Ranska – VEU

Militarisoinnin päiväkirja II

tammikuu 2004 – joulukuu 2004

08.01.2004
Euroopan ulkopoliittinen johtaja on kehottanut Irlannin puheenjohtajistoa saattamaan unionin ensimmäisen yhteisen turvallisuusstrategian käytäntöön.
Puhuessaan Dublinissa tänään Javier Solana painosti Irlantia, joka on perinteisesti puolueeton maa turvallisuusasioissa, panemaan täytäntöön viime vuonna päätetyn strategian.
Turvallisuusasiakirjasta päätettiin viime kuun huippukokouksessa Brysselissä. Sen mukaan massiivinen terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen, alueelliset konfliktit, roistovaltiot ja järjestäytynyt rikollisuus ovat Euroopan turvallisuuden suurimpia uhkia.
(Euobserver)

19.01.2004
Berliinin hallitus valmistelee liittovaltiojoukkojen tehtävien jälkeen Balkanilla, Afganistanissa ja Lähi-idässä, vahvempaa Afrikka-osallistumista – tärkeänä osana uutta työnjakoa Euroopan Unionin ja NATOn välillä. EU voisi pitää huolta Balkanista ja eteläisen naapurimantereen vakaudesta, NATO ja sen johtajavalta USA sen sijaan huolehtisivat kriisialueista Välimeren ja Hindukuschin välillä.
Sotilaalliset edellytykset tälle luo puolustusministeri Peter Struck. SDP-mies julisti viime viikolla Bundeswehrin (liittovaltiojoukkojen) uudistussuunnitelmia. Seuraavan kuuden vuoden aikana hän haluaa muuttaa taistelujoukot interventiojoukoiksi (väliintulojoukoiksi): ”Mahdollinen toiminta-alue on koko maailma.” Mitä maanpuolustus merkitsee määritellään radikaalisti uudelleen, siten että tähänastisesta asepalveluksesta luovutaan. Asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet alokkaita
kalliina ja tehottomina. ”Mitä enemmän armeijalta vaaditaan työnjakoa ja asiantuntemusta, jo pelkästään high-tech-välineiden takia, sitä vähemmän pystyvät nuoret miehet, jotka ovat käyneet yhdeksän- tai kaksitoistakuisen asepalveluksen täyttämään vaatimuksia”, sanotaan Saksan liittopäiville annetussa raportissa.
Der Spiegel 4/2004-02-18

19.01.2004
Eurooppa pystyy puolustamaan omaa aluettaan ilman USA:ta. USA:n ja Euroopan tulisi satsata siihen, että he yhdessä ratkaisevat kriisejä Euroopan ulkopuolella, sanoo EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja suomalainen kenraali Gustav Hägglund.
Hän uskoo, että EU:n ja USA:n välinen työnjako, jossa EU kantaa siviilivastuun ja NATO sotilaallisen vastuun tulee olemaan valmis toteutettavaksi aikaisintaan vuonna 2010.
Luonnollista on silloin, että myöskin EU:n puolueettomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATOon. Luulen että näin tulee tapahtumaan noin vuonna 2010, sanoi suomalainen kenraali lehdistötilaisuudessa Sälenissä (Ruotsissa).
(Dagens Nyheter)

19.1.2004
Spiegel’in (saksalainen viikkolehti) mukaan Blair ja Chirac ovat Brysselissä laatineet listan mahdollisista väliintulo- ja hyökkäysmaista Afrikassa. Näitä maita ovat Burundi, Norsunluurannikko, Guinea, Sierra Leone, Sudan, Zimbabwe.

19.1.2004
Asevarustelukonsernit Dassault (ransk.) ja Saab (ruots.) ilmoittavat alkavansa kehittää miehittämättömän taistelulentokoneen, joka voidaan lähettää taisteluun yhdessä miehitettyjen taistelulentokoneiden kuten Eurofighterin kanssa.

