Portugalilainen puheenvuoro Solidaarisuutta kreikkalaisille! -mielenosoituksessa 29.6.2015.
Avainsana: mielenosoitus
STOP TTIP! -mielenosoitus 18.4.2015
TTIP-sopimusta vastustanut mielenosoitus 18.4.2015 Helsingissä. VEU oli yksi mielenosoituksen koollekutsujista.
Demonstration i Thessaloniki midsommaren 2003
Artikel av Gerd Söderholm Ingått i Vasabladet den 31 juli 2003
Demonstration i Thessaloniki midsommaren 2003
Så matas världspressen
Den stora demonstrationen i Thessaloniki lördagen den 21 juni 2003 samlade femtiotusen (50 000) människor från hela Europa. Mottot var ”Stoppa Nato, USA och EU”. Organisatör var Action-Thessaloniki 2003 med uppgift att skydda tillresta människor som avsåg att yttra sig och demonstrera sin mening om Europeiska unionen och den allt intensivare politiska maktkoncentrationen.
Danmark, Finland och Sverige gillar inte att den nordiska midsommaren vanhelgas av politiska toppmöten, men vad nordiska länder tycker väger inte tillräckligt tungt. Avslutningen på Greklands halvår, januari-juni 2003, som ordförandeland för EU kröntes med ett sedvanligt EU-toppmöte denna gång i Greklands näststörsta stad Thessaloniki mitt under midsommarhelgen.
Att sitta i en museisal på ett internationellt seminarium i en het nordgrekisk stad är det mest antimidsommarprogram jag kan tänka mig. Men på midsommardagens eftermiddag satt vi ett hundratal personer från ett trettiotal länder bland vilka två från Finland i muséet för musikinstrument från antiken och den bysantinska tiden för att utbyta erfarenheter under temat ”För ett Europa utan krig, fattigdom, förtryck och antiterroristlagar”. Arrangör var Action-Thessaloniki 2003 (www.action-salonika2003.org),
I den vackra gränden utanför muséet stötte jag på Sterios Kalaigis och Sofia Sidiaroulou, ekonomie respektive juris studerande och ställde dem frågan om vi kunde emotse en fredlig demonstration med tanke på att var och varannan affär i Thessalonikis centrum var inkapslade bakom veckad plåt som butiksägarna lade de sista skruvarna i för att skydda skyltfönstren.
– Det kommer att gå fredligt till. Det är på grund av propagandan i TV:n och medierna som butiksägarna förseglar affärerna. Propagandan har gått ut på att skrämma folk så att de avstår från att demonstrera. Medierna är kontrollerade av regeringen och man vill med flit skrämma folk. I en vecka har det visats bilder på hur skyltfönster och dörrar täcks in med aluminiumplåt. Vi tillåter aldrig några maskerade människor i demonstrationerna och det finns speciella vakter som ser till ordningen, förklarade Sterios Kalaigis och Sofia Sidiaroulou.
Vår lilla tvåpersoners delegation från Alternativ till EU i Finland, Marjatta Kurtén och artikelförfattaren, gick i tåget som startade klockan fem på eftermiddagen och ringlade sig utmed hela strandgatan Nikis via Vita Tornet och tillbaka längs affärsgatan Tsimiski så långt ögat nådde åt alla håll. När vi hade gått ungefär en timme, klockan sex, hörde vi en skarp smäll, som en bomb, ganska avlägset. Vi fäste oss inte särskilt vid detta. Ingen omkring oss reagerade heller och vi fortsatte att gå. Vi blickade upp mot en övre parallellgata Egnatia likaså heltäckt av demonstranter och begav oss dit. Där stod demonstrationståget stilla. Längst framme på Egnatiagatan mot universitetet kunde vi se stora rökmoln bolma upp. Folk i tåget var insmorda i ansiktet med en vit massa. Det är för tårgasen, sa de. Poliserna stod i position längst framme vända mot det fredliga tåget med rökmolnen bakom sig mot Aristotelesuniversitetet till.
Vi två började gå längs parallella smågator i riktning mot rökmolnet tills vi befann oss bakom poliserna. I parkerna omkring och på gatorna syntes spår av bärsärkagång, rykande trädgrenar, slängda attiraljer, rånarhuvor, kohorn, påkar, smashade bilfönster. Det stank starkt av tårgas. Vi mötte stadsbor med näsdukar för ansiktet. – Det är bara tårgas, det gamla vanliga, ingenting att hänga upp sig på, sa en thessalonikibo som höll på att tvätta ansiktet vid en liten gatukälla. Jag gick för att på betryggande avstånd ta en bild på polisen och nedåt mot den fredliga demonstrationen.
