen parlamentaarikko Dick Marty painottaa alustavassa raportissaan.
Hänen mukaansa on hyvin epätodennäköistä, etteivät Euroopan hallitukset olisi tienneet asiasta. Raportin mukaan on todistettu, eikä kertaakaan kiistetty, että CIA on kaapannut ihmisiä myös Euroopan maaperältä.
Sen sijaan Marty ei löytänyt kiistattomia todisteita salaisista vankiloista Euroopassa. Pidätyskeskuksia on epäilty olleen ainakin Puolassa ja Romaniassa.
STT-DPA-AFP-TT 24.01.2006
Kokoomus haluaa EU:n turvatakuut
Kokoomus vaatii hallitusta ja presidentti Tarja Halosta toimimaan aloitteellisesti EU:n turvatakuiden saamiseksi EU:n perustuslain kohtalosta huolimatta.
Päätökset EU:n turvatakuista tulisi tehdä viimeistään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on hyväksynyt kesäkokouksessaan Oulussa kannanoton, jossa määritellään turvatakuiden puolesta toimiminen Suomen kansalliseksi eduksi.
EU:n turvatakuulauseke määrittelee jäsenmaiden velvollisuudeksi antaa toiselle aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenvaltiolle apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti.
STT30.8.2005
Jäätteenmäki: Oikeassa seurassa Naton ulkopuolella
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen (kesk.) mielestä Suomen ei tarvitse hävetä turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan.
– Naton ulkopuolella Suomi on oikeassa seurassa yhdessä Ruotsin, Itävallan ja Sveitsin kanssa, sanoo Jäätteenmäki Lapualla puhuessaan Lapuan sotaveteraanien 40-vuotisjuhlassa.
Jäätteenmäki pitää Naton ulkopuolista liittoutumattomuutta kypsän valtion modernina vaihtoehtona.
Euroopan unionin tulisi hänen mielestään ottaa entistä itsenäisempi rooli suhteessa Yhdysvaltoihin ja korostaa rohkeammin omaleimaisuuttaan.
– Voimapolitiikalle EU voisi esittää kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen ja kulttuuriseen suvaitsevuuteen nojaavan vaihtoehdon, jossa tulisi korostaa rauhanomaisia keinoja kansainvälisten kriisien ratkaisijana.
Jäätteenmäen mukaan EU ei voi eikä sen tarvitsekaan toimia perinteisen suurvallan tavoin, koska se on edelleen perusluonteeltaan talousyhteisö ja poliittinen liitto, jossa jäsenvaltioiden edut eivät aina käy yksiin.
STT 31.7.2005
Tuomioja oudoksuu Kataisen Nato-puheita
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) torjuu kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen näkemykset Naton ja terrorismin torjunnan välisestä yhteydestä. Tuomioja on samoilla linjoilla pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa siinä, etteivät Nato-maat välttämättä ole suojassa terroristi-iskuilta.
– Kokemattoman puheenjohtaja kommentteja. Asia on juuri niin kuin pääministeri sanoo, Tuomioja kommentoi sanomalehti Kalevan haastattelussa.
Katainen sanoi viikko sitten Savon Sanomissa, että Nato täyttäisi Suomeenkin syntyneen turvallisuusvajeen, jonka terrorismi on aiheuttanut. Pääministeri Vanhanen vastasi Kataiselle eilisessä Hufvudstadsbladetin kolumnissaan, että suurimmat terrori-iskut ovat tapahtuneet Nato-maissa.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö puolestaan tyrmäsi MTV3:n uutisten haastattelussa molempien miesten näkemykset.
Myös presidentti Tarja Halonen otti kantaa terrorismi-keskusteluun eilen. Hänen mielestään taistelulla terrorismia vastaan ei ole suoraa yhteyttä Nato-jäsenyyteen. Halosen mielestä keskustelussa heijastuu alkava presidentinvaalikampanja.
STT 30.7.2005
EU:n militarisointi etenee
Vaikka Euroopan unionin militarisointi on varsinaisesti kirjattu yksityiskohtia myöten perustuslakiesitykseen se etenee kovaa vauhtia perustuslaista huolimatta. Erityisen tärkeän sijan se näyttää yllättäen saaneen sotilaallisesti sitoutumattomassa Suomessa. Hallitus on, sille tehdyn esityksen mukaan, valmis perustamaan taistelujoukkoja Euroopan
unionille yhdessä muiden maiden ja Naton kanssa.
Hallituksen halua osallistua kansainvälisiin sotatoimiin kuvastaa hyvin se, että vaikka perustuslakia ei ole hyväksytty, eikä omia lakejamme muutettu, Suomi on varauksetta mukana sotaharjoituksissa sotaa käyvien maiden ja Nato-joukkojen kanssa. Esimerkkinä tästä on juuri nyt maassamme käynnissä oleva Adex05 ilmasotaharjoitus.
Hallituksen tarkoitus on muuttaa nykyinen rauhanturvalaki kokonaan ja säätää uusi kriisinhallintalain nimellä. Se sisältäisi perustuslakiesityksen mukaiset toimet, ilman sen paremmin YK:n kuin Ety-järjestönkään valtuutusta. Se oikeuttaisi, vastoin kansainvälistä oikeutta, sotilaallisiin toimiin kaikkialla. Esityksen mukaan toiminta voi käsittää kaikki taistelujoukkojen tehtävät rauhaan pakottaminen ja muu aseellinen toiminta mukaan luettuna ja ne voisivat toimia EU:n, Naton tai jonkun maiden liittokunnan johtamina.
Tätä poliittinen johtomme on siis halunnut. Kansalaisille on annettu korkeinta johtoa myöten mielikuva tavattoman ”vaikeasta asiasta ja vakavasta harkinnasta” asiasta lopullista päätöstä tehtäessä. Toisaalta yhteiset rauhanturvatoiminnan ja kriisinhallinnan uhrit yhdistävät meidän ”eurooppalaista perhettämme”! Jos Suomen poliittinen johto olisi tosissaan halunnut muuta, sen ei olisi pitänyt hyväksyä perustuslakiluonnosta.
Me haluamme muistuttaa, että Suomen liittyessä kansanäänestyksen jälkeen EU:n jäseneksi, eivät jäsenmaiden puolustusministerit lainkaan kokoontuneet, koska katsottiin, ettei se kuulunut EU:n toimialaan.
Meidän mielestämme rauhanturvalakia ei pidä muuttaa eikä Suomen pidä osallistua taistelujoukkoihin. Emme usko, että rauhanturvatoimintaa edistää sen muuttaminen sotilaallisella väkivallalla uhkaamiseksi. EU:n militarisointi sinänsä on jo riittävä peruste kansanäänestykselle ja kansalaisten kuulemiselle.
Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
VEU:n vuosikokous 21.5.2005
Ahtisaari haluaa keskustelua Natoon liittymisestä
Presidentti Martti Ahtisaaren mielestä nyt pitäisi keskustella pikemminkin siitä, milloin Suomi liittyy Natoon, ei siis enää siitä, tulisiko Natoon liittyä vai ei.
– Jotta Suomi pääsisi kylmän sodan varjoista, tulisi maan olla mukana kaikissa länsimaisissa järjestöissä mukaan lukien Nato, Ahtisaari toteaa sanomalehti Keskipohjanmaan haastattelussa.
Suomi ja Venäjä potevat Ahtisaaren mukaan edelleen varjoja ajoista, jolloin Neuvostoliitto puuttui kovalla otteella Suomen sisäisiin asioihin.
– Nyt on molempien maiden aika luoda ja rakentaa uudenlaisia suhteita, Ahtisaari lisää.
Suomen Natoon liittyminen olisi hänen mukaansa vain ja ainoastaan poliittinen kysymys. Se ei Ahtisaaren mukaan johtuisi siis siksi, että Venäjä olisi millään lailla sotilaallinen uhka.
Keskisuomalainen (STT) 27.2.2005
Ahtisaari: EU-joukot voisivat toimia ilman YK:n lupaa
Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan EU:n taistelujoukkojen toimintaa ei pidä sitoa riippuvaiseksi YK:n valtuutuksesta.
– Jos tulee kansanmurhatilanne, ja YK:n turvallisuusneuvosto on jostain syystä kyvytön toimimaan, kansanmurha pitää pysäyttää. Jos tilanne on riittävän paha, EU:n pitää voida toimia myös ilman YK:n valtuutusta, Ahtisaari perustelee Turun Sanomissa ja Aamulehdessä
Presidentti Ahtisaaren mielestä Suomen rauhanturvalakiin voidaan kirjata, että YK:n tai ETYJ:n valtuutus taistelujoukkojen operaatioille on toivottavaa. Presidentti Tarja Halonen on sitä vastoin vaatinut joukoille YK:n valtuutusta.
Ahtisaari kannattaa suomalaisjoukoille laajempia voimankäyttövaltuuksia kuin on nykyisessä rauhanturvalaissa, jossa sallitaan vain itsepuolustus.
STT Helsinki, 20. 2. 2005
Aseen käytöstä EU-joukoissa muhii kiista hallituspuolueissa
Suomalaissotilaiden aseiden käytöstä EU:n taisteluosastoissa kytee hallituspuolueiden välinen kiista.
Ulkoasiainvaliokunnan demareiden enemmistö haluaa sotilaille oikeuden ampua muutenkin kuin itsepuolustukseksi. Keskustalaiset taas ovat sitä mieltä, että Suomen rauhanturvalaissa on tulevaisuudessakin oltava muita EU-maita tiukemmat voimankäyttösäännöt.
Turun Sanomat 16.1.2005
SOSIAALINEN ALASAJO
lisäystä 2004
8.10.2004
Kallis öljy ja sitkeä työttömyys olivat Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet’in suurimmat huolenaiheet torstaina Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
”Jos öljyn hinta pysyy korkeana tai jopa nousee yhä, se voi vaimentaa talouden elpymistä sekä euroalueella että sen ulkopuolella, vaikka öljyn merkitys onkin vähentynyt merkittävästi 1970 – 1980-lukujen jälkeen”, Trichet varoitti.
Alkuviikosta julkaistujen tilastojen mukaan työttömien määrä nousi euroalueella elokuussa korkeimmilleen viiteen vuoteen. Trichet uskoikin työllisyyden paranevan ensi vuoden aikana, kun kysyntä elpyy.
Hänen mielestään työttömyyteen liittyy kuitenkin suuria rakenteellisia ongelmia.
”Tätä kuvastaa esimerkiksi se tosiasia, että yli 40 prosenttia euroalueen työttömistä on ollut vajaatyöllistettyjä yli vuoden ajan”, Trichet kuvasi.
(HS 8.10.2004)
24.11.2004
McCreevy’llä (EU:n uusi sisämarkkinakomissaari) on kivinen tie edessä.
Charlie McCreevy’yn kohdistuu kova paine riitoja herättävän sisämarkkinoiden palveludirektiivin takia. Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden liitto sekä Euroopan julkisten palvelujen liitto ovat järjestäneet mielenosoituksen Brysseliin torstaiksi 25.11.04, jolloin EU:n kilpailuneuvosto kokoontuu.
Euroopan ammattiliittojen yhteisjärjestö (European Trade Union Confederation – ETUC) tukee myös huomista mielenosoitusta ja on varoittanut sekä Neuvostoa että EU-parlamentaarikkoja siitä, että riitaa aiheuttava ”Bolkenstein” direktiivi uhkaa sekä työntekijöiden oikeuksia, että Euroopan kansalaisten peruspalvelujen tuottamista. EAY on sitä mieltä, että ehdotukset merkitsevät sääntöjen purkamista, eivätkä turvaa elintärkeitä sosiaalisia palveluita.
(Democracy and Public Services in Europe – DAPSE, lehdistötiedote)
26.11.2004
HS: SDP ESITTI MAATALOUDEN ALASAJOA
Pari viikkoa sitten julkistetun nk. globalisaatioraportin valmisteluvaiheessa oli esillä myös Suomen maatalouden uudelleenjärjestely. Helsingin Sanomien mukaan globalisaatiotyöryhmän demarijäsen tarjosi raporttiin paperia, jossa esitetään maatalouden alasajoa Suomessa. Lehti viittaa saamiinsa luonnoksiin, joissa suositetaan toimia ”maatalouspolitiikan uudistamiseksi”. – Toimia olisivat muun muassa ” selkeä ohjelma kansallisten tukien asteittaisesta vähentämisestä”. Niin ikään
tarvittaisiin ohjelma, jolla maatalousyrittäjien sosiaaliturva saatettaisiin samalle tasolle muiden yrittäjien kanssa.Tämä tarkottaisi
maatalousyrittäjien eläke- ja lomitusetuuksien asteittaista karsimista, lehti kirjoittaa. Niin ikään lehden mukaan luonnoksessa esitetään Suomen maataloustukien suuntaamista tänne paremmin sopivaan taloudelliseen toimintaan. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän oli määrä esittää toimia, joilla Suomi voisi pärjätä paremmin kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
(STT)Ilta- Sanomat
28.11.2004
Rytmihäiriöitä USA:n terveydenhoidossa.
Yksityisten sairaalayritysten tilkkutäkki on tehoton ja kallis hallinnoida.
Kun tavoite on maksimoida tuotto sijoitetulle pääomalle, sairaalassa kaikesta säästetään.
Kun potilaalla ei ole rahaa, yksityiset ja vielä jäljellä olevat julkisetkin sairaalat vievät asunnot ja kaiken muun ulosmitattavan omaisuuden.
(HS)
30.11.2004
Wahlroos haluaa työntekijät ulos yritysten hallituksista.
”Ammattiliitoista on tullut rälssi, jolla on automaattinen pääsy yritysten hallitukseen”.
Wahlroosin puhe herätti myönteistä vastakaikua seminaariyleisössä.
(suomalais-ruotsalaisten yritysten omistajuutta ja kilpailukykyä pohtiva seminaari Espoon Hanasaaressa 29.11.04)
(HS)
1.12.2004
VARALLISUUSVERO POIS- RIKKAIMMILLE ROIMA ETU
Hallitus ilmoitti eilen, että varallisuusverosta on tarkoitus luopua vuoden 2006 alkuun mennessä. Valtiovarainministeri Antti Kallionmäki (sd) mukaan verouudistus voi kannustaa investointeja. Hän arvioi veron tuoton kansantaloudellisesti vaatimattomaksi, noin 60- 70 miljoonaksi euroksi.
Vuonna 2003 tuhat rikkainta suomalaista maksoi yhteensä 59.1 miljoonaa euroa varallisuusveroa. Sadan rikkaimman osuus tästä oli yhteensä yli 23.3 miljoonaa euroa. UUDISTUS SIIS HELLII TODELLA RIKKAIMPIEN SUOMALAISTEN RAHAKIRSTUJA.
(ILTALEHTI)
8.12.2004
LÄHES PUOLET TEKEE TÖITÄ ALLE 1,5 EURON PÄIVÄPALKALLA
Alle 1,5 euron päiväpalkalla sinnittelee 1.4 miljardia köyhää työssäkäyvää, Kansainvälinen työjärjestö ILO kertoi tiistaina. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. ILO:n mukaan köyhien työllisten osuus on kuitenkin laskenut viime vuosina. Vuonna 1990 alle kahden dollarin(1,48E)päiväpalkalla joutui selviytymään 57% työllisistä. YK:n työjärjestön mukaan köyhyydessä ahertavat useimmiten maatyöläiset ja maanviljelijät. Kehitysmaiden työvoimasta 40% työskentelee maataloudessa. Työpaikkojen lisääminen ja parempien työpaikkojen luominen ovat tärkeimmät tukipylväät globaalin köyhyyden vähentämisessä, ILO:n johtaja Juan Somavia totesi tiistaina Genevessä.
(STT, Metro )
10.12.2004
Kun EU-komissio aloittaa keskustelun seuraavasta viisivuotisohjelmasta, EU-parlamentin sosialistit ovat huolestuneita.
25-henkisessä komissiossa on englantilaisen Centre for a Social Europe tutkimuslaitoksen mukaan vain kuusi komissaaria, jotka tulevat puolueista, jotka ovat yhteistyössä EU-parlamentin sosialistien kanssa.
Huippuvirat – kilpailu ja sisämarkkinat – ovat vannoutuneiden vapaamarkkinoiden puolestapuhujien käsissä. Muutkin alueet, kuten ympäristö, ovat myös keskusta-oikeistoakselin käsissä.
(EUobserver)
14.12.2004
Euroopan sosiaalisen mallin elossa pitämiseksi, EU:n talouden on tultava dynaamisemmaksi, sanoi EU-komission puheenjohtaja José Manuel Durao Barroso.
”Ilman kasvua, ilman työpaikkojen luomista, ilman suurempaa dynamiikkaa talouselämässämme emme voi ylläpitää sosiaaliturvan ja ympäristösuojelun korkeaa tasoa, jota kutsumme eurooppalaiseksi malliksi”, Barroso sanoi EU-parlamentaarikoille tiistaina (14.12.04). Puheenjohtajan kommentit olivat osa yleiskeskustelua komission poliittisesta viisivuotis-strategiasta, mistä on määrä päättää tammikuun lopulla.
Useat EU-parlamentaarikoiden kommentit koskivat palveludirektiiviä, jossa ehdotetaan laajasti palvelujen vapauttamista, mukaan lukien terveyspalvelut.
Direktiivin sisältämä periaate, että palvelujen tuottajat ovat vain oman maansa lakien alaisia, eikä sen maan, missä palvelut tuotetaan, on aiheuttanut huolestumista vasemmiston ja keskustan poliitikkojen keskuudessa.
He pelkäävät sosiaalipalvelujen tason alenevaa kierrettä.
(EUobserver)
21.12.2004
TERVEYDENHUOLTO TOTEUTUU ERIARVOISESTI
Terveydenhuolto ei toimi Stakesin tuoreen palvelukatsauksen mukaan oikeudenmukaisesti Suomessa. Suurituloiset saavat enemmän lääkäripalveluja kuin pienituloiset, ja syrjäseudun lääkäripula aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta.
(MTV3-STT)
28.12.2004
VATT: TERVEYSKESKUSTEN TUOTTAVUUS KÄÄNTYNYT LASKUUN
Terveyskeskusten tuottavuus laski yhteensä 8% vuosina 1998- 2002, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tekemä tutkimus kertoo. Tuottavuuden lasku johtui pääosin hoidon määrän vähentymisestä, Vatt arvio. Vattin mukaan terveydenhuollon tuottavuus pitäisi kohottaa laadusta ja työntekijöiden jaksamisesta tinkimättä, jotta menot eivät kasvaisi samassa suhteessa kuin ennakoidut asiakasmäärät. Tutkimuksen mukaan terveyskeskusten tuottavuus nousi kuitenkin lamavuosina 1990- luvun alussa niin voimakkaasti, että koko tutkitulla ajanjaksolla 1988- 2002 tuottavuus kasvoi 4.4%. Se merkitsee keskimäärin 0,4% vuotuista kasvua. Lamavuosina tuottavuutta kohotti se, että voimakkaista menoleikkauksista huolimatta terveyskeskukset antoivat yhtä paljon hoitoa kuin aiemmin.
(STT)
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten. Vaikka työntekijöiden ja alemman koulutuksen saaneilla hoidon tarve on suurin, helpoiten hoitoa saavat hyvin koulutetut ja toimihenkilöt. He saavat myös laadukkaampaa hoitoa, vaikkei taudin vaikeusaste sitä edellyttäisikään.
Hoidon epätasa-arvo näkyy Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Kelan ja Tilastokeskuksen laajaan tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.
(STT)
13.01.2005
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSET VIIPYVÄT MONISSA KUNNISSA
Toimeentulotukihakemuksia käsitellään monissa kunnissa liian hitaasti, eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunio sanoo. Paunion selvityksen mukaan hakemusten käsittely on viipynyt lainvastaisesti ainakin Espoossa,
Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa.
(Metro)
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
Helsingin seudun eri asuinalueet erottuvat yhä selvemmin toisistaan.
Muutosta on vauhdittanut tuloerojen kasvu, hyvin tienaavien keskittyminen omille asuinalueilleen ja työssäkäyvien lapsiperheiden halu muuttaa turvallisiksi kokemilleen alueille. Erikoistutkija, dosentti Matti Kortteinen puhuu seuden uudenlaisesta eriytymisestä. Viime vuosien kiivaan kasvun seurauksena Helsinki on alkanut muistuttaa rakenteeltaan ja
ongelmiltaan eurooppalaista suurkaupunkia.
(Metro)
21.05.2005
Mieli järkkyy yhä useammalla nuorella
Yhä useammalla nuorella on psyykkisiä ongelmia, kertoo lastenpsykiatrian asiantuntija.