20.01.2004
Britannian ja Ranskan välillä on kehittymässä kina kenen tulisi johtaa Euroopan asevarusteluvirastoa, joka on keskeinen elementti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Työt piti aloittaa tammikuussa mutta kaksi johtavaa EU:n sotamahtia – Britannia ja Ranska – ovat riidelleet kumman tulisi johtaa uutta virastoa, kerrotaan Le Figaro lehdessä.
On jo päätetty, että jompikumpi kahdesta kandidaatista aloittaisi ja luovuttaisi viraston toisen hoidettavaksi kauden puolivälissä. Ongelmaksi on muodostunut kumman tulisi aloittaa.
(Euobserver)

20.01.2004
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk) ei maanantaina innostunut EU:n sotilaskomitean puheenjohtajan Gustav Hägglundin visiosta, joka koski puolustusliitto NATOn ja EU:n yhdistämistä.
Puolustusvoimien entinen komentaja Hägglund esitti sunnuntaina Ruotsissa pitämässään puheessaan, että NATO ja EU voisivat tulevaisuudessa sulautua yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta voisi Hägglundin mukaan kehittyä NATOn ”eurooppalainen pilari”, joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti – siis ilman Yhdysvaltoja.
Näin NATOn ”amerikkalaiselle pilarille” jäisi Hägglundin mukaan mahdollisuus keskittyä terrorisminvastaiseen toimintaan, kun taas EU-pilari voisi hoitaa kriisinhallintaa.
(HS)

26.01.2004
Ranskan puolustuspolitiikan kurssimuutos saattaa Berliinin hallituksen noloon tilanteeseen. Saksalaisten yllätykseksi Pariisi haluaa asettaa ranskalais-saksalaisjohtoiset Eurocorps-joukot NATO -operaation palvelukseen Afganistanissa. Tähän asti Ranska on välttänyt todellista osallistumista Hindukuschissa. Johtoroolin ottaminen Kabulissa merkitsisi Bundeswehrille noin 1900 sotilaan määrän nostamista. Vielä nolompi Berliinille on kuitenkin Brysselin NATO -keskuksesta tullut tieto, että ranskalaiset joukot – noin 3.000 miestä – valmistautuvat operaatioon Irakissa.
Pariisilaisten Irakin sotaa vastustavien mielenmuutos johtuu puolustusministeri Michèle Alliot-Marien äskettäisestä vierailusta Washingtonissa., otaksuvat virkamiehet Berliinissä. Washingtonissa kerrottiin todennäköisesti ranskattarelle että rauhaneleeksi Bushin hallintoa kohtaan hyväksyttäisiin ainoastaan ranskalaisia joukkoja Irakiin.
(Der Spiegel 5/2004)

28.01.2004
Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Taloustutkimuksessa teettämässä kyselyssä 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.
(HS)

29.01.2004
Hallituksen kanta NATO:on valmistuu vasta syksyksi.
Puolustusselontekoa ei haluta sotkea EU-vaaleihin.
(HS)

29.01.2004
USA:n ulkoministeri Colin Powell vihjasi eilen, että Washington haluaa perustaa sotilaallisia tukikohtia tiettyihin Itä-Euroopan maihin, jotka ovat kuuluneet entiseen Varsovan liittoon.
Puhuessaan Venäjän radiossa Moskova-vierailunsa jälkeen, Powell sanoi ”haluamme ehkä perustaa muutaman tilapäistukikohdan joihinkin maihin, jotka aikoinaan kuuluivat Varsovan liittoon.”
Mitään erityistä maata ei mainittu nimeltä mutta useat entiset Varsovan liiton maat ovat liittymässä EU:hun toukokuussa.
(Euobserver)

31.01.2004
Kalliomäki: Varovaisuus ei riitä ulkopolitiikan lähtökohdaksi.
Kalliomäki arvioi, että Suomi luettiin turvalausekelinjausten jälkeen tiiviimpää yhteistyötä varovaan ryhmittymään, jonka tavoitteet eivät välttämättä ole Suomen EU:ssa noudattaman linjan mukaisia.
”Meillä on aikamoinen työ palauttaa tilanne siihen, että kaikki ymmärtävät, että emme ole muuttaneet linjaamme”, Kalliomäki sanoi.
Hallituksen varovaista EU-politiikkaa ovat arvostelleet muun muassa puhemies Paavo Lipponen (sd) ja EU-asiantuntija Alexander Stubb (kok).
Lipponen varoitti Suomen saattavan ajautua jonkinlaiseksi reunavaltioksi EU:ssa.
”Kyllähän Suomi on reunavaltio maantieteellisesti. Sen vastapainoksi meidän pitää kaikin voimin pyrkiä mukaan keskiöön, missä yhteisöä rakennetaan. Se on kansallinen etu.”
(HS)