På pressbyrån för Action-Thessaloniki 2003 vid Egnatia 69 följande dag fick vi veta att tusen till tusenfemhundra gängmedlemmar rusat från Aristotelesuniversitetet för att slå sönder och förstöra och att polisen lät dem vandalisera och tända på längs en sträcka av femhundra meter på Egnatia och angränsande gator. Polisen såg på men gjorde ingenting för att hindra dem. Ytterdörren till pressbyrån var sönderslagen och Periklis Kourmoulis berättade att sjuttio ”så kallade anarkister” strömmat in på pressbyrån i femte våningen undan tårgasen och att tvåhundra aktivister från Action-Thessaloniki 2003 hjälpt till att köra ut dem.
Periklis Kourmoulis på pressbyrån berättade att hela våldsverkan var organiserad och att polisen hade infiltratörer i det vandaliserande gänget. Det grekiska kommunistpartiet KKE meddelade efter händelsen att regeringen och polischefen har stort ansvar för våldshandlingarna. Gänget tilläts förstöra både kommunistpartiets kontor på Egnatiagatan och kommunistpartiets studentorganisations kontor, förutom bilar, småbutiker och fasadskyltar som de brände ner. Dess framfart hejdades med tårgasbomber utanför pressbyrån och fram till Aristotelesplatsen där en stor konsert var planerad för den stora fredliga demonstrationen.
I Thessaloniki var antieufronten organiserad av det starkt EU-fientliga kommunistpartiet. Logiken från bland annat Seattle, Amsterdam, Prag och Göteborg, det vill säga att stoppa oppositionen genom att förstöra dess hjärnkontor, gick igen i Thessaloniki där kommunistpartiets kontor attackerades.
Världspressen är troget på plats där det bombas och brinner för att ta lämpliga bilder. I det här fallet får världspressen representeras av den makedoniska tidningen Aupiavn som den 22 juni 2003 kunde visa upp flammande fasader i färg, poliser och vandaler iklädda gasmasker och påkdängare i högsta hugg. Mitt på en bild av EU:s statschefer som flytt undan folkmassan till en närliggande badort på Khalkidhikihalvön syns den finländska presidenten Tarja Halonen glatt leende.
Våldet som tusen till tusenfemhundra personer åstadkom bevakades tillfullo, av de femtiotusen fredligt demonstrerande inte ett spår på någon bild. Kanske fanns det någon kommentar i texten, men tyvärr behärskar jag inte matematikspråket grekiskan.
GATS-mielenosoitus Kölnissä
Yli 40 000 ihmistä, pääosin nuoria, marssi lauantaina 14.9. GATS-sopimusta vastaan Kölnissä, Saksassa. Mielenosoituksen pääjärjestäjinä olivat Attac ja ammattiliittojen nuorisojärjestöt.
Aamusta alkaen Kölnin keskustan kaikilla aukioilla oli kansalaisjärjestöjen ohjelmaa ja kojuja, ja kaupunki täyttyi hiljalleen nuorista mielenosoittajista. Iltapäivällä alkaneessa mielenosoitusmarssissa kannettiin banderolleja, joissa vaadittiin rauhaa ja mm. tuomittiin USA:n sotapolitiikka. Vaadittiin myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mm. 30 tunnin työviikkoa ja maksutonta koulutusta kaikille.
Mielenosoitusrekvisiittaa oli valmisteltu kauan ja huolella, karnevaalitunnelmasta huolimatta sanoma ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Marssi päättyi kaupungin ulkopuolelle isolle kentälle, jossa Saksan huippuartisteja parveileva konsertti jatkui myöhään yöhön.
Yhtenä järjestäjänä ja blokkina mielenosoituksessa esiintynyt opiskelijaliike ”Education is not for sale” järjesti edeltävänä päivänä foorumin, jossa tiedotettiin ja keskusteltiin GATS-sopimuksen vaikutuksesta koulutukseen ja julkisiin palveluihin, Bertelsmann-mediakonsernin yksityisen yliopiston hankkeesta, Euroopan opiskelijaprotesteista ja opiskelijademokratiasta.
Olli Hernberg
Tanja Pelttari
Kööpenhaminan huippukokous joulukuussa 2002
VEU on perinteisesti osallistunut EU-huippukokousten yhteydessä järjestettyihin varjokokouksiin ja mielenosoituksiin.
Joulukuussa kokous järjestetään Kööpenhaminassa. Olemme vuokranneet käyttöömme kaksi bussia, joista toinen tuo mukaan osallistujia Baltian maista ja toinen on meitä varten. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä VEU:n toimistoon tai Jussi Liljaan 0400-722 706 sähköposti: jussi.lilja@kolumbus.fi tai Ulla Kötzeriin 09-81 01 67/050-569 09 67, sähköposti: ulla.klötzer@yahoo.com
Varjokokoustapahtumaan osallistuu EU-kriittisiä, globalisaatiota vastustavia sekä toisenlaisen Euroopan haluavia järjestöjä eri puolilta Eurooppaa.
Alustava ohjelma on seuraava:
Lähtö laivalla Helsinki – Tukholma keskiviikkoiltana 11.12.