Lastenpsykiatrian professorin Irma Moilasen mukaan nuorten masennus, ahdistuneisuus ja erilaiset käytöshäiriöt ovat lisääntyneet. Lisäksi psyykkiset ongelmat ovat entistä vakavampia; vaikeimmissa tapauksissa nuoren ihmisen traumaattiset kokemukset ajavat todellisuudentajun katoamiseen eli psykoosiin.
Professori Moilasen mukaan psyykkisiä ongelmia osataan nykyisin kuitenkin tunnistaa ja hoitaa aiempaa paremmin.
Arvioiden mukaan lapsista ja nuorista 15-20 prosentilla on psyykkisiä häiriöitä ja noin seitsemän prosentin arvellaan olevan erityistason psykiatrisen hoidon tarpeessa.
(MTV3-STT)
tammikuu 2004 – joulukuu 2004
08.01.2004
Euroopan ulkopoliittinen johtaja on kehottanut Irlannin puheenjohtajistoa saattamaan unionin ensimmäisen yhteisen turvallisuusstrategian käytäntöön.
Puhuessaan Dublinissa tänään Javier Solana painosti Irlantia, joka on perinteisesti puolueeton maa turvallisuusasioissa, panemaan täytäntöön viime vuonna päätetyn strategian.
Turvallisuusasiakirjasta päätettiin viime kuun huippukokouksessa Brysselissä. Sen mukaan massiivinen terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, roistovaltiot ja järjestäytynyt rikollisuus ovat Euroopan turvallisuuden suurimpia uhkia.
(Euobserver)
19.01.2004
Berliinin hallitus valmistelee liittovaltiojoukkojen tehtävien jälkeen Balkanilla, Afganistanissa ja Lähi-idässä, vahvempaa Afrikka-osallistumista – tärkeänä osana uutta työnjakoa Euroopan Unionin ja NATOn välillä. EU voisi pitää huolta Balkanista ja eteläisen naapurimantereen vakaudesta, NATO ja sen johtajavalta USA sen sijaan huolehtisivat kriisialueista Välimeren ja Hindukuschin välillä.
Sotilaalliset edellytykset tälle luo puolustusministeri Peter Struck. SDP-mies julisti viime viikolla Bundeswehrin (liittovaltiojoukkojen) uudistussuunnitelmia. Seuraavan kuuden vuoden aikana hän haluaa muuttaa taistelujoukot interventiojoukoiksi (väliintulojoukoiksi): ”Mahdollinen toiminta-alue on koko maailma.” Mitä maanpuolustus merkitsee määritellään radikaalisti uudelleen, siten että tähänastisesta asepalveluksesta luovutaan. Asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet alokkaita
kalliina ja tehottomina. ”Mitä enemmän armeijalta vaaditaan työnjakoa ja asiantuntemusta, jo pelkästään high-tech-välineiden takia, sitä vähemmän pystyvät nuoret miehet, jotka ovat käyneet yhdeksän- tai kaksitoistakuisen asepalveluksen täyttämään vaatimuksia”, sanotaan Saksan liittopäiville annetussa raportissa.
Der Spiegel 4/2004-02-18
19.01.2004
Eurooppa pystyy puolustamaan omaa aluettaan ilman USA:ta. USA:n ja Euroopan tulisi satsata siihen, että he yhdessä ratkaisevat kriisejä Euroopan ulkopuolella, sanoo EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja suomalainen kenraali Gustav Hägglund.
Hän uskoo, että EU:n ja USA:n välinen työnjako, jossa EU kantaa siviilivastuun ja NATO sotilaallisen vastuun tulee olemaan valmis toteutettavaksi aikaisintaan vuonna 2010.
Luonnollista on silloin, että myöskin EU:n puolueettomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATOon. Luulen että näin tulee tapahtumaan noin vuonna 2010, sanoi suomalainen kenraali lehdistötilaisuudessa Sälenissä (Ruotsissa).
(Dagens Nyheter)
19.1.2004
Spiegel’in (saksalainen viikkolehti) mukaan Blair ja Chirac ovat Brysselissä laatineet listan mahdollisista väliintulo- ja hyökkäysmaista Afrikassa. Näitä maita ovat Burundi, Norsunluurannikko, Guinea, Sierra Leone, Sudan, Zimbabwe.
19.1.2004
Asevarustelukonsernit Dassault (ransk.) ja Saab (ruots.) ilmoittavat alkavansa kehittää miehittämättömän taistelulentokoneen, joka voidaan lähettää taisteluun yhdessä miehitettyjen taistelulentokoneiden kuten Eurofighterin kanssa.
20.01.2004
Britannian ja Ranskan välillä on kehittymässä kina kenen tulisi johtaa Euroopan asevarusteluvirastoa, joka on keskeinen elementti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Työt piti aloittaa tammikuussa mutta kaksi johtavaa EU:n sotamahtia – Britannia ja Ranska – ovat riidelleet kumman tulisi johtaa uutta virastoa, kerrotaan Le Figaro lehdessä.
On jo päätetty, että jompikumpi kahdesta kandidaatista aloittaisi ja luovuttaisi viraston toisen hoidettavaksi kauden puolivälissä. Ongelmaksi on muodostunut kumman tulisi aloittaa.
(Euobserver)
20.01.2004
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) ei maanantaina innostunut EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan Gustav Hägglundin visiosta, joka koski puolustusliitto NATOn ja EU:n yhdistämistä.
Puolustusvoimien entinen komentaja Hägglund esitti sunnuntaina Ruotsissa pitämässään puheessaan, että NATO ja EU voisivat tulevaisuudessa sulautua yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta voisi Hägglundin mukaan kehittyä NATOn ”eurooppalainen pilari”, joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti – siis ilman Yhdysvaltoja.
Näin NATOn ”amerikkalaiselle pilarille” jäisi Hägglundin mukaan mahdollisuus keskittyä terrorisminvastaiseen toimintaan, kun taas EU-pilari voisi hoitaa kriisinhallintaa.
(HS)
26.01.2004
Ranskan puolustuspolitiikan kurssimuutos saattaa Berliinin hallituksen noloon tilanteeseen. Saksalaisten yllätykseksi Pariisi haluaa asettaa ranskalais-saksalaisjohtoiset Eurocorps-joukot NATO -operaation palvelukseen Afganistanissa. Tähän asti Ranska on välttänyt todellista osallistumista Hindukuschissa. Johtoroolin ottaminen Kabulissa merkitsisi Bundeswehrille noin 1900 sotilaan määrän nostamista. Vielä nolompi Berliinille on kuitenkin Brysselin NATO -keskuksesta tullut tieto, että ranskalaiset joukot – noin 3.000 miestä – valmistautuvat operaatioon Irakissa.
Pariisilaisten Irakin sotaa vastustavien mielenmuutos johtuu puolustusministeri Michèle Alliot-Marien äskettäisestä vierailusta Washingtonissa., otaksuvat virkamiehet Berliinissä. Washingtonissa kerrottiin todennäköisesti ranskattarelle että rauhaneleeksi Bushin hallintoa kohtaan hyväksyttäisiin ainoastaan ranskalaisia joukkoja Irakiin.
(Der Spiegel 5/2004)
28.01.2004
Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Taloustutkimuksessa teettämässä kyselyssä 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.
(HS)
29.01.2004
Hallituksen kanta NATO:on valmistuu vasta syksyksi.
Puolustusselontekoa ei haluta sotkea EU-vaaleihin.
(HS)
29.01.2004
USA:n ulkoministeri Colin Powell vihjasi eilen, että Washington haluaa perustaa sotilaallisia tukikohtia tiettyihin Itä-Euroopan maihin, jotka ovat kuuluneet entiseen Varsovan liittoon.
Puhuessaan Venäjän radiossa Moskova-vierailunsa jälkeen, Powell sanoi ”haluamme ehkä perustaa muutaman tilapäistukikohdan joihinkin maihin, jotka aikoinaan kuuluivat Varsovan liittoon.”
Mitään erityistä maata ei mainittu nimeltä mutta useat entiset Varsovan liiton maat ovat liittymässä EU:hun toukokuussa.
(Euobserver)
31.01.2004
Kalliomäki: Varovaisuus ei riitä ulkopolitiikan lähtökohdaksi.
Kalliomäki arvioi, että Suomi luettiin turvalausekelinjausten jälkeen tiiviimpää yhteistyötä varovaan ryhmittymään, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole Suomen EU:ssa noudattaman linjan mukaisia.
”Meillä on aikamoinen työ palauttaa tilanne siihen, että kaikki ymmärtävät, että emme ole muuttaneet linjaamme”, Kalliomäki sanoi.
Hallituksen varovaista EU-politiikkaa ovat arvostelleet muun muassa puhemies Paavo Lipponen (sd) ja EU-asiantuntija Alexander Stubb (kok).
Lipponen varoitti Suomen saattavan ajautua jonkinlaiseksi reunavaltioksi EU:ssa.
”Kyllähän Suomi on reunavaltio maantieteellisesti. Sen vastapainoksi meidän pitää kaikin voimin pyrkiä mukaan keskiöön, missä yhteisöä rakennetaan. Se on kansallinen etu.”
(HS)
31.01.2004
”On vaikea kuvitella, että Ruotsi voisi käyttäytyä puolueettomasti, jos toista EU-maata vastaan hyökättäisiin aseellisesti” Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi valtiopäivillä perjantaina.
(HS)
31.01.2004
Armeijan palkkaamista sopimussotilaista aiotaan kouluttaa maavoimiin ammattisotilaiden erikoisjoukko, joka kykenee osallistumaan myös EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Nopean toiminnan joukkona voivat toimia vain ammattisotilaat, kansliapäällikkö Matti Ahola, puolustusministeriöstä sanoo.
Kansainvälisten tehtävien siirtyminen palkattujen sotilaiden tehtäväksi ei Aholan mukaan merkitse ammattiarmeijaan siirtymistä. Nato-jäsenyyskään ei välttämättä toisi muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen.
(HS)
Helmikuu 2004
Yhteisymmärrys sotilasmahdista Brysselin huippukokouksessa (joulukuussa 2003)
Huolimatta kirjoituksista että Brysselin huippukokous päättyi fiaskoon ja epäonnistumiseen pääsivät kokoontuneet valtionjohtajat yhteisymmärrykseen ainakin yhdestä asiasta – EU:sta tulee
puolustusliitto ja se aseistautuu sotilaallisiin operaatioihin maailmassa.
Muutama päivä ennen huippukokousta puheenjohtajamaa Italia esitti kompromissiehdotuksen koskien puolustusta käsittäviä sananmuotoja EU:n perustuslakiluonnoksessa.
Sana sanasta uudelleen kirjoitettu puolustusklausuuli on sama kun se mikä Ruotsi ja kolme muuta liittoutumatonta EU-jäsenmaata oli hylännyt edellisenä päivänä.
”Jos yksi jäsenmaa on aseistetun hyökkäyksen kohteena alueellaan muut jäsenmaat ovat velvoitettuja antamaan tukea ja avustusta kaikin käytettävissä olevin keinoin.”
Uudessai muodossa on pieni lisäys: ”Tämä ei kuitenkaan muuta tiettyjen jäsenmaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luonnetta”.
Mitä tämä lisäys tarkoittaa on hämärää. Hyväntahtoinen tulkinta on, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat tukemaan toista jäsenmaata, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi, joskin kaikki jäsenmaat eivät automaattisesti tule lähettämään sotilaita. Jokainen maa päättää itse miten se avustaa.
Sen enempää ei tarvittu, jotta liittoutumattomat maat hyväksyisivät uuden sananmuodon.
(Kritiska EU-fakta, nr. 89, helmikuu 2004)
Helmikuu 2004
EU:n sotilasjohtaja haluaa eurooppalaisen puolustuksen
Gustav Hägglundin mukaan on luonnollista että poliittinen unioni hakee vahvempaa puolustusidentiteettiä.
Se haluttomuus jota löytyy Ruotsitsa ja Suometsa EU:n puolustusulottuvuutta kohtaan on ”muisto menneiltä ajoilta” sanoi Hägglund, ent. Suomen armeijan komentaja. Hägglund muistutti myös, että vain 5 % EU:n väestöstä kuuluu sotilaallisesti liittoutumattomiin maihin.
Hägglund on sitä mieltä, että EU:n ja USA:n pitää yhdessä satsata kriisien ratkaisemiseen Euroopan ulkopuolella.
Koko EU:n tulisi Hägglundin mukaan olla mukana NATO:ssa muodostaakseen siten paremman vastapainon USA:lle. Hän uskoo että EU:n ja NATOn välinen työnjako tulee olemaan valmis aikaisintaan vuonna 2010. Luonnollista on silloin, että liittoutumattomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATO:on.
Kritiska EU-Fakta nr 89, februari 2004
02.02.2004
Ranskaa, Saksaa mutta myös Englantia ja muita eurooppalaisia maita yhdistää yhteinen tahto muuttaa taloudellinen Euroopan suurvalta poliittiseksi vallaksi, joka suojelee kansalaisiaan, etujaan ja arvojaan maailmassa. Siihen tarvitaan yhteinen puolustus.
Eurooppalaisen puolustuksen rakentaminen ei ole kiinni EU:n perustuslaista. Se etenee nopeammin kun valuuttaunioni aikanaan. Eurooppalaiset nopean toiminnan joukot saavuttivat viime vuonna päämääränsä: Ne pystyvät 60 päivässä mobilisoimaan 60 000 sotilasta, 400 lentokonetta ja 100 laivaa. Ne ovat sen lisäksi jopa ottaneet tehtäväkseen rakentaa supernopean kriisi- ja interventiojoukon – 1500 sotilasta, jotka olisivat toimintavalmiina 48 tunnin sisällä. Se on ainutlaatuista maailmassa.
(Der Spiegel 6/2004)
04.02.2004
Financial Times lehden mukaan USA valmistelee Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähentämistä kolmasosalla.
”Jos niin käy niin joukot, jotka vedetään pois Euroopasta lähetetään kotiin”, sanoi eräs NATO -diplomaatti lehdelle.
”Sieltä heidät lähetetään harjoituksiin tai koulutustehtäviin pieniin tukikohtiin, jotka perustetaan väliaikaisesti Puolaan, Romaniaan tai Bulgariaan. Entiset ajat USA:n jättiläisparakkeineen ovat ohi.” Tällä hetkellä USA:lla on 119.000 miestä Euroopassa, josta suurin osa – 80.000 – on sijoitettuna Saksaan.
(Euobserver)
06.02.2004
Eurocorps – joka muodostuu ranskalaisista, saksalaisista, belgialaisista, luxemburgilaisista ja espanjalaisista sotilaista voisivat ottaa hoitaakseen NATOn operaatiot Afganistanissa kesällä.
Ranskan presidentin Jacques Chiracin NATOn pääsihteerille Jaap de Hoop Schefferille aikaisemmin tällä viikolla esittämästä ideasta keskustellaan tärkeässä NATO -kokouksessa tänään Münchenissä, johon osallistuu myös USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld.
(Euobserver)
06.02.2004
Huomenna Münchenissä alkavasta Turvallisuuskonferenssista Friedensratschlagin puheenjohtaja (Peter Strutynski) huomauttaa, että:
Konferenssin järjestäjä, Horst Teltschik, ei lopeta vakuutteluaan, että on maailman normaalein asia että ulko- ja puolustusministerit yli 40 maasta kokoontuvat avoimeen keskustelutilaisuuteen.
Tällä tavalla vähätellään Münchenin mammuttitilaisuuden todellista merkitystä. Todellisuudessa on kyse siitä, että osallistuvat ”asiantuntijat” pohtivat sitä sotilaspoliittista ympäristöä, jossa NATO ja tulevaisuudessa myös EU maailmalaajuisesti haluavat toimia.
Kun Turvallisuuskonferenssin aikana tai yhteydessä uusi NATO:n pääsihteeri tapaa USA:n, Saksan ja muiden NATO -maiden puolustusministereitä, ei ole kyse vaan mielipiteiden vaihdosta, vaan sisäisten sopimusten tekemisestä.
Saksan puolustusministeri Peter Struck on jo muutamia päiviä sitten julistanut, että Münchenissä tullaan keskustelemaan mm. NATO -operaation laajentamisesta Afganistanissa, sekä mahdollisesta NATO:n läsnäolosta Irakissa.
Turvallisuuskonferenssista on viime vuosina yhä enenevässä määrin muodostunut armeija- ja sotasuunnittelujen foorumiksi.
Lehdistötiedote Friedensratschlag (Rauhannevosto) /Kassel
08.02.2004
Saksa ja Yhdysvallat kannattavat uutta, huomattavan kunnianhimoista aloitetta, jolla on määrä auttaa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa kohti kansanvaltaa ja vaurautta.
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer (vihr) esitti Euroopan unionin ja puolustusliitto NATO:n yhteistä aloitetta Münchenissä koolla olevassa turvallisuuspoliittisessa kokouksessa lauantaina.
Fischer sanoi lähes 50 valtion ulkoministereille ja sadoille muille turvakysymysten asiantuntijoille, että Välimeren alueen ja Lähi-idän vakaus on välttämätön edellytys alkaneen vuosisadan rauhalle.
Aloitteen etenemiselle on Fischerin mukaan hyvät edellytykset, kun NATO, EU ja rikkaiden maiden sekä Venäjän G8-ryhmä pitävät kukin huippukokouksensa alkukesällä. Sama etu todettiin myös Washingtonin keskusteluissa.
Fischerin aloite on tervetullut NATO:lle, koska puolustusliitto on kärsinyt päämäärän puutteesta kylmän sodan päättymisen jälkeen.
(HS)
08.02.2004
Suomi tulisi sotilasliitto NATO:n jäsenenä vedetyksi mukaan sellaisiin maailman konflikteihin, jotka eivät kosketa Suomea ja suomalaisia itseään.
Tämä nousi tuoreessa Helsingin Sanomien Gallup-mittauksessa suomalaisten yleisimmäksi perusteluksi siitä, miksi Suomen ei kannata liittyä NATO:on. Jopa puolet jäsenyyden kannattajistakin oli sitä mieltä, että vaara sotkeutua kaukaisiin konflikteihin puhuu NATO -jäsenyyttä vastaan.
Toiseksi vahvin NATO -jäsenyyden vastainen argumentti on mittauksen mukaan olettamus, että NATO -jäsenyys kohottaisi Suomen puolustusmenot liian korkeiksi.
(HS)
11.2.2004
Saksa, Englanti ja Ranska suunnittelevat useampien ”hyvin nopeiden väliintulojoukkojen” perustamista ennen kaikkea maailmanlaajuisia sotatehtäviä varten. Näiden nk. ”teurastusjoukkojen”, joista jokainen käsittää 15000 eliittisotilasta, tulisi 14 päivässä olla valmiita suorittamaan operaatioita viidakko-, autiomaa- ja vuoristoalueilla.
15.2.2004
Suomalaiset eivät halua EU:lle armeijaa.
Suomalaisten mielestä Euroopan unioni ei tarvitse omaa armeijaa. 70 prosenttia suomalaisista vastustaa EU-armeijan perustamista ja vain 18 prosenttia kannattaa sitä, 12 prosenttia ei osaa ottaa kantaa armeijan tarpeellisuuteen.
Taloustutkimus kysyi edellisen kerran EU:n oman armeijan tarpeellisuutta runsaat kolme vuotta sitten, marraskuussa 2000. Silloin luvut olivat lähes samat kun nyt. Vastustajia oli 69 prosenttia, kannattajia 15 prosenttia haastatelluista, 16 prosenttia ei ottanut kantaa.
(HS)
17.2.2004
Suunnitelmia jopa 2 miljardin euron sysäämisestä vuodessa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen esitettiin eilen. Näin nostettaisiin Euroopan tähän tarkoitukseen käytetyt rahat samaan tasoon kun USA:ssa käytetään sisäiseen turvallisuuteen .Virkamiehet korostavat, että tutkimusehdotukset koskevat tehtäviä josta EU:ssa on jo sovittu, kuten väliintulo kriiseissä ja rauhan ylläpitäminen, rajojen valvominen ja lakien noudattamista valvovien viranomaisten yhteistyö. Emme tule tuottamaan pommikoneita sanoi eräs virkamies. Mutta kansalaisjärjestöt ovat jo huolissaan. Päätoimittaja Tony Bunyan, Statewatch magazine’stä, (ihmisoikeuksia valvova lehti EU:ssa) sanoi: ”Tämä näyttää siltä että tällainen tutkimus vie meidät kohti sisäistä turvallisuusrakennetta. Mitä näemme on täydellisesti suunnattu turvallisuuteen. Jos tällaisia systeemejä ollaan kehittämässä ne tulevat vaikuttamaan ihmisten vapauksiin.”
(Independent)
24.2.2004
USA: Berliinin tulee aseistautua.