31.01.2004
”On vaikea kuvitella, että Ruotsi voisi käyttäytyä puolueettomasti, jos toista EU-maata vastaan hyökättäisiin aseellisesti” Ruotsin pääministeri Göran Persson sanoi valtiopäivillä perjantaina.
(HS)

31.01.2004
Armeijan palkkaamista sopimussotilaista aiotaan kouluttaa maavoimiin ammattisotilaiden erikoisjoukko, joka kykenee osallistumaan myös EU:n kriisinhallintaoperaatioihin. Nopean toiminnan joukkona voivat toimia vain ammattisotilaat, kansliapäällikkö Matti Ahola, puolustusministeriöstä sanoo.
Kansainvälisten tehtävien siirtyminen palkattujen sotilaiden tehtäväksi ei Aholan mukaan merkitse ammattiarmeijaan siirtymistä. Nato-jäsenyyskään ei välttämättä toisi muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen.
(HS)

Helmikuu 2004
Yhteisymmärrys sotilasmahdista Brysselin huippukokouksessa (joulukuussa 2003)
Huolimatta kirjoituksista että Brysselin huippukokous päättyi fiaskoon ja epäonnistumiseen pääsivät kokoontuneet valtionjohtajat yhteisymmärrykseen ainakin yhdestä asiasta – EU:sta tulee
puolustusliitto ja se aseistautuu sotilaallisiin operaatioihin maailmassa.
Muutama päivä ennen huippukokousta puheenjohtajamaa Italia esitti kompromissiehdotuksen koskien puolustusta käsittäviä sananmuotoja EU:n perustuslakiluonnoksessa.
Sana sanasta uudelleen kirjoitettu puolustusklausuuli on sama kun se mikä Ruotsi ja kolme muuta liittoutumatonta EU-jäsenmaata oli hylännyt edellisenä päivänä.
”Jos yksi jäsenmaa on aseistetun hyökkäyksen kohteena alueellaan muut jäsenmaat ovat velvoitettuja antamaan tukea ja avustusta kaikin käytettävissä olevin keinoin.”
Uudessai muodossa on pieni lisäys: ”Tämä ei kuitenkaan muuta tiettyjen jäsenmaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan luonnetta”.
Mitä tämä lisäys tarkoittaa on hämärää. Hyväntahtoinen tulkinta on, että kaikki jäsenmaat sitoutuvat tukemaan toista jäsenmaata, joka on joutunut hyökkäyksen kohteeksi, joskin kaikki jäsenmaat eivät automaattisesti tule lähettämään sotilaita. Jokainen maa päättää itse miten se avustaa.
Sen enempää ei tarvittu, jotta liittoutumattomat maat hyväksyisivät uuden sananmuodon.
(Kritiska EU-fakta, nr. 89, helmikuu 2004)

Helmikuu 2004
EU:n sotilasjohtaja haluaa eurooppalaisen puolustuksen
Gustav Hägglundin mukaan on luonnollista että poliittinen unioni hakee vahvempaa puolustusidentiteettiä.
Se haluttomuus jota löytyy Ruotsitsa ja Suometsa EU:n puolustusulottuvuutta kohtaan on ”muisto menneiltä ajoilta” sanoi Hägglund, ent. Suomen armeijan komentaja. Hägglund muistutti myös, että vain 5 % EU:n väestöstä kuuluu sotilaallisesti liittoutumattomiin maihin.
Hägglund on sitä mieltä, että EU:n ja USA:n pitää yhdessä satsata kriisien ratkaisemiseen Euroopan ulkopuolella.
Koko EU:n tulisi Hägglundin mukaan olla mukana NATO:ssa muodostaakseen siten paremman vastapainon USA:lle. Hän uskoo että EU:n ja NATOn välinen työnjako tulee olemaan valmis aikaisintaan vuonna 2010. Luonnollista on silloin, että liittoutumattomat maat, mukaan lukien Ruotsi ja Suomi liittyvät NATO:on.
Kritiska EU-Fakta nr 89, februari 2004