Torstaina 12.12 bussilla Tukholmasta Kööpenhaminaan
Perjantaina 13.12. EU-vastustajien kokouksia ja tapaamisia sekä muita tapahtumia kaupungilla
Lauantaina 14.12. laajapohjainen ja rauhanomainen suurmielenosoitus johon osallistuu sekä EU-vastustajia että kannattajia.
Sunnuntaina 15.12.paluu takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla Helsinkiin, jossa ollaan perillä varhain maanantaina 16.12.
Vaihtoehto EU:lle osallistuu matkan kustannuksiin. Osallistumien maksaa majoituksinaan ja matkoineen 100 euroa. Jokaisen on varauduttava huolehtimaan omista juomisistaan ja ruokailuistaan. Matka tulee maksaa tilillemme Sampo 800015-926663 merkki ”Tukholma”. Muista laittaa maksuun selvästi nimesi.
Mielenosoituksia NATO:n turvallisuuskonferenssissa
”Noin kymmenentuhatta ihmistä, jotka huolimatta Müncheniin julistetusta ’poikkeustilasta’ olivat matkustaneet Baijerin pääkaupunkiin NATO:n turvallisuuskonferenssin ajaksi, ovat vallanneet takaisin oikeutensa kokoontua ja ilmaista mielipiteensä. Kaikki yritykset toimittaa ’kollektiiviseen kuonokoppaan’ lailliset oikeutemme protestoida ja tehdä vastarintaa menivät mönkään.
Vaikka Müncheniin tuloa massiivisesti estettiin ja täydet bussit käännytettiin takaisin kotiin esim. Wienistä, Zürichistä ja Berliinistä, meitä oli tuhansia.
München oli meille poliittinen voitto. Sillanrakentaminen globalisaatiota ja militarisointia vastustavien liikkeiden välillä onnistui, vaikka baijerilaiset instituutiot jo viikkojen ajan olivat yrittäneet estää valmistelujamme.
Jotta emme tulisi väärin ymmärretyiksi, ei ole syytä antaa samppanjakorkkien lentää. Yli 700 vangitsemista ja lukuisat haavoittuneet puhuvat puolestaan.
Protestiksi Münchenin tapahtumista järjestettiin monessa italialaisessa kaupungissa protesteja saksalaisten lähetystöjen ja konsulaattien edessä. Myös Porto Alegressa ja New Yorkissa Münchenin poikkeustila oli puheenaiheena. Tämän viikonlopun kuvat ovat levinneet ympäri maailmaa ja ovat tarkoin näyttäneet, että baijerilaiset poliitikot ovat rikkoneet perustuslaissa taattuja perusoikeuksia.
Münchener Friedensbündnis (Münchenin Rauhankoaliitio) lehdistötiedote 3
Kansanäänestysliikkeen mielenosoitus eduskuntatalolla
Nyt on kansanäänestystä vaatineiden puolueiden ja kansanedustajien aika seisoa vaatimustensa takana!
Eduskunta aloittaa tänään EMU-tiedonannon käsittelyn. Nyt pitäisi niiden puolueiden ja kansanedustajien, jotka ovat tehneet päätöksiä ja julkisuudessa vaatineet kansanäänestystä, vaatia hallitukselta esitystä neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. He eivät ole yksin. Tänään jätti kansalaisadressia kerännyt Kansanäänestysliike lähes 40 000 nimeä eduskunnalle ja kaikkien mielipidemittausten mukaan kaksi kolmesta haluaa, että päätös tehdään kansanäänestyksen jälkeen.
Entistä laajemmin kansalaiset ovatkin huolissaan demokratian tilasta kun niinkin merkittävä päätös kuin omasta rahasta luopuminen aiotaan viedä läpi eduskunnassa hallituksen luottamusta samalla mittaavalla tiedonanto-menettelyllä.
Kansanedustajilta vaaditaan nyt ryhtiä nähdä tosiasiat. Vastakkain ei tule asettaa kansalaisten tahtoa itse päättää asiasta ja kansanedustajien arvovaltaa. Kansanedustajien pitäisi katsella ympärilleen ja todeta, että erityisesti pohjoismaissa ei yhdessäkään maassa näin merkittävää päätöstä tehdä ilman äänestyksellä mitattavaa kansalaisten mielipidettä.
Hallituksen valitsema linja johtaa pelkästään ihmisten turhautumiseen. On sama ketä äänestät, koska tuntuu siltä, että kaikki päätökset on jo ennalta tehty. Ihmiset eivät enää usko poliittisen järjestelmän toimivuuteen. Tästähän kertyy meillä Suomessakin jatkuvasti lisää kokemusta.
Vaihtoehto EU:lle kansanliike vaatii EMU:sta ja Amsterdamin sopimuksesta kansanäänestyksiä. Liike tulee jatkossakin vaatimaan äänestyksiä kaikista niistä muutoksista, joita aiotaan tehdä EU:n peruskirjoihin ja Suomen liittymissopimukseen.
Kyse ei ole vain kansanäänestyksistä, vaan jatkuvasti voimistuvasta kamppailusta demokratiasta – kansanvallasta.
24.2.1998