Amerikkalainen suurlähettiläs Berliinissä on kehottanut Saksan hallitusta investoimaan enemmän rahaa aseistukseen. Kolme päivää ennen jännityksellä odotettua USA:n presidentin George W. Bushin ja kansleri Gerhard Schröderin tapaamista Washingtonissa suurlähettiläs Daniel R.Coats sanoi keskustelussaan Berliner Zeitungissa: ” Jos Saksa haluaa itselleen tarpeelliset sotilaalliset kyvyt sen tulee käyttää ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.”
Ja hän jatkoi: ”Ammattilaiset kertovat meille, että sotilasmenot ovat monessa NATO -maassa niin pienet, että on olemassa vaara että liitto pitemmän päällä ei enää pysty toimimaan tehokkaasti.”
Tänä vuonna puolustusministeri Peter Struckin (SDP) käytössä on yli 24 miljardia euroa, mikä on 1.4 prosenttia BKT:stä.
(Berliner Zeitung)
25.2.2004
Lipponen rauhoitteli väittelyä Nato-jäsenyydestä.
Jäsenyyden hakemiseen tarvittaisiin Lipposen mukaan joka tapauksessa ”laaja kansan hyväksyntä”, jota nyt ei ole.
Keskiviikkona Lipponen puhui erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltain yhteisistä arvoista. Hänen mukaansa kansainvälisiä ongelmia ei voi ratkaista ilman näiden kahden yhteistyötä.
”Nyt Irakin sodan jälkeen on tapahtunut lähentymistä, ja sitä todella tarvitaan. Ja Euroopassa on hyvä pitää mielessä, että me tarvitsemme sitä vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvallat. Meillä on niin paljon pelissä nimenomaan Lähi-idässä ja omassakin turvallisuudessamme.”
(HS)
28.2.2004
Saksalainen www-sivu ”www.german-foreign-policy.com” kertoo saksalais-ranskalaisesta Strategiapaperista, jossa valmistellaan konkreettisia ehdotuksia ydinaseiden käyttämiselle yhteisesti.
Toiminnan kohteina ovat ”alueet EU:n rajamailla” jotka muodostavat ”potentiaalisen vaaran”.
Paperin alullepanija on puolivirallinen ”Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik” (DGAP)
(Saksan Ulkopoliittinen Seura) yhdessä Ranskan Institut francais des relations internationales (Ifri) (Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutti).
2.3.2004
Suomelta veisi neljä vuotta saavuttaa NATO -kelpoisuus
Työryhmä laski, että jäsenyydestä tulisi kuluja 70 miljoonaa vuodessa.
Suurimmat sotilaalliset puutteet koskevat puolustusvoimien johtamis-, viesti- ja tietoliikennejärjestelmiä. Ne eivät ole yhteensopivia NATO:n järjestelmien kanssa. NATO:n komennossa voivat toimia vasta Suomen kriisinhallintajoukot, noin 2 000 sotilasta.
Suomi täyttää selvityksen mukaan NATO -jäsenyyden poliittiset ehdot yhtä lukuun ottamatta: jäsenyydellä pitäisi olla kansan kannatus eikä sitä ole. Jäsenyyttä tukee vain noin neljäsosa suomalaisista.
2.3.2004
NATO saa uudet jäsenensä ennakoitua aiemmin keväällä.
Sotilasliitto NATO n uutta itälaajentumista juhlitaan jo viimeistään huhtikuun toisena päivänä kun Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Bulgaria liittyvät jäseniksi.
Viimeksi NATO laajeni 1999 kun sen jäseniksi liittyivät Puola, Unkari ja Tshekki.
Huhtikuun laajentumisen jälkeen jäsenmaiden määrä kasvaa 19:stä 26:een.
(HS)
3.3.2004
Amerikkalaiset ovat sanoneet että he haluavat NATO:lle aktiivisemman roolin alueella, jota he kuvaavat ”Laajempana Lähi-itänä ”(The Greater Middle East).
Tämä alue ulottuu Pohjois-Afrikasta Afganistaniin. Ranska ja Saksa ovat esittäneet vaihtoehtoisen, tai ”tarkemman” (complementary) suunnitelman, jonka he aikovat esittää eurooppalaisille kollegoille keskusteltavaksi.
(Le Monde)
11.3.04
NATO on ilmoittanut ryhtyvänsä valvomaan Baltian ilmatilaa, vaikka Venäjä on suhtautunut suunnitelmaan epäilevästi.
Ei ole enää Baltian ilmatilaa – vaan NATO:n ilmatila, ja NATO:n ilmatilaa tullaan valvomaan, huomautti NATO:n pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer tiedotustilaisuudessa Riiassa.
(STT-Reuters-DPA-BNS)
15.3.2004
Sdp: Nato-jäsenyys on vaihtoehto Suomelle.
Sdp on halutessaan valmis harkitsemaan jäsenyyttä Natossa. Puoluevaltuusto kirjasi sunnuntaina Lahdessa uuden entistä tarkemman turvallisuuspoliittisen kannan.
Sdp pitää kiinni täysimääräisestä osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön eikä Suomi ole EU-jäsenenä liittoutumaton.
Lipponen totesi tiedotustilaisuudessa jälleen, että Suomen jäsenyys Natossa on vain ajan kysymys. Lipponen sanoi kansan jakavan hänen käsityksensä siksi, että se uskoo Suomen herrojen vievän maan NATO:n jäseneksi. Hän esitti arvionsa naureskellen.
(HS)
26.3.2004
Vanhanen: Suomi voisi lähettää sotilaita EU-maiden tueksi
EU hyväksyi torstaina huippukokouksessaan terrorisminvastaisen julistuksen, jonka mukaan EU-maat voivat auttaa toisiaan myös sotilaallisesti terrori-iskun jälkeen tai jopa silloin, jos jäsenmaa epäilee tulevaa iskua.
Pääministeri Vanhanen vahvisti, että Suomikin on sitoutunut antamaan tarvittaessa sotilaallista apua toiselle EU-maalle.
Suomi ei nykyisin voi lähettää sotilaita toiseen maahan ilman YK:n tai ETYJ:in mandaattia. Sotilasavun antaminen saattaisi vaatia lainmuutoksen.
(HS)
29.3.2004
Vanhanen pitää kiinni liittoutumattomuudesta.
Pääministeri Matti Vanhanen torjuu ajatuksen pyyhkiä sana liittoutumattomuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta.
Yleinen käsitys maailmassa on, että maa joka ei ole sotilasliiton jäsen on sotilaallisesti liittoutumaton.
(Hufvudstadsbladet)
29.3.2004
”Liittoutumattomuus on tyhjä sana”
Sana liittoutumattomuus olisi pyyhittävä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta, sanoo Ulkopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sdp).
Jaakonsaaren mukaan liittoutumattomuus on tyhjä sana tässä yhteydessä koska Suomi on jo liittynyt EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
(Hufvudstadsbladet)
5.4.2004
EU:lla tulee olemaan ”taistelujoukkoja” vuoteen 2007 mennessä.
EU:lle on asetettu raja vuodeksi 2007 kehittää ”taistelujoukkojen” sarja, joka on valmis taistelemaan maailman vaarallisimmissa ja epämukavimmissa paikoissa.
Epävirallisessa kokouksessa Brysselissä, puolustusministerit vahvistivat uudelleen maanantaina tukensa suunnitelmalle perustaa vuoteen 2007 mennessä kuusi tai seitsemän ryhmää, jotka käsittävät 1 500 sotilasta jotka ovat valmiit taistelemaan erilaisissa ympäristöissä.
Hyväksyminen tarkoittaa vihreää valoa Ranska-Saksa-Englanti -suunnitelmalle, joka esitettiin aiemmin tänä vuonna.
Triumviraatin suunnitelmassa esitetään, että joukoilla tulisi olla valmiutta operoida aavikoilla, vuorilla, viidakoissa, kaupunkiympäristöissä ja muualla.
Joukkojen toivotaan olevan toimintavalmiit 15 päivässä ja valmiit suorittamaan tehtäviä 30 päivää.
(Euobserver)
7.4.2004
Suomalainena erikoisjoukko kaavaillaan myös NATO :n käyttöön.
Uudesta joukosta selvitys NATO:lle ensi vuoden loppuun mennessä.
NATO:n käyttöön ajateltu erikoisoperaatiojoukko tarkoittaa käytännössä samaa porukkaa, jota kaavaillaan osaksi EU:n nopean toiminnan taisteluosastoksi. EU-joukon pitäisi olla valmiina vuoden 2007 alussa.
EU:n ja NATO:n käyttöön kaavaillun suomalaisen erikoisjoukon kokoa ei ole määritelty. Syksyllä puolustusministeriö puhui 40 sotilaasta, mutta nyt on liikkunut tietoja, että kunkin EU-maan pitäisi osoittaa taistelujoukkoihin vähintään 200 – 300 sotilasta, etteivät joukot pirstoudu liikaa. Yhden nopean EU-taisteluosaston koko olisi 1 500 sotilasta.
7.4.2004
EU:n ”ulkoasiainministerin” Javier Solanan mukaan EU:n on oltava valmis ottamaan hoitaakseen vuoden lopussa NATO :n SFOR -joukkojen toiminta Bosnia-Herzegovinassa. 7.000 miestä käsittävä sotilasoperaatio tulee olemaan EU:n tähänastisesti suurin.
9.4.2004
Hägglund arvioi EU:n ja Naton sulautuvan yhteen Euroopassa
Kenraali Gustav Hägglundin mielestä NATO ja EU voisivat sulautua Euroopassa yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta kehittyisi näin NATO:n eurooppalainen pilari, joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti.
EU-maiden johtajat päättivät muutama viikko sitten EU:n huippukokouksessa, että terrorisminvastainen solidaarisuuslauseke otetaan käyttöön, vaikka EU:n uutta perustuslaillista sopimusta ei vielä ole hyväksyttykään. Lausekkeen mukaan maata pitää auttaa, jos se joutuu terrorismin kohteeksi tai terrorismi uhkaa sitä.
”Tulevassa EU:n perustuslaissa on lisäksi velvoite auttaa myös muunlaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa maata. Tähän suuntaan kuljetaan”, Hägglund kuvailee kehityslinjoja.
Jos EU:n puolustus ja NATO sulautuvat toisiinsa, Suomen jäsenyys NATO:ssa tulisi erittäin ajankohtaiseksi.
(HS)
16.4.2004
EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund pitää EU:n johtamaa kansainvälistä välintuloa Sudaniin erittäin todennäköisenä. Länsi-Sudanissa arvioidaan olevan suuria öljyvarantoja.
(Guernica)
16.4.2004
Saksalais-ranskalaisen EADS asevarustelukonsernin vientimenestys: Englannin armeijan lisäksi Australian sotilasvoimat ovat päättäneet tilata EADS:n tarjoamiapanssarivaunulentokoneita A330 MRTT. Kaupan yhteishinta on noin 1,2 miljardia euroa.
(Guernica)
21.4.2004
Berliini harkitsee lähempää yhteistyötä Brasilian sotilas- ja varustelueliitin kanssa. Tiede ja politiikka säätiö, Stiftung Wissenschaft und Politik, viittaa Brasilian nousuun alueensa johtavaksi mahdiksi. Brasilialla on ydinohjelma, joka on kehitelty Saksan avulla, ja epäillään, että Brasilialla on aikomus valmistaa ydinase.
(German Foreign Policy news article
26.4.2004
EADS vahvistaa tiedot, että sitä lähellä oleva yhtymä on saanut NATO:lta noin neljän miljardin euron tiedostelulentokonetilauksen.
(Guernica)
28.4.2004
Kolme suurinta EU:n varusteluyhtymää, EADS, BAE ja Thales, kehoittavat yhteisessä kannanotossaan EU:n valtionjohtajia hyödyntämään EU:n perustuslaissa mainittua varusteluvirastoa sotilasmäärärahojen nostamiseksi ja eurooppalaisen asevarusteluteollisuuden vahvistamiseen.
(Guernica)
11.5.2004
Kuljetus- ja merivoimahelikopteri NH 90 esitellään kansainvälisillä sotilasilmailupäivillä Berliinissä. NH 90 sotilashelikopterisarja on tähän asti suurin Euroopassa tehty, joka käsittää 325 helikopteritilausta ja suunnitelmat 86 lisätilauksesta.
16.5.2004
Ruotsalaiset eivät halua liittyä sotilasliitto NATOon. Mielipidemittauksen mukaan 44 prosenttia ruotsalaisista sanoo selvästi ei jäsenyydelle ja vain 22 prosenttia pitäisi jäsenyyttä hyvänä asiana.
(STT)
17.5.2004
EU-maiden puolustusministerit hyväksyivät EU:n päämäärät vuodelle 2010 (Headline Goal 2010). EU:n pitää viimeistään vuoteen 2010 mennessä pystyä tekemään maailmanlaajuisia nopeita sotilaallisia väliintuloja. Viidessä päivässä pitää tehdä päätös väliintulosta ja kymmenen päivää sen jälkeen on joukkojen oltava taisteluvalmiina. Kulmakiviä ovat EU:n varusteluvirasto sekä nopeiden taistelujoukkojen luominen.
(Guernica)
28.5.2004
Saksan sotilasvoimien (Bundeswehr) kenraali Schneider on vaatinut jatkuvaa valmiutta sotilaallisiin operaatioihin. Saksalaisten sotilaiden pitää olla maailmanlaajuisesti ”nopeasti saatavilla, ilman pitkiä valmistelujaksoja, useisiin pitkäaikaisiin operaatioihin..”
Kenraalin mukaan Bundeswehr käy läpi muutosprosessin, jotta se sopisi rauhan pakottamistehtäviin ympäri maailmaa. Tätä tarkoitusta varten täydellinen klassisen sodankäynnin harjoitus on välttämätöntä, sillä tehtävissä käytetään kaikenlaisia aseita.
(German Foreign Policy news article)
10.6.2004
Saksan hallitus on myöntänyt vientiluvan aseille, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Tämä on tullut ilmi Saksan puolustusministeriön ja Israelin välillä käydyissä keskusteluissa. Saksan hallitus on näin jo toisen kerran rikkonut omia vientirajoituksiaan ja Saksan perustuslakia.
Saksan vientisopimus koskee neljättä Dolphin luokan Howaldtswerke-Deutsche Werft’in sekä Thyssen Nordseewerke’n rakentamaa sukellusvenettä. Alihankkijoihin kuuluu Siemens ja MTY. Kuten aikaisempien sukellusveneiden kohdalla Dolphin voidaan varustaa Saksassa 650 mm putkilla joihin asennetaan ohjukset Israelissa. Niissä on ydinkärjet ja ne on suunnattu arabipääkaupunkeihin..
Aseiden myyminen on Saksan varusteluteollisuuden etujen mukainen ja niitä myydään myös arabihallituksille. Saksa siis harjoittaa vientiä myös Tel Aviv’in vihollisille.
(German Foreign Policy news article)
17.-18.6.2004
EU:n huippukokous Brysselissä hyväksyi EU:n perustuslain, joka sisältää varusteluvelvollisuuden, asevarusteluviraston, maailmanlaajuiset sotilaalliset väliintulot, sotilaallisen avunantovelvollisuuden ja EU:n sotilaallisen ytimen perustamisen.
(Guernica)
21.6.2004
Keskustan puoluekokous kirjasi Suomen Nato jäsenyyden mahdollisuuden aiempaa selvemmin puolueen poliittiseen kannanottoon, muttei vielä avannut sotilasliitolle ovea.
(HS)
21.6.2004
Nato ei innosta europarlamenttiin juuri valittuja Suomen edustajia Helsingin Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella. Suurin osa edustajista haluaa Suomen kehittävän omia puolustusvoimiaan.
Vain Piia-Noora Kauppi (kok), Henrik Lax (r) ja Lasse Lehtinen (sd)
kannattavat selkeästi Natoon liittymistä.
(HS)
14.7.2004
Saksalais-ranskalainen varusteluyhtymä EADS haluaa keskittää Euroopan unionin sotilaallisen varustelun omaan valvontaansa. Yhteisillä varusteluprojekteilla yhdistetään ranskalaiset ja myös englantilaiset yhtymät. Näin aloitetaan EU:n puolustusohjelman toteuttaminen, josta sovittiin päätettäessä eurooppalaisesta varusteluvirastosta. Berliinin viralliset neuvonantajat vaativat jo Englannin, Ranskan ja Saksan sotilasvoimien yhdistämistä.
Keskittäminen vastaa saksalaisia pyrkimyksiä keskittää sotaan valmistelu ja sodankäynti. Se tarkoittaa, että EU:n jäsenmaiden joukot ja aseet alistetaan Saksan, Ranskan ja Englannin sotilasvoimista koostuvalle johtoryhmälle.
Berliinin suurimmalla ulkopoliittisella vaikuttajalla, Tieteen ja politiikan säätiöllä (Stiftung Wissenschaft und Politik) on pitkälle meneviä tavoitteita EU:n sotilaallisen kyvyn parantamiseen. Säätiön tarkoituksena on poliittisesti edistää Saksan mahdollisuuksia mahdollisimman nopeasti saada käyttöönsä myös ydinaseita.
(German Foreign Policy news article)
2.8.2004
Sudan, Länsimaat ja YK painostavat islamilaista presidenttiä Baschir’ia, että hänen pitää lopettaa Darfur’in murhat humanitaarisista syistä, mutta myös jotta öljykaupat voisivat toimia mutkattomasti. Sotilaallista operaatiota ei ole vielä suunniteltu.
”Maailman silmät katsovat draamaa” sanoo EU:n ulkoministerineuvoston puheenjohtaja, hollantilainen Bernard Bot. ”Ja tämä maailma näkee, kaikkien inhimillisten kärsimysten ohella, ennen kaikkea taloudellisten intressien olevan uhattuja.”
(Der Spiegel)
6.8.2004
Saksalais-ranskalainen asevarusteluyhtymä EADS haluaa tehdä yhteistyötä USA:n yhtiöiden kanssa, kehittääkseen maailmanlaajuisen ohjuspuolustusjärjestelmän. Tähän yhteistyöhön liittyy Saksan vaatimus teknologia-siirrosta, jota Saksa on vaatinut jo vuosikymmeniä. Berliini arvioi USA:n avaavan teknologiansa ja ohjelmansa eurooppalaiselle asevarusteluteollisuudelle, koska se pienentäisi Euroopan sotilaallista jälkeenjääneisyyttä USA:han verrattuna.
(German Foreign Policy news article)
17.8.2004
”Euroopan unioni tarvitsee yhteisen puolustuksen. Siihen on mielestäni siirryttävä mahdollisimman pian.” Näin aloittaa Gustav Hägglund, Suomen puolustusvoimien entinen komentaja ja EU:n sotilaskomitean entinen puheenjohtaja. kirjansa Euroopan puolustus…
Hägglundin mukaan EU:n kannattaisi kehittyä vähitellen Naton ”eurooppalaiseksi pilariksi”. EU ja Nato ikään kuin vaihtaisivat rooleja: tulevaisuudessa EU hoitaisi aluepuolustuksen, kun taas Naton tehtäväksi jäisivät kriisinhallintaoperaatiot Euroopan ulkopuolella.
Tällöin olisi Hägglundin mielestä vain luontevaa, että liittoutumattomat EU-maat tulisivat aikoinaan myös Naton jäseniksi.
(HS)
19.8.2004
Amerikka haluaa testata uuden salaisen superaseen puolustustukikohdassa Skotlannissa. Elektromagneettinen ase (EM ase) testataan Dumfriesshire’ssä..
Uudella superaseella on käsittämätön tuhoamuskapasiteetti, Se liikkuu viisi kertaa nopeammin kun Concorde lentokone – se pystyy repimään alas panssareita ja rakennuksia, vaikka se on vain noin 50 senttimetriä pitkä ja yhtä kapea kuin luudanvarsi.
EM ase pidetään puolitien aseena USA:n tiellä laaseraseisiin.
(Sunday Mail)
30.8.2004
Puhuessaan lehdistötilaisuudessa Ammanissa 29.8.04 Jordanian ulkoministerin Marwan Moasher’in kanssa, Saksan ulkoministeri Joschka Fischer sanoi että ”kun eurooppalaisina puhutaan turvallisuudesta, puhumme Lähi-Idän naapureittemme tulevaisuudesta.
Jos asiat menevät tosi huonosti tällä alueella, se vahingoittaa välittömästi meidän intressejämme ja turvallisuuttamme.”
(EUobserver)
9.9.2004
Saksan liittopäivien päätöksen mukaan saksalaiset joukot voivat tulevaisuudessa käyttää kyynelkaasua ja pippurisuihketta rauhan ylläpitämisoperaatioissa ulkomailla. Kriitikot pitävät tätä avoimena korttina saksalaisille joukoille käyttää kemiallisia aseita. Berliinin hallitus ohittaa kansainvälisen kemiallisia aseita kieltävän sopimuksen kutsumalla Saksan armeijan toimintoja ”ulkomailla tapahtuviksi poliisitehtäviksi.”