02.02.2004
Ranskaa, Saksaa mutta myös Englantia ja muita eurooppalaisia maita yhdistää yhteinen tahto muuttaa taloudellinen Euroopan suurvalta poliittiseksi vallaksi, joka suojelee kansalaisiaan, etujaan ja arvojaan maailmassa. Siihen tarvitaan yhteinen puolustus.
Eurooppalaisen puolustuksen rakentaminen ei ole kiinni EU:n perustuslaista. Se etenee nopeammin kun valuuttaunioni aikanaan. Eurooppalaiset nopean toiminnan joukot saavuttivat viime vuonna päämääränsä: Ne pystyvät 60 päivässä mobilisoimaan 60 000 sotilasta, 400 lentokonetta ja 100 laivaa. Ne ovat sen lisäksi jopa ottaneet tehtäväkseen rakentaa supernopean kriisi- ja interventiojoukon – 1500 sotilasta, jotka olisivat toimintavalmiina 48 tunnin sisällä. Se on ainutlaatuista maailmassa.
(Der Spiegel 6/2004)

04.02.2004
Financial Times lehden mukaan USA valmistelee Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähentämistä kolmasosalla.
”Jos niin käy niin joukot, jotka vedetään pois Euroopasta lähetetään kotiin”, sanoi eräs NATO -diplomaatti lehdelle.
”Sieltä heidät lähetetään harjoituksiin tai koulutustehtäviin pieniin tukikohtiin, jotka perustetaan väliaikaisesti Puolaan, Romaniaan tai Bulgariaan. Entiset ajat USA:n jättiläisparakkeineen ovat ohi.” Tällä hetkellä USA:lla on 119.000 miestä Euroopassa, josta suurin osa – 80.000 – on sijoitettuna Saksaan.
(Euobserver)

06.02.2004
Eurocorps – joka muodostuu ranskalaisista, saksalaisista, belgialaisista, luxemburgilaisista ja espanjalaisista sotilaista voisivat ottaa hoitaakseen NATOn operaatiot Afganistanissa kesällä.
Ranskan presidentin Jacques Chiracin NATOn pääsihteerille Jaap de Hoop Schefferille aikaisemmin tällä viikolla esittämästä ideasta keskustellaan tärkeässä NATO -kokouksessa tänään Münchenissä, johon osallistuu myös USA:n puolustusministeri Donald Rumsfeld.
(Euobserver)

06.02.2004
Huomenna Münchenissä alkavasta Turvallisuuskonferenssista Friedensratschlagin puheenjohtaja (Peter Strutynski) huomauttaa, että:
Konferenssin järjestäjä, Horst Teltschik, ei lopeta vakuutteluaan, että on maailman normaalein asia että ulko- ja puolustusministerit yli 40 maasta kokoontuvat avoimeen keskustelutilaisuuteen.
Tällä tavalla vähätellään Münchenin mammuttitilaisuuden todellista merkitystä. Todellisuudessa on kyse siitä, että osallistuvat ”asiantuntijat” pohtivat sitä sotilaspoliittista ympäristöä, jossa NATO ja tulevaisuudessa myös EU maailmalaajuisesti haluavat toimia.
Kun Turvallisuuskonferenssin aikana tai yhteydessä uusi NATO:n pääsihteeri tapaa USA:n, Saksan ja muiden NATO -maiden puolustusministereitä, ei ole kyse vaan mielipiteiden vaihdosta, vaan sisäisten sopimusten tekemisestä.
Saksan puolustusministeri Peter Struck on jo muutamia päiviä sitten julistanut, että Münchenissä tullaan keskustelemaan mm. NATO -operaation laajentamisesta Afganistanissa, sekä mahdollisesta NATO:n läsnäolosta Irakissa.
Turvallisuuskonferenssista on viime vuosina yhä enenevässä määrin muodostunut armeija- ja sotasuunnittelujen foorumiksi.
Lehdistötiedote Friedensratschlag (Rauhannevosto) /Kassel