(German Foreign Policy news article)
12.9.2004
Asevelvollisuusarmeijoista luopuminen kasvattaa puolustusmenoja Euroopassa.
Euroopan unionin jäsenmaissa on nyt enää alle kaksi miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta, mikä on noin puolet vähemmän kuin samoissa maissa kylmän sodan huippuvuosina. Myös puolisotilaallisia joukkoja ja reservejä on supistettu. Sotilasmenot ovat kuitenkin kasvussa useimmissa Euroopan maissa
Uhkakuvien muutos, aluepuolustuksen ajatuksesta luopuminen ja kansainvälisiin tehtäviin suuntautuminen sekä terrorisminvastainen sota ovat tuottaneet puolustusbudjetteihin uusia menoeriä. Joukkojen supistaminen ei aina tuo säästöjä. Modernisoiminen on kallista, ammattisotilaille pitää maksaa palkkaa ja he tarvitsevat nykyaikaista kalustoa.
(HS)
17.9.2004
Suomi suunnittelee EU-joukkoa myös kahden Nato-maan kanssa. Saksan johtamaan EU-joukkoon tulisi Suomesta vain pieni, muutaman kymmenen sotilaan erityisyksikkö, esimerkiksi viestijärjestelmää pyörittävä osasto tai biologisten ja kemiallisten taisteluaineiden suojeluyksikkö. Suomen ja Ruotsin yhteiseen nopean toiminnan joukkoon on kaavailtu Suomesta noin kahtasataa sotilasta.
(HS)
17.9.2004
Muutaman päivän kuluttua Saksan armeija aloittaa sotatarvikkeiden viennin Persianlahden kriisialueelle. Kuten Liittotasavallan armeijan edustaja kertoi tämän lehden toimitukselle sadasta sotilaskulkuneuvosta on jo päätetty. Bagdadin pakkohallinnon aseistetut joukot ottavat Arabi Emiraatissa sotilasajoneuvot vastaan ja vievät ne saksalaisten antaman koulutuksen jälkeen välittömästi sota-alueelle. Berliini rikkoo jälleen kerran oman perustuslakiaan, joka kieltää sotatarvikkeiden viennin taistelualueille. Tässä on kyse vain jäävuoren huipusta sanovat kansalaisjärjestöjen edustajat. Viennistä hyötyvät saksalaiset konsernit Daimler-Chrysler, Siemens ja Thyssen Krupp.
(German Foreign Policy news article)
19.9.2004
Saksalaista MAN yhtiötä pidetään lähes varmana Englannin puolustusministeriön miljardi-sopimuksen saajana. Lontoo suunnittelee julkaisevansa lähiaikoina, mikä yhtiö saa noin 8000 sotilaskuljetusvälineen tilauksen, jonka on arvioitu nousevan noin 4,5 miljardiin euroon. Tämä on Euroopan suurin sotilaskuorma-auton tilaus 70-luvun jälkeen.
(German Foreign Policy news article)
20.9.2004
Ranskan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Hollannin puolustusministerit allekirjoittivat sopimuksen 17.9.04 Noordwijk’issa puolisotilaallisista joukoista.
3.000 miestä käsittävä santarmijoukon (European Gendarmerie Force = EGF) tukikohta on Vicenza Koillis-Italiassa. Joukolla on tehtävänä on palauttaa järjestys Balkanilla ja sen takana olevilla alueilla…
Santarmijoukot on viimeisin sarjassa, muodostettaessa uusia Euroopan maiden rajat ylittäviä sotilaallisia-, puolisotilaallisia- sekä poliisijoukkoja . Siihen kuuluvat myös suomalais-ruotsalainen joukko pohjoisia alueita varten sekä ranskalais-espanjalaiset terrorismin vastaiset poliisijoukot.
EU:n puolustusministerit kertovat nk. voimavara-kokoukseessan 22 marraskuuta millä kapasiteetilla mikin EU-maa osallistuu taistelujoukkoihin ja mitkä maat muodostavat yhteisiä joukkoja.
(EUboserver)
26.9.2004
Fasististen järjestöjen vaalivoittojen jälkeen Brandenburg’in ja Sachsen’in osavaltioissa saksalainen poliittinen äärioikeisto rohkaistui julkiseen uhoon. Chemnitz’issä noin 200 väkivaltaan valmistautunutta ”uusnatsia” marssi asutuskorttelin läpi ja huusi rasistista iskulausetta ”juutalaiset ulos” ja uhkaili Waffen-SS:n paluulla. Liian pienet poliisivoimat eivät pystyneet tekemään lainvastaiselle tapahtumalle mitään.
(German Foreign Policy news article)
29.9.2004
Suomi ei missään todellisessa mielessä ole enää liittoutumaton valtio, ei myöskään sotilaallisesti liittoutumaton. Päinvastainen väite seisoo hallituksen tuoreessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa ikään kuin yksinään, vailla erillisiä perusteluita tai selvennystä käsitteen sisällöstä. Melkoinen osa selonteon muusta tekstistä on suoranaisessa ristiriidassa väitteen kanssa.
(HS pääkirjoitus)
29.9.2004
Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin sodankäyntiin ja tarvitsevat parempaa teknologiaa, varoittaa EU:n aseviraston johtaja.
Ranskalaiselle Le Figaro lehdelle antamassaan haastattelussa, Nick Witney, Euroopan puolustusmateriaalivirastosta, joka perustettiin kesäkuussa tänä vuonna vahvistamaan EU:n sotilaallisia voimavaroja sanoi, että ”Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin maailmaan, sen konflikteihin, sen uusiin uhkiin. Todellisuudessa ne elävät vielä kylmän sodan aikakautta”.
(EUobserver
3.10.2004
Ensimmäisen kerran EU komissio avaa EU:n budjettia sotilaallisille tutkimusprojekteille. Tähän asti EU on virallisesti ainoastaan tukenut siviilitutkimusta, kun taas varojen myöntäminen asevarustelututkimukseen on ollut kiellettyä. Vuonna 2007 on nyt tarkoitus perustaa tutkimusohjelma, joka useilla miljardeilla tukisi asevarusteluteollisuuden tutkimusohjelmia.
Ryhmä korkea-arvoisia puolustustutkimuksen henkilöitä kokoontui lokakuussa 2003 ja esitti ohjeensa EU:n sotilaalliselle tutkimukselle. Ryhmään kuuluu EU poliitikkoja, mm. saksalainen Karl von Wogau, ”Turvallisuus- ja Puolustus” alakomitean uusi puheenjohtaja, sotateollisuutta edustavat saksalaiset yhtiöt Diehl ja Siemens, saksalais-ranskalainen yhtiö EADS, ranskalainen yhtiö Thales sekä brittiläinen yhtiö BAE Systems.
Viralliset sekä puoliviralliset Länsi-Euroopan varusteluteollisuuden edustajat toimittivat raportin EU komission puheenjohtajalle, Romano Prodille, maaliskuussa 2004, jossa he valittivat jyrkästä erottelusta sotilaallisen ja siviilitutkimuksen välillä ja julkisten varojen puuttumista sotilaallisesta tutkimuksesta.
EU komission on nyt hyväksynyt asevarusteluteollisuuden vaatimuslistan ja toimittanut sen eteenpäin neuvostolle sekä EU-parlamentille. Se toistaa lähes sanasta sanaan teollisuuden vaatimukset, että EU:n tulee tehdä aloite laaja-alaisen eurooppalaisen puolustustutkimusohjelman aloittamiseksi vuoteen 2007 mennessä, ja sille tarpeeksi suuret määrärahat.
(EUobserver)
5.10.2004
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet yhteisestä pohjoismaisesta taistelujoukosta osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. .. Ruotsi osallistuu 900 sotilaalla ja Suomi 300.
Maiden pääministerit kehottivat Norjaa myös osallistumaan joukkoihin. Nato-maan (Norja) hyväksyminen joukkoon yhdessä kahden liittoutumattoman maan kanssa (Suomi ja Ruotsi) ei olisi mikään ongelma, sanoi Ruotsin pääministeri Göran Persson.
(EUboserver)
5.10.2004
Tuleva ulkoasiainkomissaari Benita Ferrero-Waldner on esittänyt EU:lle omaa roolia YK:n Turvallisuusneuvostossa. Puhuessaan EU-parlamentille 5.10 itävaltalainen tuleva komissaari sanoi, että EU:n yhteisen ulkopolitiikan eteenpäinvieminen olisi hänen ensisijainen tehtävä komissiossa. Tämä tarkoittaa pitemmän päälle johdonmukaisesti sitä, että EU:n pitää olla edustettuna Turvallisuusneuvostossa.
”Vaikutusvaltamme voimistuu jos puhumme yhdellä äänellä”, hän sanoi. ”Meillä ei edelleenkään ole ansaitsemaamme roolia maailman näyttämöllä”.
(EUobserver)
8.10.2004
Pääministeri Tony Blair sanoi, että Englanti on valmis osallistumaan 1500 sotilaalla paljon laajemman joukon aikaansaamiseksi kriisien selvittämiseksi Afrikassa.
The Guardian (engl. päivälehti) raportoi, että Tony Blair peräänkuuluttaa 15000 miehen vahvuista joukkoa Afrikassa syntyvien konfliktien selvittämiseksi EU:n suurimmista jäsenvaltioista, Ranskasta, Saksasta ja Puolasta.
”Tulee aikoja, jolloin Afrikka ei pysty yksinään estämään konflikteja.
Silloin muun kansainvälisen yhteisön on oltava siellä auttamassa”, sanoi Blair Addis Abeba’ssa pidetyssä tilaisuudessa.
(EUobserver)
10.10.2004
Euroopan Unionin sotilas-strategit päivittävät Berliinin aloitteesta tehtyä EU:n turvallisuusstrategiaa ja ottavat huomioon mahdollisuuden ensimmäisenä käyttää atomiaseita. Jo Berliinin aloitteessa EU:n sotilasdoktriiniksi – ensimmäinen EU:n historiassa – on nimenomaan avattu mahdollisuus hyökkäyssotiin ns. ”ennaltaehkäiseviin sotiin”. Nyt esitetyssä ”European Defence Paper’issa” (Euroopan puolustusohjelma), EU:n ensihyökkäysvalmius käsittää myös atomiaseet. Siinä sanotaan, että ennaltaehkäisy-optiossa voitaisiin käyttää brittiläisiä ja ranskalaisia atomiasetaisteluvoimia – ”explizit oder implizit” – joko todellisina tai uhkana.
(German Foreign Policy news article)
25.10.2004
EU huippukokouksen lähestyessä Saksan käyttäytyminen johtaa uusiin jännitteisiin Euroopan ydinvaltioiden kesken. Saksalaiset yritykset ja sotilas-strategit kiiruhtavat Berliinin ajamaa EU:n laajentumista Turkkiin ja ovat myös painostamassa ulkomaisia kilpailijoitaan. Saksan hallituspuolueet vaativat EU:n vaikutusvaltapiirin nopeaa laajentamista Ankaran taakse raaka-ainerikkaiden arabivaltioiden rajoihin saakka.
(German Foreign Policy news article)
6.11.2004
EU-johtajat lupasivat Irakille perjantain 30 miljoonan euron tukipaketin. Rahat on tarkoitus suunnata Irakin tammikuisten parlamenttivaalien järjestelyihin sekä maan oikeusjärjestelmän ja siviilikriisihallinnan kehittämiseen. Jäsenmaat halusivat myös solmia Irakin kanssa sopimuksen tiiviimmästä poliittisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä.
Hankkeita suomalaisten apujoukkojen lähettämisestä ei ole sen sijaan vireillä. Suunnitelmissa kuitenkin on, että EU voisi lähettää Irakiin ensi vuonna viranomaisia poliisi- ja siviilihallintotehtäviin.
(HS)
9.11.2004
Nato-maiden mukanaolo EU:n tulevissa taistelujoukoissa antaa koko hankkeelle tukevuutta, arvioi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän keskusteli maanantaina vierailullaan Haagissa Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kanssa muun muassa EU:n taistelujoukoista. Suomi on menossa mukaan Hollannin ja Saksan muodostamaan yhteiseen osastoon pohjoismaisen osaston lisäksi.
(HS)
11.11.2004
On olemassa monta kysymysmerkkiä, jotka Suomi jättää vastaamatta pelossaan jäädä ulkopuolelle, sanoo Hanna Ojanen Ulkopoliittisen Instituutin turvallisuuspoliittinen tutkija. Se että Suomi haluaa osallistua joukkoihin Ruotsin – ja vielä jonkun muun maan, luultavasti Norjan kanssa – ei aiheuta niin monen kulmakarvan nostamista.
Hämmästyttävämpää on kuitenkin viime viikon viesti siitä, että Suomi osallistuu vielä yhteen joukkoon yhdessä Nato-maiden Saksan ja Hollannin kanssa. Niin äskettäin kun viime keväänä presidentti Tarja Halonen sanoi MTV3:n haastattelussa, ”että pitäisi keskustella riskistä, että suomalaiset sotilaat palaavat sinkkiarkuissa – ja, että pitäisi käydä tätä keskustelua ennen kuin arkkuihin laitetaan nimilaput”. Ojasen mukaan tätä keskustelua ei ole vielä käyty.
(Hufvudstadsbladet)
17.11.2004
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on valmis väljentämään Suomen rauhanturvalakia ainakin kahdella tavalla. Lain pitäisi sallia suomalaisten osallistuminen myös sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joista on päättänyt yksin EU. Lisäksi rauhaturvalain voimankäyttömääräyksiä pitäisi väljentää. Lain tarkistamisen tarve on syntynyt pitkälti EU:n nopean toiminnan joukoista, joihin Suomikin on päättänyt osallistua. Nykyisen rauhanturvalain mukaan suomalaiset voivat osallistua vain sellaisiin operaatioihin, joihin YK tai Ety-järjestö ovat antaneet valtuutuksen. ”Tuskin Suomi EU:ssa sallisi operaatiota, joka rikkosi YK:n periaatteita”, pääministeri perusteli. Termi sotilaallinen liittoutumattomuus kuvaa Vanhasen mukaan vain sitä, ettei Suomi ole sotilasliiton jäsen.
”Ulkopolitiikassa olemme kaikkea muuta kun liittoutumattomia.” ”Olemme EU-jäsenyyden kautta tiiviissä poliittisessa liitossa ja myös laajemmassa mielessä osa läntistä maailmaa, transatlanttista yhteisöä.”
(HS)
17.11.2004
Eduskunta pääsee ottamaan kantaa Euroopan unionin suunnittelemiin taistelujoukkoihin jo ensi keväänä, kun hallitus tuo uuden rauhanturvalain kansanedustajien käsittelyyn.
Esitys rauhanturvalain muuttamisesta viedään eduskuntaan suunniteltua nopeammin, sillä taistelujoukkojen toiminnan valmistelu etenee vauhdikkaasti EU:ssa.
Alun perin eduskunnan oli tarkoitus ottaa ensin kantaa hallituksen puolustuspoliittiseen selontekoon ja vasta sen jälkeen uuteen rauhanturvalakiin. Uusi aikataulu merkitsee, että sekä selonteko että rauhanturvalaki ovat eduskunnan käsittelyssä rinnatusten.
(HS)
19.11.2004
Norjalaiset lakiasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet norjalaisten joukkojen osallistumisen EU:n taistelujoukkoihin. ”Norjalaisten alistaminen ulkomaiseen komentoon on ristiriidassa perustuslain kanssa”, sanoin professori Ståle Eskeland Oslon yliopistosta norjalaisen Aftenposten lehden mukaan. Puolustusministeri Kristian Krohn Devold on mennyt takuuseen siitä, että Norja itse pystyisi valvomaan mihin erityisiin tehtäviin norjalaisia sotilaita käytettäisiin. Professori Eivind Smith, myös hän Oslon yliopistosta, epäili kuitenkin sellaisen veto-oikeudn olemassaoloa. ”Näiden taistelujoukkojen pitäisi olla taisteluvalmiina kymmenessä päivässä. Epäilen, ettei mikään valtio voisi sanoa ei, emme osallistu niin lyhyellä aikavälillä, hän sanoi Aftenposten lehdelle.
(EUobserver)
19.11.2004
Saksan hallitus laajentaa Saksan armeijan toiminta-aluetta käsittämään uuden valtion ja lähettää saksalaisia sotilaita Sudaniin. Saksan hallituksen tiedonannon mukaan noin 200 sotilasta osallistuu operaatioon. Nykyisillään saksalaisia sotilaita osallistuu operaatioihin Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Georgiassa, Uzbekistanissa, Afganistanissa, sekä Välimeren, Somalian ja Etiopian, Eritrean ja Djiboutin vesistöillä.
Saksalainen yritys organisoi miljardeja maksavan rautatien rakentamisen Kenian satamakaupungista Mombasasta Etelä-Sudaniin raaka-ainerikkaisiin alueisiin.
(German Foreign Policy news article)
21.11.2004
Saksan elinkeinoelämän Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän aloite (Nordafrika Mittelost Initiative der Deutschen Wirtschaft = NMI) haluaa vauhdittaa saksalaisen elinkeinoelämän laajentumista järjestämällä säännöllisesti ”tavoitekonferensseja” vientiyrityksille. Toiminta-alueisiin kuuluvat Pohjois-Afrikan raaka-ainerikkaat valtiot sekä Lähi-Itä. Ensimmäinen tapaaminen on 11 helmikuuta 2005 Münchenissä ja se toimii rinnan siellä järjestettävän ”Turvallisuuspoliittisen Konferenssin” kanssa. Tällä tavalla etenee Saksan ulkopolitiikan sotilaallisten ja siviilitalouden strategioiden yhdistäminen.
(German Foreign Policy news article)
1.12.2004
Lipponen Kiinassa: Suomen puolesta asevientikielto voidaan purkaa.
”Sanoin, että Suomen puolelta asevientikielto voidaan purkaa, mutta kuitenkin niin, että haluamme olla muodostamassa Euroopan unionin yhteisen kannan,” Lipponen sanoi tiistai-iltana.
”Kiinan kanta on, että kytkentään (ihmisoikeusasioihin) ei ole perusteita. Minä puolestani sanoin, että tällaista kytkentää ei välttämättä tarvita”, Lipponen kertoi…
Teloitukset, pakkotyöleirit ja sensuurit kertovat alan kansainvälisten järjestöjen mukaan, että ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen on yhä heikkoa kommunistisen puolueen yksinvaltaisesti johtamassa maassa,
(HS)
8.12.2004
Kiinalaisille valtiojohtajille kerrottiin keskiviikkona (8.12.04), että EU on valmis poistamaan 15-vuotta vanhan asevientikiellon. Ei heti vaan, että asiasta voitaisiin päästä sovintoon ensi vuoden alussa.
Sanoma julkaistiin EU – Kiina huippukokouksen yhteydessä Haagissa kun EU:n edustajat tapasivat Kiinan pääministerin, Wen Jiabaon.
(Euobserver)
16.12.2004
Enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tämä käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunnan teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyssä 61 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä liittoutumattomana, ja 34 prosenttia sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti.Enemmistä suomalaisista haluaa pitää EU:n vain nykyisenlaisena kriisinhallintaan keskittyvänä yhteisönä.
(HS)
Militarisoinnin päiväkirja I kokonaisuudessaan (tulostettava)
huhtikuu 2003 – joulukuu 2003
Näin sinisilmäisiä päättäjiä meillä on:
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyjä eikä yhteistä puolustusta.
— HS 10.12.1998
Ranska ehdotti Saariselän ulkoministerikokouksessa, että EU-maiden tulisi ottaa EMU -kriteereistä mallia ja kehittää puolustusvoimiensa toimintakykyä ja tasoa yhteisillä lähentymisehdoilla.
”Kyseessä on Ranskan luova ajattelu enkä usko, että se on tarkoitettu ihan lähiajan kysymykseksi”, ulkoministeri Tarja Halonen sanoi Helsingissä.
— HS 6.10.1999
”EU:sta tulee kehittää suurvalta jotta se voi toimia täysivaltaisesti maailmassa.”
— Paavo Lipponen Lontoossa 14.2.2002
EU-MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA HUHTIKUU 2003 – JOULUKUU 2003
17.01.2003
”Jos Suomi ei ole tehnyt päätöstä Nato-jäsenyyden puolesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ei sillä todellakaan ole mitään merkitystä, sillä siihen mennessä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja Naton eurooppalainen pilari ovat yhtä ja samaa” sanoi EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund Helsingissä.
30.01.2003
Saksan liittopäivien talousvaliokunta päättää Saksan osallistumisesta eurooppalaiseen IRIS-T ohjusten hankintaan yhdessä Kreikan, Italian, Norjan, Ruotsin ja Espanjan kanssa. IRIS-T on ”Eurofighter” hävittäjälentokoneen aseistamiseen tarkoitettu ohjus.
30.01.2003
Saksan puolustusministeriö kertoo, että Etelä-Afrikassa tehdyt MAW Taurus ohjuskokeet on viety onnekkaasti loppuun. Vuoden 2004 alusta luovutetaan Saksan sotilasvoimille ensimmäiset täsmäohjukset. MAW Taurus palvelee Eurofighterin aseistamista ja on klassinen, hyökkäykseen tarkoitettu ohjus syvällä oleviin bunkkerikohteisiin osumiseksi.
31.01.2003
Britannian puolustusministeriö antaa Britannian historian suurimman varusteluvaltuuden Royal Navy’lle. Noin 15 miljardilla eurolla tuotetaan kaksi lentotukialusta. Hankinta menee BAE Systemsille, mutta myöskin ranskalainen kilpailija Thales pääsee osalliseksi miljardibisnekseen.
31.01.2003
Saksalais-ranskalaisesta asevarustelukonsernista EADS:stä tulee Astrium avaruusalusyhtiön ainoa omistaja. Yhtiö työstää sotilaallisesti merkittäviä avaruusprojekteja Galileo ja GMES.
01.02.2003
Saksan sotilasvoimien eliittijoukot ovat joutuneet yhdessä amerikkalaisten joukkojen kanssa rajuihin maataisteluihin Afganistanissa,
07.03.2003
Ranskan ulkoministeri Villepin sai luvan YK:n korkeimmalta taholta sotilaalliseen väliintuloon Afrikassa. Ranska saa luvan lähettää 3.000 sotilasta Norsunluunrannikolle. Viime viikkojen aikana ranskalaiset sotilaat ovat jo taistelleet maan hallituksen rinnalla, jota Amnesty International syyttää raskaista ihmisoikeusrikkomuksista.
09.02.2003
Saksa ja Ranska ottavat haltuunsa ISAF-joukkojen johdon Afganistanissa. Joulukuussa kaksinkertaistettiin saksalaisten joukot 2500 mieheen Afganistanissa.
10.02.2003
”Der Spiegel” julkaisi saksalais-ranskalaisen suunnitelman Irakin miehittämiseksi. Koodisanana on ”Mirage”. Tuhannet sotilaat, niiden joukossa saksalaisia ja ranskalaisia, saisivat YK:lta luvan Irakin miehittämiseen. Sinibaretit ottaisivat vuosiksi maan valvonnan haltuunsa sanoo Der Spiegel.
18.02.2003
EU:n 15 valtionpäämiestä pääsevät yksimielisyyteen Irak-lausunnosta ”Sota viimeisenä keinona” ei enää ole poissuljettavissa.
21.02.2003
Saksan hallitus haluaa alistaa saksalaisten asevarustelukonsernien kaupat ulkomaille valtiolliseen valvontaan ja suunnittelee tämän toteuttamiseksi lainmuutoksia. Kerrotaan että, Saksa tarvitsee oman asevarusteluperustansa poliittisesti itsenäisen sotilaallisen toimintakyvyn edellytyksenä.
24.02.2003
Itävalta ja Suomi tehostavat Eurokorps -yhteyksiään. Molemmat maat allekirjoittavat jo valmiiksi neuvotellun sopimuksen Strasbourgissa.
24.02.2003
Ranskan ja Britannian ulkoministerit, Dominique de Villepin ja Jack Straw, vaativat Bosnian Nato-tehtävien luovuttamista EU-joukoille vuoden 2004 alusta, jolloin12000 EU-sotilasta ottaisi Bosnian miehitystehtävät haltuunsa.
25.02.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck ilmoitti Saksan sotavoimien puolustuspoliittisten linjausten muutoksista. Sotilaisvoimilla tulisi olla valmius operoida lyhyellä varoituksella kaukaisilla kulmilla maailmassa. Struck selitti, että Saksan Liittotasavallan armeijalla ei ole enää mitään maantieteellisiä toimintarajoja.
02.03.2003
Itävallan uudessa sini-musta -hallitusohjelmassa lyödään lukkoon, että on edistettävä Itävallan armeijan muutosta puolustusarmeijasta EU-sotilasoperaatioiden interventioarmeijaksi. Itävallan hallitus aikoo kannattaa EU:n keskinäistä sotilaallista avunantovelvollisuutta.
24.03.2003
Espanjan hallitus suunnittelee uutta sotarikoslakia, joka mm. tekee osallistumisen sodanvastaisiin mielenosoituksiin tietyissä tapauksissa rangaistavaksi.
26.03.2003
Ensimmäinen onnistunut ”Tiger” sotilashelikopterin koelento. ”Tiger” muodostaa tulevaisuuden tukiselkärangan EU-armeijan maavoimien sotilaallisissa operaatioissa. Pääasialliset helikopterin tilaajat ovat Ranska ja Saksa.
27.03.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kehotti EU-valtioiden hallitusten päämiehiä ”militarisoimiseen, jotta ei jäätäisi seisomaan tienposkeen” (Euobserver 27.3.03). Aika on nyt kypsä
varustautumiseen. Prodi ilmoitti olevansa erityisen tyytyväinen Saksan, Ranskan, Belgian ja Luxemburgin yhteiseen sotilaalliseen huippukokoukseen.
28.03.2003
Britannian puolustusministeriö käynnistää uuden hävittäjätyypin, Type 45, tuottamisen. Royal-Navy ottaa näin ”teknologisen jättiaskeleen”. Kustannukset ovat 6,4 miljardia euroa.
01.04.2003
EU-armeijan ensimmäinen tehtävä käynnistyy nimellä ”Concordia”, kun EU-armeija ottaa vastaan siihen asti NATO:n hoitamat kommandotehtävät Makedoniassa.
02.04.2003
Saksan liittohallitus keskittyy yhteisymmärrykseen EU:n tulevaisuuskonventissa yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Jos tämä ei ole mahdollista yhteisellä sopimuksella, niin sitten on jonkun ryhmän maita edettävä Schengen -sopimuksen tapaan, sanoi Saksan ulkoministeri Joschka Fischer Handelsblatt lehdelle.
03.04.2003
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder julisti, että Irakin sodan seurauksena on korotettava Saksan armeijan budjettia.
06.04.2003
Saksan hallitus tiedotti, että Saksa aikoo ryhtyä Galileo sateliittiohjausjärjestelmän rakennusprojektin vetäjäksi. Vuoteen 2008 mennessä Galileon tulee olla valmis tarjoamaan EU-armeijalle mahdollisuudet suorittaa täsmällisiä sotilaallisia iskuja.
08.04.2003
EU-komissaari, perustuslakia valmistelevan konventin puheenjohtajiston jäsen Michel Barnier korostaa sotilaallisen ydineuroopan välttämättömyyttä niille valtioille, ”joilla on poliittisia pyrkimyksiä maailmassa”. Hänen johdollaan toimitettu EU-konventin puolustustyöryhmän raportti vaatii yhteisen EU-asevarustelutoimiston perustamista, EU-jäsenmaiden asevarustelumenojen merkittävää korottamista sekä vapaat kädet EU-armeijalle suorittaa maailmanlaajuisia sotilaallisia tehtäviä terrorismin vastaisessa taistelussa.
10.04.2003
EU-parlamentin suuri enemmistö kehotti EU:n valtionpäämiehiä edistämään EU:n militarisointia. Parlamentin jäsenet vaativat mm. EU-armeijan tehtävien laajentamista koskemaan myös ”terrorismin vastaista taistelua”, yhteistä EU-asevarustelutoimistoa sekä omaa EU-asevarustelubudjettia.
10.04.2003
Saksalainen päivälehti ”Die Welt” julkaisi Saksan liittokanslerin suunnitelmat ”Eurooppalaisen Puolustusunionin” perustamisesta. Se antaisi mahdollisuuden muutamalle EU-jäsenmaalle edetä muita nopeammin EU:n turvallisuus – ja sotilaspolitiikassa. Saksalais-ranskalaisesta prikaatista kehitettäisiin ydin EU:n nopean toiminnan joukoille.
24.04.2003
Suurin mannereurooppalainen asevarustelukonserni, EADS, kertoi uudistuksistaan. Näiden uudistusten päämääränä on vuoteen 2005 mennessä nostaa asevarustelumyyntiä 60 prosentilla noin 9,6 miljardiin euroon.
25.04.2003
Julkaistiin luonnos ”Puolustuspoliittiset suuntaviivat Saksan sotilasvoimien uudistamiseksi´´ Keskeinen uudistus on siirtyminen maan puolustamisesta hyökkäysvalmiuteen sekä sotien ”ennalta ehkäisevään toimintaan´´.
28.04.2003
Johtavien eurooppalaisten asevarustelukonsernien, EADS:n, BAE-Systemsin ja Thales:in edustajat kehottivat yhteisessä julistuksessaan EU-valtioita kuluttamaan enemmän rahaa asevarusteluun.
29.04.2003
Belgian pääministerin Guy Verhofstadtin kutsusta Saksa, Ranska, Luxemburg ja Belgia neuvottelevat sotilaallisen ydineuroopan kehittämisestä. Perustana on saksalais-ranskalaisen prikaati vahvistettuna belgialaisilla ja luxemburgilaisilla joukoilla. Tavoitteena on kehittää nopean toimintavalmiuden omaavat joukot. Tämä 60.000 miehen toimintajoukko olisi sekä EU:n että uuden NATO-Response -yksikön käytettävissä. Lisäksi halutaan ensi vuoden kesään mennessä kehittää eurooppalainen ilmakuljetuskomentokeskus sekä yhteiset toimintatavat kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden torjuntaan. NATO rinnalle muodostetaan EU:lle oma operatiivinen komentokeskus.
03.05.2003
Saksalainen päivälehti ”Süddeutsche Zeitung” kertoo Saksan armeijan esikunnan sisäisestä paperista. Tässä paperissa kehotetaan luomaan EU-armeija, joka olisi ”EU-hallituksen´´ johtama. Myös ydinasepotentiaalit tulisi ottaa EU:n käyttöön, jolloin myös Saksa saisi käyttöönsä ydinaseita.
15.05.2003
Bayern’in osavaltion hallitus on antanut käyttöluvan FRM2 ydintutkimusreaktorille Garchingissa Münchenin lähellä. Reaktori toimii asekelpoisella plutoniumilla. Saksa voisikin halutessaan nopeasti aloittaa ydinasevalmistuksen.
18.05.2003
Saksalainen ”Centrum für Angewandte Politikforschung (CAP) on erittäin vaikutusvaltainen Saksan ulkopolitiikan ”Think-Tank”. Se kuvailee raportissaan sotilaallisen ”Euroopan suurvallan” (”Supermacht Europa”) näkymiä suurvaltana, jolla yhteisten eurooppalaisten strategisten sotavoimien kautta olisi käytettävissään ydinohjuspotentiaali ja joka lopullisesti jättäisi jäähyväiset siviiliyhteiskunnan idealle ja rajattomasti hyödyntäisi kansainvälisen valtapolitiikan välineitä.
20.05.2003
Monissa Euroopan maissa yleinen mielipide ei ole vielä tiedostanut Naton muuttumista perinteisestä puolustusliitosta maailmanlaajuiseksi toimijaksi, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Andrew Michta.
Michtan mukaan ainakin Yhdysvaltain näkemys on se, että Nato on muuttunut puolustuksellisesta liitosta aktiivisesti asioihin puuttuvaksi. ”Menemme suoraan sisään poistamaan uhkatekijöitä.”
(HS)
04.06.2003
EU:n sotilaspoliittinen valiokunta päätti ranskalaisen johdon alaisen EU-joukon lähettämisestä Kongon tasavaltaan. Operaation koodinimi on ”Artemis”
10.06.2003
Saksan sisäasiainministeriön rahoittama”Poliittisen koulutuksen keskus” (Bundeszentrale für politische Bildung), järjesti viikon pituisen asiantuntijafoorumin, jossa mainostettiin hyökkäyksellisiä sotatoimia. Julkilausumassa pidettiin ”amerikkalaisia hyökkäyssotia
historiallisesti tarpeellisina ja objektiivisesti välttämättöminä”.
16.06.2003
EU:n ulkoministerit antoivat julkilausuman, jossa hyväksytään ennaltaehkäisevä sotilastoiminta valtioita vastaan, joilla on joukkotuhoaseita. Iranin ydinaseohjelma mainitaan nimellä.
20.06.2003
EU:n valtiopäämiehet kiittivät EU-konventtia EU-perustuslakiluonnoksesta huippukokouksessaan Porto Carrasissa Thessalonikissa. Luonnos velvoittaa EU-jäsenmaat jatkuvaan asevarusteluun, maailmanlaajuisiin sotilaallisiin väliintuloihin sekä sotilaalliseen avunantoon terrorismin vastaisessa taistelussa. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja Javier Solana esitteli peruslinjat EU:n turvallisuuspoliittiselle doktriinille. Tulevaisuudessa tulee lähteä siitä, että ”puolustuksen etulinja” ei enää ole eurooppalaisella maaperällä. Hätätilanteessa tulisi voida käydä ”ennaltaehkäiseviä sotia” terrorismia, roistovaltioita sekä joukkotuhoaseiden leviämistä vastaan myöskin ”voimakkaitten väliintulojen” avulla. Vuonna 2004 perustetaan EU:n asevarustelutoimisto. Sen päämääränä on edistää asevarustelututkimusta ja -teollisuutta siinä määrin, että EU ”ottaa strategisen teknologian johdon tulevaisuuden puolustus- ja turvallisuusteknologioissa”.
Ranskan presidentti Jacques Chirac ehdotti vakaussopimuksen löysentämistä, jotta voitaisiin korottaa sotilasmenoja rikkomatta EMU -kriteereitä. Saksan ja Italian puolustusministerit tukevat tätä ehdotusta.
20.06.2003
EU aikoo ottaa keväällä haltuunsa Bosnian SFOR-joukkojen ylimmän johdon. ”Kysymys on vain siitä, miten järjestetään siirtyminen NATO -johdosta EU -johtoon” kerrottiin saksalaisesta diplomatialähteestä Berliinissä.
01.07.2003
Itävallan puolustusministeriön edustaja allekirjoitti Eurofighter GmbH:n kanssa ostosopimuksen18 Eurofighter ”Typhoon” koneen ostamisesta. Itävallan hallitus ilmoitti kustannusten olevan 2 miljarida euroa. Oppositio laski kuitenkin summan nousevan jopa 6 miljardiin euroon käyttökustannuksineen ja siirtymäajan kuluineen.
03.07.2003
Ranska ja Saksa perustavat yhteisen ”Top-Gun”-koulun, jossa opiskellaan ennen kaikkea uuden ”Tiger” taisteluhelikopteri-iskuja. ”Tiger Attack-Force” joukkoja pidetään EU:n 60.000 sotilaan valmiusjoukkojen ytimenä.
06.07.2003
Saksan Ilmailu – ja avaruuskeskus ,DLR (Das Deutsche Zentrum für Luft- und Raumfahrt) ja ranskalainen tutkimusinstituutti ONERA sekä EADS ovat muodostaneet ”strategisen tutkimuskumppanuuden”, jonka päämääränä on lujittaa eurooppalaista ilmailua kilpailussa amerikkalaisten konsernien kanssa. Saksalais-ranskalainen yhteistyö – sotilaallisen ydineuroopan kehittämissuunnitelmien mukaisesti – muodostaa Euroopan laajuisen yhteenliittymän etujoukon. Saksalais-ranskalainen asevarustelukonserni EADS dominoi rakenneuudistusten jälkeen EU:n ilmailuasioita.
11.07.2003
Galileo-Industries sai ensimmäisen tilauksensa ”Galileo” ohjusnavigaatiojärjestelmän rakentamiseksi. Galileon tulee olla valmis vuoteen 2008 mennessä ja sitä käytetään EU-armeijan täsmäsodankäyntiin.
14.07.2003
SOSTAR-ohjelma, joka perustuu ilmasta toimivaan tiedustelu- ja valvontajärjestelmään saavutti tärkeän vaiheen – Critical Design Review – luonnosten arviointi- ja vastaanottovaiheen.
15.07.2003
EU harkitsee Hollannin aloitteesta EU-joukkojen lähettämistä Moldaviaan. Moldavia on ollut vuodesta 1991 riippumaton Venäjästä. Transnistriassa on edelleen venäläisiä joukkoja.
18.07.2003
Korkea-arvoiset saksalaiset ja amerikkalaiset sotilasasiantuntijat ehdottivat Bertelsmannsäätiön (Saksan hallitutusta lähellä oleva säätiö) ”Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus” -konferenssissa, että tulevissa roistovaltioiden miehityksissä toimittaisiin yhdessä, jotta valloitetut voimavarat voitaisiin ”käyttää multilateraalisesti”. Väliintulot ja saaliiden jakamiset (siis luonnonvarojen) tulee laillistaa kehittämällä kansainvälistä siviilioikeutta.
07.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) kannattaa NATOn joukkojen lähettämistä Irakiin. Puolustusministeri ei sulje pois Saksan sotilasvoimien osallistumista operaatioon.
19.-24.08.2003
Kansainvälisillä MAKS 2003 Ilmailu- ja avaruusmessuilla Moskovassa, EADS ilmoitti sotilaallisen yhteistyön syventämisestä ennen kaikkea avaruus- ja ohjusteknologiassa Venäjän kanssa. EADS suunnittelee Tutkimus- ja Teknologiakeskuksen avaamista Moskovaan ja aikoo allekirjoittaa sopimuksen saksalais-venäläisestä tutkimusyhteistyöstä suurteho-ohjuskoneiston alalla.
20.08.2003
Saksan puolustusministeriö tiedotti, että Saksan merivoimien toiminta-aluetta laajennetaan huomattavasti. Viime vuoden alussa Saksan merivoimat toimivat osana kansainvälistä yli 70 yksikön laivuetta ”Enduring Freedom” -operaatiossa Intian Valtamerellä Afrikan rannikolla. Operaatioon osallistuivat lisäksi mm. USA, Britannia ja Ranska. Koska USA oli pääasiallisesti sijoittanut sotalaivansa Pakistanin rannikolle Saksan johtama laivue sai nyt valvontaansa myös Omanin lahden meritiet Iranin rannikon läheisyydessä.
21.08.2003
EADS toivotti Itävallan 18 Eurofighter -hävittäjien tilaajana tervetulleeksi. ”Itävalta on asiakkaana heti alussa valinnallaan antanut selvän tukensa eurooppalaisten turvallisuusrakenteiden ja eurooppalaisen teollisuusyhteistyön laajentamisen puolesta” sanotaan EADS-lehdistötiedotteessa
(www.eads.com).
23.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) ilmoitti, että KSK-joukkojen määrä kaksinkertaistetaan. KSK -eliittikommandojoukot ovat erikoistuneet iskujoukoksi maailmanlaajuisesti anti-terror operaatioissa.
27.08.2003
Itävallan puolustusministeri Platter tapasi saksalaisen virkaveljensä Peter Struckin. He keskustelivat Saksan ja Itävallan sotavoimien yhteistyön syventämisestä.
28.08.2003
EADS asevarustelukonserni julkaisi vuoden 2003 puolivuotistuloksensa. Tulos näytti 592 miljoonan euron voittoa ja tilausten kolminkertaistumista verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon.
01.09.2003
Kreikan hallitus päätti tilata EADS:lta eurooppalaisia sotilaskuljetushelikoptereita. Kreikan puolustusministeriö on tehnyt sitovan 20 NH 90 helikopterin tilauksen sekä ilmoittanut 14 lisätilauksen todennäköisyydestä. ”Kreikan hallituksen päätös vahvistaa Kreikan roolia eurooppalaisten puolutustusrakenteiden integraatiossa ja NATOn jäsenenä”, sanovat herrat Camus ja Hertrich, jotka molemmat ovat EADS:n johtajia. (www.eads.com)
05.09.2003
Espanjan hallitus päätti osallistua EADS:n ”Tiger -taisteluhelikopteri-ohjelmaan”. Espanja tilaa 24 Tiger -ikopteria. ”Suuri päivä espanjalaiselle ilmailuteollisuudelle. Tiger on paras hyökkäys-helikopteri Espanjan armeijalle” sanoo Fernandez-Sainz, EADSin johtaja EADS-CASA:sta (www.eads.com).