08.02.2004
Saksa ja Yhdysvallat kannattavat uutta, huomattavan kunnianhimoista aloitetta, jolla on määrä auttaa Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa kohti kansanvaltaa ja vaurautta.
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer (vihr) esitti Euroopan unionin ja puolustusliitto NATO:n yhteistä aloitetta Münchenissä koolla olevassa turvallisuuspoliittisessa kokouksessa lauantaina.
Fischer sanoi lähes 50 valtion ulkoministereille ja sadoille muille turvakysymysten asiantuntijoille, että Välimeren alueen ja Lähi-idän vakaus on välttämätön edellytys alkaneen vuosisadan rauhalle.
Aloitteen etenemiselle on Fischerin mukaan hyvät edellytykset, kun NATO, EU ja rikkaiden maiden sekä Venäjän G8-ryhmä pitävät kukin huippukokouksensa alkukesällä. Sama etu todettiin myös Washingtonin keskusteluissa.
Fischerin aloite on tervetullut NATO:lle, koska puolustusliitto on kärsinyt päämäärän puutteesta kylmän sodan päättymisen jälkeen.
(HS)

08.02.2004
Suomi tulisi sotilasliitto NATO:n jäsenenä vedetyksi mukaan sellaisiin maailman konflikteihin, jotka eivät kosketa Suomea ja suomalaisia itseään.
Tämä nousi tuoreessa Helsingin Sanomien Gallup-mittauksessa suomalaisten yleisimmäksi perusteluksi siitä, miksi Suomen ei kannata liittyä NATO:on. Jopa puolet jäsenyyden kannattajistakin oli sitä mieltä, että vaara sotkeutua kaukaisiin konflikteihin puhuu NATO -jäsenyyttä vastaan.
Toiseksi vahvin NATO -jäsenyyden vastainen argumentti on mittauksen mukaan olettamus, että NATO -jäsenyys kohottaisi Suomen puolustusmenot liian korkeiksi.
(HS)

11.2.2004
Saksa, Englanti ja Ranska suunnittelevat useampien ”hyvin nopeiden väliintulojoukkojen” perustamista ennen kaikkea maailmanlaajuisia sotatehtäviä varten. Näiden nk. ”teurastusjoukkojen”, joista jokainen käsittää 15000 eliittisotilasta, tulisi 14 päivässä olla valmiita suorittamaan operaatioita viidakko-, autiomaa- ja vuoristoalueilla.

15.2.2004
Suomalaiset eivät halua EU:lle armeijaa.
Suomalaisten mielestä Euroopan unioni ei tarvitse omaa armeijaa. 70 prosenttia suomalaisista vastustaa EU-armeijan perustamista ja vain 18 prosenttia kannattaa sitä, 12 prosenttia ei osaa ottaa kantaa armeijan tarpeellisuuteen.
Taloustutkimus kysyi edellisen kerran EU:n oman armeijan tarpeellisuutta runsaat kolme vuotta sitten, marraskuussa 2000. Silloin luvut olivat lähes samat kun nyt. Vastustajia oli 69 prosenttia, kannattajia 15 prosenttia haastatelluista, 16 prosenttia ei ottanut kantaa.
(HS)