18.09.2003
Kenraali Gustav Hägglundin mukaan vaikuttaa selvältä, että Eurooppaan tulee yhteinen puolustus muodossa tai toisessa. Euroopan yhteiselle puolustukselle on hänen mukaansa olemassa jopa selvä tilaus. Euroopan yhteinen puolustus luodaan Hägglundin mukaan joko EU:n sisälle sopimus-luonnoksen pohjalta tai unionin ulkopuolelle, mikäli yhteisymmärrystä ei unionin puittteissa saavuteta. Mahdollisimman toimintakykyisen yhteisen puolustuksen luominen EU:n sisälle on Hägglundin näkemyksen mukaan selkeästi Suomen etu. Menemällä mukaan yhteistyöhön Suomi vahvistaa konkreettisesti omaa turvallisuuttaan, totesi Hägglund Mikkelin Reserviupseerit ry:nja Mikkelin Maanpuolustusnaiset ry:n järjestämässä seminaarissa.
(STT)
20.09.2003
Saksan, Ranskan ja Britannian kolmoishuippukokouksessa maat pääsivät yhteisymmärrykseen ”että EU:n tulee voida suunnitella ja johtaa operaatioita ilman NATO:n voimavaroja”.
22.09.2003
EU haluaa ankkuroida taloudellisen roolinsa YK:ssa myöskin poliittisesti. Tähän liittyen EU-parlamentti julkaisee tulevalla viikolla raportin Strasbourgissa, jonka keskeinen vaatimus on, että EU:n tulee saada pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.
23.09.2003
Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, teki maanantaina varsin selväksi, että Suomen liittyminen Euroopan Unionin hahmotteilla olevaan puolustukseen ja EU-maiden keskinäisiin turvallisuustakuisiin, ns. turvatakuuytimeen, edellyttäisi käytännössä myös liittymistä sotilasliitto Natoon. Idea yhteisestä puolustuksesta ja siihen liittyvästä turvatakuujulistuksesta sisältyy EU:n perustuslakiluonnokseen, jonka käsittely alkaa hallitusten välisessä konferenssissa vajaan kahden viikon kuluttua. Julistuksesta tulisi ehdotuksen mukaan perustuslain liite. Sen voisivat allekirjoittaa ne EU-maat, jotka ovat valmiita sitoutumaan keskinäiseen sotilaalliseen avunantoon.
(HS)
3.10.2003
Valtiotieteiden tohtori, tutkija Jukka Tarkka ihmettelee hallituksen linjattomuutta EU:hun ja Natoon
liittyvissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Sen sijaan, että kaikki hokevat, että Suomella on lähes rajattomasti aikaa tehdä päätöksiä, Suomen kannanotolla on Tarkan mielestä suorastaan tulenpalava kiire.
(STT)
06.10.2003
EU:n puolustusministereiden kokouksessa Roomassa sovittiin, että EU tulevaisuudessa ottaa haltuunsa Bosnian miehityksen NATO:lta.
09.10.2003
NATO:n sotaministerit harjoittelevat ”mallipelien” ”Dynamic Response 07” avulla miten päätökset tehtäisiin NATO Response joukkoja (NRF) eli nopean toiminnan joukkoja käytettäessä.
09.10.2003
Tasavallan presidentti ja puolustusvoimen ylipäällikkö Tarja Halonen on jo toisen kerran joutunut amiraali Juhani Kaskealan komentajakaudella puuttumaan tämän julkisuudessa esittämiin turvallisuuspoliittisiin näkemyksiin. Presidentin kanssa viime päivinä turvallisuuspoliittista keskustelua käyneet poliitikot eivät ole voineet olla huomaamatta, että presidentti on närkästynyt puheesta, jonka Kaskeala piti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avaajaisissa syyskuun lopulla.
Kaskeala kytki tuolloin yhteen EU:n tekeillä olevan puolustusytimen mahdollisine turvatakuineen sekä NATOn jäsenyyden. Halosen närkästyksen syyksi ei arvailla sitä, että Kaskealan tulkinta olisi ollut väärä, vaan pikemmin sitä, että se oli raadollisuudessaan ehkä liiankin osuva.
10.10.2003
Europarlamentaarikko Ilkka Suominen (kok) arvioi, että Suomi liittyy tulevaisuudessa puolustusliitto Naton jäseneksi. Hän pitää myös luultavana sitä, että Suomi osallistuu EU:n yhteiseen puolustukseen.
(STT)
14.10.2003
Euroopan unioniin ei näytä tulevan puolustusliitto Naton kaltaisia turvatakuita, joilla EU:n jäsenmaat sitoutuisivat toistensa puolustamiseen. Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan EU:n ulkoministerikokouksessa kävi selväksi, että vastustus myös perustuslakiluonnoksessa esitettyjä turvatakuita kohtaan on EU:ssa niin laajaa, että takuut toteutuvat korkeintaan ”vesitetyssä” muodossa.
”Turvatakuut toteutuvat niille, jotka sitä tarvitsevat, Natossa”, Tuomioja totesi.
Se, että puolustusydin ei toteudu, ei kuitenkaan pane pistettä EU:n tiivistyvälle puolustusyhteistyölle. Tuomiojan mukaan kaikki EU-maat ovat olleet pitkälle yksimielisiä siitä, että EU:n kriisinhallinta-tehtävistä tulee entistä vaativimpia.
(HS)
16.10.2003
Reinhard Bütikofer Saksan vihreistä kertoi tanskalaiselle Dagbladet Arbejderen -lehdelle, että tässä vaiheessa ei tulisi vaatia Ranskan ja Englannin ydinaseriisuntaa, vaikka EU:lle suunnitellaan yhteistä puolustuspolitiikkaa. Bütikoferin mukaan pitäisi sen sijaan keskittyä niihin asioihin, jotka vievät eteenpäin kohti EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitikkaa.
18.10.2003
Tiiviistä sotilasyhteistyöstä kiinnostuneet Euroopan unionin maat voivat alkaa toimia kauan ennen kuin EU:n uusi perustuslaki tulee voimaan 2006, EU-komissaari Michel Barnier uskoo.
”Tärkeintä on kuitenkin se, että ne maat, jotka haluavat kehittää yhdessä EU:n sotilaskykyjä ovat aidosti mukana. Osallistujien pitää haluta toimia eikä vain puhua”.
Kysymykseen millaiset ehdot EU-maan pitäisi täyttää osallistuakseen EU:n sotilasyhteistyöhön Barnier vastasi seuraavasti: ”Yksi kriteeri voisi olla puolustusmenojen suuruus, toinen tutkimukseen käytetty raha, kolmas käytettävissä olevien joukkojen määrä ja neljäs kehittynyt aseteknologia. Ainakin kahden viime ehdon suhteen Suomi on edellä monia muita”.
(HS)
19.10.2003
Sdp:n puheenjohtajan Paavo Lipposen mukaan EU tarvitsee sotilaallisen välineen yhteiselle ulko-ja turvallisuuspolitiikalleen ollakseen rauhanjärjestö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uudessa Euroopassa tekisimme ikään kuin täyskäännöksen entiseen verrattuna”, Lipponen sanoi.
Lipposen mukaan nyt on kyse globaaleista haasteista, ei enää pienen maan asemoitumisesta idän ja lännen välissä.
(HS)
23.10.2003
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA haluaa tuoda oman näkemyksensä Suomen Nato-keskusteluun keskiviikkona julkaisemallaan raportilla ”Mitä se Nato oikein on?”
EVAn Nato-raportti ei pyri puolueettomuuteen. Jo esipuheessa EVAn toimitusjohtaja Pentti Vartia kirjoittaa, että ”Suomen kannalta varteenotettava vaihtoehto on yhdistää Nato-jäsenyys osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön”.
24.10.2003
Saksan armeijan korkein johto haluaa kehittää täysivaltaisen eurooppalaisen armeijan, joka olisi raportointivelvollinen Euroopan unionin hallitukselle ja EU-parlamentin rahoittama, kirjoitetaan Englannin konservatiivien tietoon tuleessa asiakirjassa. Asiakirjan mukaan EU:n armeijan tulisi nojata ”demokraattisiin periaatteisiin”, jotka kirjataan EU:n tulevaan perustuslakiin.
Asiakirjassa todetaan myös, että ”Europpalaisella armeijalla tulisi olla yhteisiä rakenteita, jotka menevät pitemmälle kuin jo olemassa olevat. Siksi tarvitaan yhteistä puolustusjärjestelmää, yhteistä lainsäädäntöä ja standardisointia”. Otaksuen, että täysivaltainen EU-hallitus on saatu aikaan noin 10 vuodessa asiakirjassa todetaan lisäksi, että: ”Armeija raportoisi EU-hallitukselle ja EU-parlamentille. Erityisen lain kautta Parlamentti päättäisi onko joukkojen lähettäminen etujen mukaista”. Erittäin herkästä ydinasekapasiteetista asiakirjassa ehdotetaan että ”ne pitäisi integroida eurooppalaiseen puolustusjärjestelmään”. Todetaan myös, että suhde NATOon tulisi määrittää ja ”tulisi päättää EU:n mahdollisista yhteistyömuodoista YK:n, YK:n turvallisuusneuvoston ja NATO:n kanssa”.
(Telegraph)
26.10.2003
Ranskalainen päivälehti ”Liberation” paljastaa Ranskan hallituksen suunnitelmat muuttaa ydinasedoktriininsa. Tulevaisuudessa ydinaseita tulisi voida käyttää – USA:n uuden doktriinin mukaisesti, ydinpommeja myös ennaltaehkäisevästi nk. ”roistovaltioita” vastaan. Myöskin mini-atomipommien rakentamista – USA:n mallin mukaisesti – pohditaan.
26.10.2003
Britannian puolustusministeriö hyväksyy saksalais-ranskalaisen EADS -konsernin tekemän sotilas-satelliittiprojektitarjouksen, joka on 3,6 miljardia euroa.
27.10.2003
EU:n talousasiainkomissaari Michaele Schreyer (nainen Saksan vihreästä puolueesta) vaatii, että sotilaspolitiikalle tulisi antaa ”yhteisön budjetissa suurempi rooli, jos eurooppalaiset haluavat suuremman roolin maailmanpolitiikassa´´. Komissaari vaati EU-jäsenvaltioilta enemmän päättäväisyyttä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
04.11.2002
Suurimman ranskalaisen sotalaivateollisuuden, DNC:n, pääjohtaja Jean-Marie Poimboeuf, julistaa, että ”Merten EADS” on tulossa (Die Welt 4.11.03). Kuten ohjusten ja sotilaslentokoneiden kohdalla kehitetään myös suuri eurooppalainen asevarustelukonserni laivastoa palvelemaan.
07.11.2003
Asevarustelukonserni EADS kerti, että se odottaa 1,4 miljardin euron voittoa vuodelle 2003. Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana ovat tilaukset tuplaantuneet ja kasvaneet 49,5 miljardiin euroon.
09.11.2003
”Eurofighter” -tuottaja EADS haluaa fuusioida taistelukone-osastonsa brittiläisen BAE Systemsin ja italialaisen Alenia Aerospazion kanssa.
11.11.2003
EU-komission 60-sivuisessa valkoisessa kirjassa kuvaillaan EU:n tietä maailmanlaajuiseen avaruus-suurvaltaan, ”A New European Frontier for an Expanding Union”. Se vaatii mm. yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista, avaruuspolitiikan ankkuroimista EU:n suunnitteilla olevaan perustuslakiin sekä enemmän rahaa avaruusteknologiaan.
12.11.2003
Ensi viikolla EU ja NATO järjestävät yhteisharjoituksen ratkaistakseen kuvitteellisen kriisikuvan.
Kyseessä on käytännön harjoitus siitä, miten tehokkaasti EU pystyy poliittis-sotilaallisella tasolla käyttämään NATO -välineitä kun sotilasliitto NATO ei itse osallistu toimintaan. Komission edustajan mukaan kuvitteellinen kriisi tapahtuisi 19.-25.11.2003 Atlantin saarella nimeltään ”Atlantia”. Tämä on EU:n toinen kriisinhallintaharjoitus, mutta ensimmäinen joka suoritetaan yhdessä NATO:n kanssa
(Euobserver)
16.11.2003
Suomen suhde Natoon on kuin rekisteröintiä vailla oleva parisuhde, arvioi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (SDP) TV1:n Lauantaiseura -lähetyksessä lauantaina. Hän arvioi oman kantansa olevan enemmän myönteinen kuin kielteinen.
(HS)
17.11.2003
EU:n puolustusministerit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että suunnitellun EU:n asevarustelutoimiston tulisi aloittaa ensi vuoden lopulla. Asevarustelutoimiston tehtävänä on koordinoida ja voimistaa jäsentensä sotilaallisia menoja ja turvallisuuspoliittisia suunnitelmia. Sen tulisi saada oma paikkansa EU:n perustuslaissa.
18.11.2003
Ruotsin suurimmassa päivälehdessä ”Dagens Nyheterissä” julkaistussa yhteisessä kannanotossa Ruotsin ulkoministeri Laila Freivalds ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja varoittavat Saksan-Ranskan valtakartellin pyrkimyksistä, jotka uhkaavat jakaa EU:n kahtia.
19.11.2003
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer kehottaa linjapuheessaan Princetonissa USA:ssa ”luomaan tasa-arvoisen kumppanuuden Euroopan ja USA:n välillä uuden maailmanjärjestyksen taistelussa”. Siksi on vahvistettava Euroopan sotilaallisia kykyjä.
19.11.2003
USA:n ulkoministeri Colin Powell kertoi EU vierailullaan, että hänen hallituksensa hyväksyy EU:n suunnitelmat kehittää omia puolustusrakenteitaan. ”Turvallisuutemme on kytketty yhteen NATOssa, vaikka EU laajentaisikin omia kykyjään”, hän sanoi. ”USA haluaa tiiviimmän Euroopan, laajemman Euroopan, Euroopan, jolla on täydellinen rooli maailman näyttämöllä”, hän jatkoi.
EU:n ulkopoliittinen johtaja, entinen NATOn pääsihteeri, Javier Solana, piti kokousta erittäin rakentavana ja hän on vakuuttunut, että ”kokouksen jälkeen suhteet USA:n ja EU:n välillä ovat paremmat kuin koskaan”.
20.11.2003
EU-parlamentti vaati EU:n jäsenmailta ja EU-komissiolta ”sotilaallisia kykyjä, jotka vahvistavat EU:n ulko- ja puolustuspolitiikan päämäärien uskottavuutta ja suotuisten ehtojen luomista kilpailukykyiselle ja kannattavalle eurooppalaiselle puolustusvarusteluteollisuudelle” (P5_TA-PROV(2003)0522).
26.11.2003
Kolmoishuippukokouksessa Saksa, Ranska ja Britannia pääsivät yksimielisyyteen itsenäisestä sotilaallisesta komentokeskuksesta EU:n armeijalle, EU:n keskinäisestä avunantovelvollisuudesta sekä sotilaallisen ydineuroopan edistämisestä.
27.11.2003
SDP:n puheenjohtajan, puhemies Paavo Lipposen mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei välttämättä lisäisi puolustusmenoja, koska maalla jo on uskottava ja kustannustehokas armeija. Lipponen ei paljastanut omaa kantaansa jäsenyyteen.
(HS)
28.11.2003
Napolin EU:n ulkoministereiden kokouksessa vallitsi pitkälle menevä yksimielisyys saksalais-ranskalais-brittiläisistä pyrkimyksistä. EU:n perustuslaissa tulisi suoda pienelle EU:n jäsenmaiden ryhmälle oikeus tiiviimpään turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön. Näiden maiden tulisi vuoteen 2007 mennessä kehittää valmiusjoukko, joka olisi toimintavalmis 5 – 30 päivän sisällä. Brysseliin tulisi luoda sotilaallinen komentokeskus EU:n tehtäviä varten ilman NATOa. Ensisijaisesti kuitenkin kansalliset komentokeskukset Potsdamissa, Pariisissa ja Lontoossa johtaisivat kommandotoimintaa.
28.11.2003
Yhtäaikaisesti Napolin kokouksen päätösten kanssa Saksan puolustusministeri Peter Struck (sdp) kertoi joukkojen tarkastuksen yhteydessä päätöksestä korottaa Saksan puolustusvoimien nopeiden interventiojoukkojen sotilasmäärää 30.000 :een. Se tarkoittaa nykyisten joukkojen kolminkertaistamista.
29.11.2003
Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä pitää EU:n puheenjohtajamaan Italian ehdotusta EU-maiden keskinäisistä turvatakuista Suomelle historiallisena mahdollisuutena, johon maamme hallituksen on syytä tarttua. Itälä piti selvänä, että ratkaisun jälkeen Suomi ei ole enää perinteisessä mielessä liittoutumaton. Hän muistutti kuitenkin, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen puolustukseen jo aikaa sitten.
(STT)
30.11.2003
Kaikille jäsenmailla on tulossa sotilaalliset turvatakuut. Valtaosa Euroopan Unionin puolustusta koskevista kiistoista ratkesi Napolissa lauantaina päättyneessä ulkoministerikokouksessa.
Tuleva puolustusyhteistyö tarkoittaa muun muassa sitä, että jäsenmaat saavat sotilaalliset turvatakuut. Belgian ulkoministeri Louis Michel iloitsi, että itsenäinen eurooppalainen puolustus on vihdoin syntynyt. Britannian pelkojen hälventämiseksi artikloihin on kirjattu, ettei EU:n puolustusyhteistyö kilpaile Naton kanssa ja että niille EU:n jäsenmaille, jotka ovat myös Naton jäseniä, sotilasliitto pysyy yhteisen puolustuksen kivijalkana.
(HS)
02.12.2003
EU-puheenjohtajamaa Italia on tänään esittänyt seuraavanlaisen puolustuslausekkeen uuteen EU:n perustuslakiin:
”Jos jäsenmaa joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi muut jäsenmaat antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti.”
Puolueettomat maat eivät ole tähän sananmuotoon tyytyväisiä vaan ovat tehneet oman vaihtoehtonsa tekstiksi:
”Jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, se saattaa pyytää toisilta jäsenmailta apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin tai muin keinoin, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti.”
02.12.2003
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan EU:n tiivistymässä olevat puolustus- ja turvallisuuspoliittiset järjestelyt eivät automaattisesti romuta Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tuomioja korosti, että EU:n puolustuksesta ei vielä ole lopullisesti sovittu.
”Ei ole olemassa vielä selkeästi mitään sopua eikä mitään valmiita, lopullisia sanamuotoja” Tuomioja sanoi. Muiden muassa eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva (kok) ja EU:n tulevaisuuskonventin työskentelyyn osallistunut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) arvioivat viime viikolla, että ehdotus merkitsee sotilaallisen littoutumattomuuden siirtymistä historiaan.
(HS)
02.12.2003
Jos EU:lle hyväksytään turvatakuut ja Suomi on niiden piirissä, Suomi ei ole enää liittoutumaton maa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivonen pitää selvänä, että turvatakuiden hyväksynnän myötä Suomi liittoutuu. Sivosen mukaan olennainen asia on, että ehdotetut takuut koskisivat kaikkia jäsenvaltioita eivätkä vain niitä, jotka ovat allekirjoittaneet takuista erillisen pöytäkirjan.
(STT)
02.12.2003
Oman muotoilun saaminen asiakirjaan turvatakuista on Suomelle Pyrrhoksen voitto. Poliittinen eliitti voi kuvitella, että olemme edelleen liittoutumattomia, sanoo professori Esko Antola Suomen ehdotuksesta EU:n turvatakuiden pehmentämisestä. Hänen mielestään Suomen EU-politiikka on epäjohdonmukainen. Kaikissa muissa tapauksissa Suomi on korostanut miten selkeät säännöt ovat tärkeitä. Nyt Suomi itse ajaa mahdollisimman epäselvää sananmuotoa. Saamme velvoitteen, mutta meidän ei tarvitse noudattaa sitä, sanoo Antola. Kysymykseen onko Suomi enää liittoutumaton, jos allekirjoitamme EU:n perustuslain Esko Antola vastasi: ”Ei minun mielestäni. Jo perustulain artiklassa 42 on nk. solidaarisuuspykälä, jonka mukaan Unioni voi ottaa käyttöön jopa sotilaallisia keinoja jos se on uhattuna.”
(Hbl)
04.12.2003
NATOn pääsihteeri lord Robertson kertoo, että NATO voisi ottaa keskeisen roolin Irakin miehittämisessä. Näin voisivat myös saksalaiset ja ranskalaiset joukot osallistua miehitykseen.
06.12.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kannattaa yhteistä EU:n sotilaspolitiikkaa. Liittoutumattomat maat kuten Itävalta, Ruotsi, Suomi ja Irlanti eivät saa estää tätä kehitystä.
11.12.2003
Suomi hyväksyy EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvän turvatakuuehdotuksen, valtioneuvosto ilmoitti torstaina. Esityksen mukaan EU-maat antavat toisilleen sotilaallista ja muuta apua, mikäli jokin jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Suomi haluaa kuitenkin vielä vaikuttaa turvatakuiden toteutuksen rakenteellisiin seikkoihin.
(STT)
12.12.2003
Euroopan Unionin johtajat hyväksyivät virallisesti tänään Unionin ensimmäisen yhteisen turvallisuuspoliittisen strategia-asiakirjan. Se luo puitteet EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
EU:n ulkopoliittinen johtaja Javier Solana totesi puheessaan, että asiakirja luo ”tiekartan miten EU luo oman roolinsa strategisena kumppanina maailmassa”.
USA:n syyskuun 11 jälkeen laaditun sotilasdoktriinin vaikutuksen innoittamana EU:n asiakirja kertoo massiivisesta terrorismista, joukkotuhoaseiden leviämisestä, alueellisista konflikteistä, roistovaltioista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pääasiallisina uhkina Euroopan turvallisuudelle.
”Perinteinen käsityksemme itsepuolustuksesta ennen kylmää sotaa ja kylmän sodan aikana perustui miehitysuhkaan. Uusia uhkia torjuttaessa ensimmäinen puolustuslinja on usein ulkomailla lukee asiakirjassa, jossa myöskin todetaan että, 25 jäsenen unionin, ”jonka jäsenet yhdessä käyttävät 160 miljardia euroa puolustukseen, olisi kyettävä tarvittaessa ylläpitämään useita operaatioita samanaikaisesti´´. EU:n olisi kehitettävä strategia, joka edistää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa, nopeaa ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa. Erityisesti huomiota olisi kiinnitettävä operaatioihin, joissa käytetään sekä sotilaallisia että siviilivoimavaroja.”
13.12.2003
Jos Suomi lähtee mukaan EU:n uuden perustuslain sotilaalliseen rakenneyhteistyöhön, Suomen pitäisi ensi työkseen perustaa oma nopean toiminnan joukko. Rakenneyhteistyö tarkoittaa käytännössä EU-maiden sotilaallisten voimavarojen vahvistamista, jotta EU voisi hoitaa vaativiakin kriisinhallinta-operaatioita unionin ulkopuolella. Vaativa operaatio voi olla esimerkiksi rauhaanpakottamistehtävä.
Osallistujamailla on oltava valmius viimeistään vuonna 2007 osoittaa EU:n käyttöön kaikkiin kriisinhallintatehtäviin kykenevä taistelujoukko niin, että operaatiot voidaan aloittaa 5 – 30 vuorokauden kuluessa. Suomen 40 hengen taisteluyksikkö koostuisi armeijan kantahenkilökunnasta ja sopimussotilaista. Sopimussotilaat palvelevat armeijassa lyhyen ajan heti varusmiespalveluksen jälkeen. Nykyisin he eivät ole sitoutuneet toimimaan ulkomailla. Uusi järjestely vaatii lainmuutoksen.
(HS)
15.12.2003
Nato-jäsenyys maksaisi Suomella 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion on laatinut Puolustus-ministeriö. Vuosittaisia lisäkuluja kasvattaisivat lisäksi Naton eri esikuntiin lähetettävien vajaan sadan suomalaisen esikuntaupseerin palkat ja muuttokustannukset. Ministeriön mukaan Nato-jäsenyys ei nostaisi Suomen nykyistä kahden miljardin euron puolustusbudjettia.
(Kauppalehti)
15.12.2003
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan EU-maiden keskinäiset turvatakuut eivät romuta Suomen liittoutumattomuutta. Vanhanen korosti, että EU:n keskinäiset turvatakuut tai vaativia kriisinhallintatehtäviä koskeva rakenneyhteistyö EU:n perustuslakiluonnoksessa, eivät tarkoita puolustusytimen syntymistä EU:hun. Vanhasen mielestä on selvää, että rakenneyhteistyössä saattaa tulla eteen ratkaisuja, joissa Suomessa joudutaan perusteellisesti keskustelemaan lähteekö Suomi mukaan vai ei. Mihinkään pakkorakoon Suomi ei joudu.
(HS)
Sodanjälkeisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustui puolueettomuuteen, jonka päämääränä oli maamme aseman turvaaminen pysyttäytymällä kansainvälisten selkkausten ja erityisesti suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella. Tätä linjaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittiseksi linjaksi. Se kehittyi vuosien mittaan aktiiviseksi puolueettomuuspolitiikaksi, toiminnaksi maailmanrauhan puolesta ja saavutti kohokohtansa Helsingin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa 1975.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtui Euroopassa mullistuksia, jotka lopulta johtivat Berliinin muurin murtumiseen Saksojen yhdistymiseen ja toisen sotilasliiton Varsovan liiton lakkauttamiseen. Pohjois-Atlantin liitto Nato on tapahtuneista muutoksista huolimatta jatkanut toimintaansa ja viime vuosien aikana jopa laajentunut keskisen Itä-Euroopan maihin. Siitä on myös muodostunut entistäkin selvemmin paitsi USA:n johtaman liittoutuman myös Euroopan unionin epävirallinen sotilaallinen toimielin. Väitteistä huolimatta Naton muuttuminen ”rauhanjärjestöksi” ei ole uskottavaa.
Viimeistään sen aggressiivinen ja kansainvälisistä järjestöistä, ennen muuta Yhdistyneistä kansakunnista ja ETYJ -järjestöstä piittaamaton asenne ”messiaaniseen” maailmanpoliisin rooliinsa on avannut monen silmät havaitsemaan siinä menneen maailman imperialismin jäänteen ja sotakoneen.
Euroopan unionin jäsenenä Suomi on hylkäämässä ja jo hylännyt ne peruspilarinsa, joihin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojasi. Nykyisen linjan mukaisesti Suomi on entistä tiukemmin sitoutumassa osaksi EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa ja samalla hyväksymässä kaikilta osin sen roolin, joka sille aikaa myöten Naton liittolaisena tarjotaan. Olemme kohta tilanteessa, joka meille on ennenkin ollut tuttu – emme itse ole päättämässä tulevaisuudestamme.
Suomen kaltaiselle maalle kylmän sodan ja Euroopan vastakkainasettelun päättymisen olisi luullut olevan erinomainen tilaisuus jatkaa puolueettomuuden linjalla. Nyt vain on niin, että EU-integraation logiikka on toinen.
Tähän on koottu yhteenvedonomaisesti taustaa niistä askelista ja eurooppalaisista puheenvuoroista, jotka vääjäämättä viitoittavat Suomenkin tietä kohti sotilaallista liittoutumista ja EU:n yhteistä puolustusta. Jälleen kerran ovat meidän poliittisten päättäjiemme puheet ja teot pahassa ristiriidassa keskenään. Vai ovatko? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä. Suomesta toki löytyy niitäkin, jotka ovat tyytyväisiä kehityksen suuntaa. Onneksi he ovat toistaiseksi selvä vähemmistö.
Jos muutosta eliitin politiikkaan halutaan – on jotain tehtävä!
Helsingissä 1.6.1999
Ulla Klötzer, VEU:n puheenjohtaja
Juhani Lilja, VEU:n pääsihteeri
Kun Suomessa käytiin kamppailua liittymisestä Euroopan unioniin ja jo aikaisemmin jäsenmaiden kansanäänestyskamppailuissa Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä EI-liikkeet varoittivat tämän sopimuksen artiklan J.4 avaamasta tiestä, joka mahdollisti EU:n yhteisen puolustuksen rakentamisen. Sopimuksen hyväksynyt poliittinen eliitti eri maissa vähätteli tämän sotilaallisen artiklan merkitystä ja tuttuun tapaan syyttivät vastustajia kansalaisten pelottelusta.
Tämänkin artiklan sisältö on normaaliin EU:n asiakirjatyyliin tarkoituksellisesti sekavan epämääräinen ja antaa tulkinnan mahdollisuuksia. Artikla J.4 kuuluu näin:
”Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, ja siihen sisältyy lopulta sellaisen yhteisen puolustuspolitiikan määritteleminen, joka voisi aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.”
Maastrichtin sopimuksen keskeinen sisältö oli euro-alueen luominen. Tähän vedoten sama poliittinen eliitti on Maastrichtin sopimuksen voimaan astumisen jälkeen kaivanut tuon J.4 artiklan esiin ja vaatinut yhteisen talousalueen varmistamista viime kädessä myös asevoimin.
Amsterdamin sopimukseen johtaneessa hallitusten välisessä konferenssissa ns. HVK -prosessissa puolustusulottuvuus nousikin sopimuksen keskeiseksi asiaksi. Uudessa sopimuksessa, joka astui voimaan 1.5.1999, J.4 artikla muuttui artiklaksi J.7. Sopimuskohdan muotoilu jatkaa samaa epämääräistä linjaa, mutta tukee entistä selvemmin linjaa kohti yhteistä puolustusta. Amsterdamin sopimuksen J.7 artikla kuuluu seuraavasti:
”Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien toisen alakohdan mukaisesti asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio hyväksyy päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.”
Yhteiseen puolustukseen voidaan siirtyä siis ilman uutta hallitusten välistä konferenssia – tarvitaan vain Eurooppa-neuvoston päätös.
Suomen hallitus on pitänyt suurena voittona sitä, että Amsterdamin sopimukseen ei kirjattu Länsi-Euroopan unionin WEU:n ja EU:n yhdistämistä. Hämmentävää onkin se, että välittömästi sopimuksen voimaan astumisen jälkeen valtionpäämiehet kokoontuvat Kölniin 3. – 4. kesäkuuta keskustelemaan ja mahdollisesti päättämään juuri tästä asiasta!
Kuten seuraavat puheenvuorot osoittavat kysymys ei enää ole siitä, syntyykö yhteinen puolustus, vaan milloin se syntyy.
”Euroopan tulee pystyä voimistamaan poliittista arvovaltaansa kansainvälisellä areenalla, laatimalla aito eurooppalainen puolustus.”
— Presidentti Jacques Chirac lounaspuheessa Pariisissa 12.11.98 Elisabeth II kunniaksi.
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer lehdistötilaisuudessa 17.11.98:
”Saksan puheenjohtajakaudella yritetään ottaa askel eteenpäin Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin määrittelyssä.”
”Eurooppa tarvitsee vahvistettuja taisteluvoimia, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti uusiin riskitilanteisiin ja jotka voivat nojautua kilpailukykyiseen ja vahvaan teolliseen ja puolustusteknologiseen perustaan.”
— Saint-Malossa 4.12.98 pidetyn ranskalais-saksalaisen huippukokouksen julkilausuma.
Suomen pääministerin kotoiset puheet Helsingin Sanomissa 10.12.98 vaikuttavat olevan väärässä seurassa.
”Paavo Lipponen vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta.”
Englannin pääministerin Tony Blairin visio 11.12.98 onkin erilainen:
”Puolueettomien maiden tulee itse päättää asemastaan tulevassa eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusidentiteetissä. Puolueettomat maat eivät kuitenkaan voi olla osallistumatta kuluihin.”
Itävaltalainen Der Standard raportoi Wienin 12.-13.12.98 pidetystä huippukokouksesta:
”Ranskalais-brittiläinen aloite EU:n omista puolustusvoimista sai enimmäkseen positiivisen vastaanoton.”
Tosin pääministeri Lipposen mukaan juuri nämä maat eivät halua yhteistä puolustusta…
Samaa linjaa veti myös liittokansleri Gerhard Schröder puheessaan Haagissa 19.1.99:
”Olen vakuuttunut, että asemamme maailmassa koskien ulkomaankauppaa ja kansainvälistä finanssipolitiikkaa tulee ennemmin tai myöhemmin johtamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on nimensä arvoinen.”
Ja hän jatkoi:
”kansallinen suvereniteetti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kohta pelkkää harhaluuloa.”
EU:n ulkoministereiden Eltvillessä 15.3.99 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa Saksa esitti muun muassa seuraavaa:
”Päämääränä on vahvistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä täydentää sitä kehittämällä yhteistä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tämä vaatii toimintakapasiteettia, joka nojaa uskottavaan sotilaalliseen kapasiteettiin ja asianmukaisiin päätöksentekoelimiin.”
Länsi-Euroopan unionin WEU:n pysyvä komitea hyväksyi Pariisissa 17.3.99 toimintasuunnitelman Puolustuksen Aika, jossa se toteaa: ”Eurooppa tarvitsee omaa puolustuskapasiteettia” ja että se
”hyväksyy täydellisesti Saint Malo kokouksen tulkinnan, että Eurooppa-neuvostolle annetaan valtuudet, hallitusten välisellä tasolla, päättää ja toimia Euroopalle tarpeellisella tavalla. Ei ole mitään järkeä rakentaa euro-unionia, jos Eurooppa ei pysty takaamaan kansalaisilleen rauhaa, turvallisuutta ja vapautta.”
EU:n ulkosuhteiden komissaari Hans van den Broek totesi WEU:n 50 vuotisjuhlassa Brysselissä 17.3.99:
”WEU:n ja EU:n yhdistäminen on monimutkaista, niin kauan kuin kaikki eivät ole WEU:n jäseniä. Ehkä on tullut aika pyytää niitä EU:n jäsenmaita, jotka eivät nyt ole WEU:n jäseniä harkitsemaan asemaansa.”
Esittäytyessään EU-parlamentille ensimmäistä kertaa 13.4.99 tuleva komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi:
”Euroopan unionin on Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten periaatteiden pohjalta kyettävä ajan mittaan luomaan omaa puolustuskapasiteettiaan ja jo nyt rationalisoitava puolustusteollisuuden voimavaransa.”
Romano Prodi jatkoi aiheen käsittelyä parlamentissa käyttämässään puheenvuorossa 3.5.99 toteamalla:
”Euroopan unionin yhteinen puolustus on perustavanlaatuinen ehto rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi.”
Bonnissa 28.5.99 kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit olivat yksimielisiä jatko-ohjelmasta. Selostaessaan lehdistölle epävirallisen kokouksen loppulauselmaa Saksan puolustusministeri Rudolf Scharping puhui siis myös Suomen Jan-Erik Enestamin suulla todetessaan:
”Odotamme, että Kölnin huippukokouksesta 3.- 4. 6. muodostuisi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen alkusysäys. Tänään hyväksyimme määrätietoisen työohjelman 18 kuukaudelle, jotta saamme syvennettyä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhdentymistä ennen Ranskan puheenjohtajakauden alkua vuoden 2000 toisella puoliskolla.”
Kysyttäessä onnistuuko Euroopan unioni Ranskan puheenjohtajakauden lopulla tekemään päätöksen yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Scharping vastasi: ”Se olisi ihana tulos!”
Kysymykseen eikö puolueettomilla mailla ollut mitään huomauttamista tätä prosessia vastaan, hän vastasi yksinkertaisesti: ”Ei”.
Edellä olevat edustavat hyvin sitä keskustelua, jota johtavien EU-maiden kesken käydään. Tätä taustaa vasten suomalaisen poliittisen eliitin puheet kriisinhallinnasta tai pyrkimykset peitellä EU:n todellisia tavoitteita joutuvat varsin omituiseen valoon. Paraikaa riehuva Balkanin sota osoittaa selvästi, että eroa kriisinhallinnan, rauhaanpakottamisen tai täysimittaisen sodan välillä ei taida sittenkään olla kuin puheissa. Naton roolia EU:n puolustuksen suunnittelussa onkin syytä tarkastella hieman tarkemmin.
Kaikissa EU:n asiakirjoissa Länsi-Euroopan unionia WEU:ta, jota siis nyt ollaan sulauttamassa Euroopan unioniin, kutsutaan ”Naton eurooppalaiseksi tukijalaksi.” Se on tietysti varsin ymmärrettävää, sillä nykyisistä 15 jäsenmaasta 11 on myös jäsenenä Natossa.
Suomalaiset, joista peräti 70% vastustaa jäsenyyttä Natossa, ovat mielipidemittausten mukaan varmoja siitä, että poliittiset päättäjät ovat vaivihkaa viemässä Suomea Naton jäsenyyteen. Poliittinen eliitti luonnollisesti kiistää tämän. On syytä kysyä onko realistista edes ajatella, että EU:n jäsen voisi pitkällä tähtäimellä pysyä sotilasliiton ulkopuolella?
Puolustuspolitiikka on aina ollut keskeinen alue integraatiopolitiikassa. Yhteisessä julistuksessa Länsi-Euroopan unionista WEU:sta Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Hollanti, Portugali ja Iso-Britannia toteavat näin:
”WEU:n jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että tulee kehittää todellista eurooppalaista turvallisuus- ja puolustusulottuvuutta ja että eurooppalaisten vastuuta puolustusasioissa pitää kehittää siten, että rakennetaan asteittainen prosessi. WEU:n tulee olla elimellinen osa EU:n kehitystä ja omalta osaltaan vahvistaa solidaarisuuttaan Natolle. WEU:n jäsenvaltiot haluavat yksimielisesti vahvistaa WEU:n roolia siten, että ajanmittaan syntyy yhteinen puolustuspolitiikka Euroopan unionille, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen ja on sopusoinnussa Naton kanssa.”
Syyskuussa 1994 Saksan silloiset hallituspuolueet hyväksyivät julistuksen, jossa todetaan USA:n, Naton ja EU:n suhteista seuraavanlaisesti:
”Sellaisessa valtioiden yhteisössä, joka pitää itseään yhtenä unionina, kaikkien jäsenten on voitava nauttia samoista turvallisuustakeista. Tämä on edellytys jäsenyydelle. Jos osoittautuu, että USA:lla on halua, ei ainoastaan vastata velvoitteistaan nykyisellä alueella, vaan on valmis ulottamaan ne koskemaan ainakin niitä maita, jotka haluavat EU:n jäseniksi, niin tulee EU:n osallistua omaan puolustukseensa niillä alueilla, joissa ei ole Naton ydinaseita. Tulevaisuudessa tämä merkitsee Naton muuttamista liitoksi, jonka puitteissa EU, USA ja Kanada tasa-arvoisesti kantavat vastuun ja muodostavat yksikön, joka pystyy tehokkaasti toimimaan.”
EU-parlamentti hyväksyi 14.5.1998 julkilausuman, jossa todetaan muun muassa:
”WEU, joka on olennainen osa EU:n kehitystä, tulee toimia Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin tärkeänä elementtinä Naton puitteissa.”
Itävaltalainen Der Standard päivälehti kommentoi Wienin huippukokouksen puolustuskeskustelua 11.12.98:
”Nato istuu ”hiljaisena vieraana” EU:n neuvottelupöydässä. On puhdas illuusio uskoa, että EU:n puolustus koskaan voisi toimia ilman Natoa ja sen sotilaallisia rakenteita.”
Saksan pysyvä edustaja WEU:ssa Rolf Hofstetter esitteli 29.1.1999 WEU:n pysyvälle komitealle Saksan puheenjohtajakauden ohjelmaa ja sanoi:
”Puheenjohtajamaa tekee kaikkensa, jotta WEU saattaa päätökseen Nato-ministerineuvoston kokouksessa kesäkuussa 1996 Berliinissä tehdyt päätökset EU:n turvallisuus- ja puolustusidentiteetistä, jotta ne voidaan lopullisesti hyväksyä Washingtonin Nato-huippukokouksessa. Tämä tarkoittaa erityisesti sopimusta Nato-välineiden käytöstä pelkästään EU:n johtamissa operaatioissa.”
USA:n Nato-lähettiläs Alexander Vershbow pohti EU-Nato suhteen kehittämistä WEU:n turvallisuustutkimusinstituutin seminaarissa Pariisissa helmikuun alussa 1999 seuraavasti:
”Ensimmäinen huolemme on, että tutkiessamme mahdollisuuksia muuttaa Nato-WEU suhde Nato-EU malliksi, tulee varmistaa, että uusi järjestely sisältää ja pitää kiinni niistä periaatteista, joista sovittiin kesäkuussa 1996 Berliinissä. Erityisen tärkeä on Berliinin asiakirjan periaate, että toimimme yhdessä Naton kanssa missä tahansa. Joissakin tapauksissa USA saattaa valita olla osallistumatta johonkin operaatioon, mutta päätöksen siitä, johtaako jotain operaatiota Nato vai WEU tulee olla yhteinen.”
WEU:n tuoreessa toimintaohjelmassa 17.3.99 ”Puolustuksen aika” Nato suhteesta todetaan näin:
”Komitea ehdottaa aikataulua, joka sisältää muun muassa a) välittömässä tulevaisuudessa aikataulun laatimisen WEU:n integroimiseksi EU:hun, b) keskipitkällä aikavälillä integraatiota syvennetään, kun saavutetaan yksimielisyys erilaisten WEU tehtävien ja instituutioiden siirtämisestä EU:lle ja c) seuraavaksi tulee saada aikaan yhteinen puolustusrakenne ja EU:n puolustusvoimat EU:n sisään, jolla on vastaavasti linkit Natoon.”
Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten, sekä edellä kuvatun WEU-Nato keskustelun valossa, on ymmärrettävää, että Suomen hallitus ei hallitusohjelmassaan enää huhtikuussa 1999 puhu itsenäisestä puolustuksesta. Puolueettomuus muutettiin jo edellisessä hallitusohjelmassa liittoutumattomuudeksi. Ohjelmassa siihen on liitetty epämääräinen termi ”vallitsevissa oloissa”. Tämän ”muuttuneen olotilan” määrittely on jätetty täysin avoimeksi. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että päätös ei ole Suomen hallituksen eikä varsinkaan Suomen kansan käsissä vaan sitä ohjataan aivan muualta.
Mikäli Suomi olisi todella halunnut jatkaa omaksumallaan puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalla, sen olisi pitänyt huolehtia asemastaan ja tehdä esityksiä, joilla tällainen asema voitaisiin säilyttää. Näin ei ole tehty. Suomi on innokkaasti mukana tarkkaili-jana WEU:ssa ja Natossa sekä mukana omasta aloitteestaan sotateollisessa järjestössä WEAG:ssä. Ulkoministeri Tarja Halosen mukaan Suomi onkin jo avoliitossa Naton kanssa. Integraatiokehityksen logiikka johtaa siihen, että lopullista aviopäätöstä ei enää tee Suomi.
Balkanin sota osoittaa karulla tavalla mistä Suomi on luopumassa. Suoraan sotilasliittoihin kuuluvat maat ovat menettäneet täysin mahdollisuutensa vaikuttaa hallitsemattomaksi ryöstäytyneeseen kriisiin, jota USA johtaa.
Kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja ulkoministeri Joschka Fischer vierailivat vastanimettyinä Washingtonissa tutustuakseen vaikutusmahdollisuuksiinsa Natossa, he saattoivat todeta, että USA:n Nato-lähettilään Alexander Vershbowin kuvaama Nato-WEU-EU yhteispäätösprosessi ei toimi. Ulkoministeri Fischerin kommentti lehdistölle oli paljon puhuva: ”Ei mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään.”
Nyt jo meidänkin asemamme on Amsterdamin sopimuksen artikla J.1 muuttanut riippuvuus-suhteeksi ja alisteiseksi EU:lle. Omia kenties poikkeavia mielipiteitä ei sallita.
Artiklan J.1 kohta 2 kuuluu seuraavasti:
”Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä. Jäsenvaltiot toimivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keskinäistä poliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia kansainvälisissä suhteissa. Neuvosto huolehtii siitä, että näitä periaatteita noudatetaan.”
Yhteinen puolustus vie perinteisesti rauhaan ja aseidenriisuntaan pyrkivien sotilaallisesti liittoutumattomien tai puolueettomien maiden oikeuden puhua omalla äänellään kansainvälisillä foorumeilla. Tämän lisäksi yhteisen puolustuksen vaatimat asejärjestelmäuudistukset rasittavat suunnattomasti maiden talouksia. Tästähän meillä on jo aavistus ilmavoimien ja ns. valmiusjoukkojen asearsenaalia maksaessamme. Naton Washingtonin ”juhlakokouksen” hyväksymässä uudessa strategiassa vaaditaan, että edistääkseen rauhaa ja vakautta Euroopassa ja muualla, on eurooppalaisten partnereiden vahvistettava sotilaallista kapasiteettiaan. ”Jos haluat rauhaa – varustaudu sotaan” -ideologia piti huippukokoustaan.
Kokouksen yhteydessä USA:n puolustusministeri William Cohen, jolla on vahvat kytkennät USA:n sotateollisuuteen, varoitti Saksan puolustusministeriä Rudolf Scharpingia kasvavasta ”teknologiakuilusta” eurooppalaisten armeijoiden ja USA:n High-Tech -armeijan välillä:
”Tarvitaan uusia asejärjestelmiä ohjusten torjuntaan, uutta teknologiaa elektroniseen sodankäyntiin, kauas kantavia kuljetuskoneita ja niin edespäin.”
Hahmotetulla EU-Nato yhteistyöllä on myös moraalinen hintansa. Balkanin sota osoittaa, että Nato-EU akseli on valmis toimimaan kansainvälisten sopimusten ja jopa omien asiakirjojensa vastaisesti. Naton hyökkäys Jugoslaviaan on ristiriidassa sekä Yhdistyneiden kansakuntien asetuksen II artiklan että Wienin 1980 ja Helsingin 1975 sopimusten kanssa. Se oli myös vastoin Naton omia asiakirjoja.
Uudessa strategiassaan Nato nostaa itsensä ”euroatlanttisen alueen turvallisuuden ja vakauden” vartijaksi. Hoitaakseen ”yhteisiä turvallisuusintressejä” se antaa itselleen oikeuden puuttua sotilaallisesti tilanteisiin missä vain, jos tilanne niin vaatii, ilman YK:n tai ETYJ:n suostumusta. Naton pääsihteerin Javier Solanan mukaan: ”YK:n turvallisuusneuvostoa ei tarvita.”
Uuden strategian mukaan Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat elintärkeitä. Tämä merkitsee sitä, että ydinaseriisunta pysähtyy ja edessä saattaa olla uusi asevarustelukierre.
WEU:n asiakirjassa Ydinaseiden rooli ja tulevaisuus 19.5. 1994 EU:n puolustuksen ydin ilmaistaan sen kohdassa 330 näin:
”Keskustelu EU:n ydinpelotteesta on totuuden hetki rakennettaessa Euroopan poliittista unionia.”
Hetki lähestyy pikavauhtia.
Tyytymättömänä Suomen hallituksen tapaan valmistautua Euroopan unionin maaliskuussa 1996 Italian Torinossa alkaneeseen hallitusten väliseen konferenssiin Vaihtoehto EU:lle -kansalaisjärjestö laati syksyllä 1995 seuraavat teesit toivoen niiden perusteella syntyvän aiheesta Suomessa kansalaiskeskustelua.
Vuonna 1996 alkoi Euroopan unionin hallitusten välinen konferenssi. Kokouksen päätökset ovat merkittäviä EU:n tulevan kehityksen ja jokaisen kansalaisen kannalta ja muuttavat EU-jäsenyyden ehtoja kaikissa jäsenmaissa. Vaihtoehto EU:lle -kansalaisliike julkistaa tässä omat teesinsä konferenssiin tulevista asioista.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi neuvottelutuloksen mukaisin ehdoin ja kansanäänestyksen jälkeen. Luultavasti jo kesällä 1997 Amsterdamin huippukokouksessa päättyvä hallitusten välinen konferenssi muuttaa EU:n jäsenyysehtoja. Merkittävimmät muutokset koskevat EU:n instituutioita eli EU:n ydintä – sen valtajärjestelmää.
KYSYMYS ON SIIS SUOMENKIN JÄSENSOPIMUKSEN EHTOJEN ERITTÄIN MERKITTÄVÄSTÄ MUUTTAMISESTA!
Olisi johdonmukaista ja jäsenyyden demokraattisen hyväksyttävyyden kannalta välttämätöntä, että konferenssin jälkeen järjestetään kansanäänestys EU-jäsenyyden jatkamisesta tai hylkäämisestä uusien jäsenyysehtojen oloissa. Suomen on järjestettävä oma kansanäänestyksensä myös siinä tapauksessa, että tätä mahdollisuutta ei tarjota muiden EU-maiden kansalaisille.
Kokouksen valmistelut ovat täydessä käynnissä, mutta Suomen hallitus ja eduskunta ovat tähän mennessä tyytyneet sivustakatsojan rooliin. Viime vuonna maamme EU-jäsenyyden tärkeimpiä perusteluja oli, että Suomen pitää päästä mukaan vaikuttamaan. Kuitenkin aloitteiden aika alkaa kohta olla ohi ilman, että Suomi edes pyrkii vaikuttamaan EU:n lähivuosien ylivoimaisesti tärkeimpiin päätöksiin.
VEU:n mielestä Suomen hallituksen on pikaisesti esiteltävä tavoitteensa konferenssille ja tuotava ne laajan julkisen keskustelun kohteeksi sekä eduskunnan päätettäviksi.
VEU esittää seuraavassa omat teesinsä hallitusten väliseen konferenssiin.
Valtaa ei saa enää siirtää kansallisilta parlamenteilta EU:lle, sillä se kasvattaa vain etäisyyttä äänestäjiin ja kansalaisiin.
On sovittava siitä, miten EU-parlamentaarikot voivat osallistua omien maittensa parlamenttien työskentelyyn, jotta he voivat paremmin välittää niiden näkemyksiä EU-parlamentille ja huolehtia kansalaisten eduista EU:ssa.
EU:n parlamentti haluaa enemmän vaikutusvaltaa EU:n lainsäädännössä, mutta EU-parlamentaarikot toimivat pääosin poliittisissa ryhmissä ja ylikansallisissa EU-puolueissa. Ryhmäkuri vaimentaa tehokkaasti kansalliset intressit.
On luotava todellinen läheisyysperiaate siten että, kansalliset parlamentit päättävät mitkä asiat jätetään EU:n käsiteltäviksi. Perussääntönä on oltava, että jäsenvaltiot yhdessä päättävät yksimielisesti, milloin EU voi tehdä päätöksiä.
Nyt EU-komissio Brysselissä ja EU-tuomioistuin Luxemburgissa päättävät, kenen toimivaltaan asia kuuluu: EU:n vai kansallisten viranomaisten. Kansalliset parlamentit eivät pysty estämään EU:ta tekemästä sitovia päätöksiä alueilla, jotka jonkin maan mielestä kuuluvat sen omaan toimivaltaan. Ministerineuvosto voi muuttaa komission tekemän päätöksen ainoastaan yksimielisesti.
Nykyiset EU-säädökset on käytävä läpi kriittisesti ja mahdollisimman moni asia siirretään takaisin jäsenvaltioille. Laaditaan toimivaltaluettelo ja kaikki säädökset koodataan, jotta yksinkertaisella hakusanalla löydetään asiasta tehdyt päätökset ja tiedetään, mitä lainsäädäntöä sovelletaan. Säädöksen kumoamisesta on aina voitava päättää yksinkertaisella enemmistöllä.
Lissabonin kokouksessa kesäkuussa 1992 asetettiin työryhmä selvittämään asiaa. Työryhmän työstä ei ole sen jälkeen kuultu mitään. Työn etenemisestä ja sen mahdollisesti vaatimista toimista tulee pikaisesti saada selvitys, sillä EU laatii jatkuvasti sääntöjä ja määräyksiä, joista yhtä hyvin tai paremmin voitaisiin päättää kansallisella tasolla.
Aloiteoikeus on siirrettävä komissiolta kansallisille parlamenteille ja hallituksille. Ministerineuvosto päättää, laatiiko komissio ehdotuksen.
Nykyisellään ainoastaan komissio voi tehdä lakialoitteita. EU-parlamentti sai Maastrichtin sopimuksen mukaan mahdollisuuden kehottaa komissiota tekemään haluamistaan asioista aloitteita, mutta sillä ei ole omaa aloiteoikeutta. Ministerineuvosto ja kansalliset parlamentit eivät myöskään voi tehdä aloitteita.
Rooman sopimuksen 235 ja Maastrichtin sopimuksen F.3 artiklat poistettava. Artikla 235 on otettu perussopimukseen niitä tapauksia varten, joista itse sopimuksessa ei ole määräyksiä. Ministerineuvosto voi artiklan perusteella lisätä määräyksiä yksimielisellä päätöksellä ilman peruskirjan muuttamista. Nykyään sitä käytetään unionin toimivallan lisäämiseen vaikka pitäisi keskustella sopimuksen muuttamisesta.
Artikla F.3 antaa EU:lle vapaat kädet toteuttaa tavoitteensa.
Euroopan unionille ei tule muodostaa yhteistä puolustus- ja sotilas- politiikkaa. Sotilaallisesti varustautunut EU lisää jännitystä Euroopassa ja maailmassa. Jokaisen maan tulee saada päättää itse omasta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikastaan.
Jäsenmailla on oltava oikeus vetollaan estää unionin yhteinen sotilas- politiikka ja kieltäytyä myös yhteisen sotilaspolitiikan rahoittamisesta. Rauhaa ei turvata sotilaallisin keinoin. Erityiset kriisinhallintajoukot ovat jo askel kohti yhteistä sotilaspolitiikkaa, siksi niitä ei pidä muodostaa.
Vuoden 1996 hallitusten väliselle konferenssille on tehty lukuisia esityksiä, joissa vaaditaan yhteisen turvallisuuspolitiikan ohella omien sotilaallisten yksiköiden perustamista. Päätökset esitetään tehtäväksi enemmistöpäätöksillä. Vaikka jotkut maat eivät mukaan haluaisikaan, ne velvoitettaisiin kuitenkin osallistumaan joukkojen rahoitukseen.
Kokouksessa on päätettävä purkaa raha- ja valuuttaunionin perustamiseen tähtäävä yhteistyö ainakin siksi kunnes työllisyysaste on nostettu tärkeimmäksi ns. konvergenssikriteeriksi.
Suomi ja kaikki jäsenmaat Tanskaa ja Britanniaa lukuunottamatta ovat sitoutuneet noudattamaan yhteneväistä talouspolitiikkaa, joka tähtää talous- ja rahaliiton EMUn kolmannen vaiheen toteuttamiseen. EMUn kolmannessa vaiheessa siirrytään yhteiseen EU-valuuttaan ja perustetaan EU:n keskuspankki. Siirtymisehdot koskevat inflaatiota, julkista taloutta, korkokehitystä ja valuuttakursseja. Ehdoista puuttuu työllisyys ja ne ovatkin tärkein yksittäinen syy EU-maiden pysyvään ja pahenevaan massatyöttömyyteen.
Ministerineuvoston on käsiteltävä esitykset avoimin ovin, samalla tavoin kuin lakeja käsitellään kansallisissa parlamenteissa. COREPERin ja ministerineuvoston työryhmien käsittelyn on oltava julkista, ellei vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä päätetä suljetusta kokouksesta, mikä perustellaan julkisesti. Äänestyskäyttäytyminen on julkistettava.
Kun ministerineuvostossa aloitetaan neuvottelut uusista säädöksistä, kokoukset ovat suljettuja eikä mahdollisia äänestystuloksia julkisteta.
EU ei saa estää tiedonsaantia säädöksistä jäsenmaissa. EU-asioiden parissa työskenteleville on taattava tiedotusvapaus, jonka mukaan ketään ei voi rangaista tietojen antamisesta tiedotusvälineille.
EU:n ja kansallisten viranomaisten välisen kirjeenvaihdon on oltava kansanedustajien ja kansalaisten saatavilla tiedonsaantia koskevien säännösten mukaisesti. Jos EU:n viranomaiset valittavat tavasta, jolla kansalliset viranomaiset soveltavat EU-säännöksiä, valituksista on samalla lähetettävä kopio kansallisille parlamenteille.
EU-asioita ei käsitellä kansallisten hallinnon julkisuussääntöjen mukaisesti ja EU:n omat säännöt tukevat enimmäkseen asioiden salassapitoa.
Kaikkien jäsenmaiden on edelleen oltava vuorotellen puheenjohtajana. Ministerineuvoston äänien painotuksia ei saa muuttaa suurien maiden eduksi.
Nykyistä käytäntöä on vaadittu muutettavaksi tulevassa konferenssissa, jossa on tarkoitus muuttaa myös päätökseen tarvittavien enemmistöjen suhteita.
On luotava järjestelmä, joka takaa kaikkien eri kielten yhdenvertaisen aseman EU:n työskentelyssä.
Nykyään kaikkien jäsenmaiden kielet ovat virallisia kieliä EU:ssä. Käytännössä on kuitenkin lähes mahdotonta osallistua EU:n työskentelyyn omalla äidinkielellään. Tämä näkyy erityisesti asioita valmistelevissa valiokunnissa.
Kun komissio lähettää luonnoksia etujärjestöille, työryhmille, lobbaajille ja yksityishenkilöille, on niistä tehtävä samaan aikaan julkisia. Ministerineuvosto tai sen alainen työryhmä ei saa aloittaa käsittelyä ennen kuin ehdotus on julkaistu kansallisissa virallisissa lehdissä. Kaikkien lausuntojen on oltava vapaasti saatavilla kansallisten parlamenttien kirjastoissa ja myös sähköisessä muodossa.
Kun komissio tekee virallisen lakialoitteen, aloitetta on yleensä käsitelty useissa työryhmissä, joihin virkamiehillä, etujärjestöillä ja lobbaajilla on ollut mahdollisuus epävirallisesti vaikuttaa.
Selvillä säännöillä on varmistettava, että kaikilla järjestöillä ja eturyhmillä, joita asia koskee, on yhtäläiset mahdollisuudet tulla kuulluiksi ja kaikkien annettujen lausuntojen on oltava julkisia.
Nyt ei ole olemassa sääntöjä siitä, mitä tahoja komission on kuultava ennen kuin se tekee esityksensä. Tämä mahdollistaa sen, että kuullaan ainoastaan niitä tahoja, jotka ovat samaa mieltä aloitteesta.
Lakiesityksen ensimmäinen käsittely voidaan aloittaa vasta kun se siihen liittyvine lausuntoineen on julkaistu kaikilla kielillä. Ensimmäisen ja toisen käsittelyn välin on oltava vähintään kolme kuukautta.
Nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että esityksiä ei ehditä kunnolla käsitellä missään demokraattisesti valitussa elimessä.
Kaikkien turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä, työympäristöä, kuluttajansuojaa, työelämän suhteita, eläintensuojelua, veroja sekä sosiaalisia, demokraattisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevien päätösten on oltava ainoastaan vähimmäismääräyksiä. Jäsenvaltioiden on voitava ottaa käyttöön paremmat määräykset, joita ei saa tulkita kaupan esteiksi. Kun EU-viranomaiset ja EU:n tuomioistuin arvioivat, onko kyseessä protektionismi, tulee kiistanalaisissa tapauksissa parempien normien olla etusijalla.
Nykyään pääosa EU:n lainsäädäntöön perustuvasta harmonisoinnista on totaalista eikä salli kilpailuun vedoten parempia määräyksiä.
Kaikista ammattimaisista EU-lobbaajista on oltava julkinen rekisteri. Yhteydenottojen on oltava julkisia ja ne on toimitettava parlamentin kirjastoon.
Salaisesta lobbauksesta on tullut yhä kasvava demokratian ongelma.
EU:n tuomioistuimeen on kuuluttava yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta. Tuomareiden on kunnioitettava lakeja ja kansallisia perustuslakeja ja annettava tuomioita ainoastaan EU:n lainsäädännöstä ottamatta kantaa EU:n kehitykseen. Tuomioistuin ei saa tehdä päätöksiä ohi kansallisten korkeimpien oikeusistuinten ja perussopimuksen. Tämän kanssa ristiriidassa oleva artiklan 177 c kohta on poistettava. Tuomioistuimessa on otettava käyttöön suullinen käsittely ja kielten tasa-arvoisuus.
EU-tuomioistuin on ottanut itselleen perustuslakituomioistuimen roolin ja tekee laajakantoisia päätöksiä, jotka normaalisti kuuluvat demokraattisille päätöksentekoelimille. Pykälä 177 c antaa tuomioistuimelle oikeuden ottaa käsittelyyn asioita, joista kansalliset ylimmät tuomioistuimet ovat jo antaneet päätöksensä.
Kullakin jäsenvaltiolla on oltava yksi paikka komissiossa. Komission jäsenten valinta on siirrettävä kansallisille parlamenteille.
Nyt hallitukset valitsevat komission, jonka EU-parlamentti muodollisesti hyväksyy.
Jäsenvaltioiden tilintarkastajilla, EU:n tilintarkastustuomioistuimella sekä kansallisten parlamenttien jäsenillä ja Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalla on oltava oikeus saada tutustua kaikkiin menoja koskeviin tositteisiin. Petoksiin syyllistyneille ryhmille tai henkilöille ei enää myönnetä EU:n varoja.
EU:n varojen käytön valvonta on puutteellista. Myös jotkut EU:n omat määräykset antavat mahdollisuuden varojen väärinkäyttöön.
Sääntöjä on muutettava niin, että kukin jäsenmaa voi halutessaan jättäytyä yhden tai useamman yhteistyöalueen ulkopuolelle. Mailla on oltava mahdollisuus toteuttaa keskenään myös kiinteämpää yhteistyötä sopimusten kattamilla alueilla. Tulee myös säätää miten unionista voi erota.
Nyt kaikkien uusienkin jäsenmaiden on hyväksyttävä poikkeuksetta kaikki olemassa olevat EU-säännöt. Eroamismahdollisuutta ei ole.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ, Euroopan neuvosto, YK:n alainen Euroopan talouskomissio ECE, ihmisoikeustuomioistuin, standardisoimisjärjestöt jne. eivät saa siirtää tehtäviään EU:lle, vaan koko Euroopan kattavaa, tasavertaisuuteen perustuvaa yhteistyötä on päinvastoin vahvistettava.