17.2.2004
Suunnitelmia jopa 2 miljardin euron sysäämisestä vuodessa puolustus- ja turvallisuustutkimukseen esitettiin eilen. Näin nostettaisiin Euroopan tähän tarkoitukseen käytetyt rahat samaan tasoon kun USA:ssa käytetään sisäiseen turvallisuuteen .Virkamiehet korostavat, että tutkimusehdotukset koskevat tehtäviä josta EU:ssa on jo sovittu, kuten väliintulo kriiseissä ja rauhan ylläpitäminen, rajojen valvominen ja lakien noudattamista valvovien viranomaisten yhteistyö. Emme tule tuottamaan pommikoneita sanoi eräs virkamies. Mutta kansalaisjärjestöt ovat jo huolissaan. Päätoimittaja Tony Bunyan, Statewatch magazine’stä, (ihmisoikeuksia valvova lehti EU:ssa) sanoi: ”Tämä näyttää siltä että tällainen tutkimus vie meidät kohti sisäistä turvallisuusrakennetta. Mitä näemme on täydellisesti suunnattu turvallisuuteen. Jos tällaisia systeemejä ollaan kehittämässä ne tulevat vaikuttamaan ihmisten vapauksiin.”
(Independent)

24.2.2004
USA: Berliinin tulee aseistautua.
Amerikkalainen suurlähettiläs Berliinissä on kehottanut Saksan hallitusta investoimaan enemmän rahaa aseistukseen. Kolme päivää ennen jännityksellä odotettua USA:n presidentin George W. Bushin ja kansleri Gerhard Schröderin tapaamista Washingtonissa suurlähettiläs Daniel R.Coats sanoi keskustelussaan Berliner Zeitungissa: ” Jos Saksa haluaa itselleen tarpeelliset sotilaalliset kyvyt sen tulee käyttää ainakin kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.”
Ja hän jatkoi: ”Ammattilaiset kertovat meille, että sotilasmenot ovat monessa NATO -maassa niin pienet, että on olemassa vaara että liitto pitemmän päällä ei enää pysty toimimaan tehokkaasti.”
Tänä vuonna puolustusministeri Peter Struckin (SDP) käytössä on yli 24 miljardia euroa, mikä on 1.4 prosenttia BKT:stä.
(Berliner Zeitung)

25.2.2004
Lipponen rauhoitteli väittelyä Nato-jäsenyydestä.
Jäsenyyden hakemiseen tarvittaisiin Lipposen mukaan joka tapauksessa ”laaja kansan hyväksyntä”, jota nyt ei ole.
Keskiviikkona Lipponen puhui erityisesti Euroopan ja Yhdysvaltain yhteisistä arvoista. Hänen mukaansa kansainvälisiä ongelmia ei voi ratkaista ilman näiden kahden yhteistyötä.
”Nyt Irakin sodan jälkeen on tapahtunut lähentymistä, ja sitä todella tarvitaan. Ja Euroopassa on hyvä pitää mielessä, että me tarvitsemme sitä vähintään yhtä paljon kuin Yhdysvallat. Meillä on niin paljon pelissä nimenomaan Lähi-idässä ja omassakin turvallisuudessamme.”
(HS)

28.2.2004
Saksalainen www-sivu ”www.german-foreign-policy.com” kertoo saksalais-ranskalaisesta Strategiapaperista, jossa valmistellaan konkreettisia ehdotuksia ydinaseiden käyttämiselle yhteisesti.
Toiminnan kohteina ovat ”alueet EU:n rajamailla” jotka muodostavat ”potentiaalisen vaaran”.
Paperin alullepanija on puolivirallinen ”Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik” (DGAP)
(Saksan Ulkopoliittinen Seura) yhdessä Ranskan Institut francais des relations internationales (Ifri) (Ranskan kansainvälisten suhteiden instituutti).

2.3.2004
Suomelta veisi neljä vuotta saavuttaa NATO -kelpoisuus
Työryhmä laski, että jäsenyydestä tulisi kuluja 70 miljoonaa vuodessa.
Suurimmat sotilaalliset puutteet koskevat puolustusvoimien johtamis-, viesti- ja tietoliikennejärjestelmiä. Ne eivät ole yhteensopivia NATO:n järjestelmien kanssa. NATO:n komennossa voivat toimia vasta Suomen kriisinhallintajoukot, noin 2 000 sotilasta.
Suomi täyttää selvityksen mukaan NATO -jäsenyyden poliittiset ehdot yhtä lukuun ottamatta: jäsenyydellä pitäisi olla kansan kannatus eikä sitä ole. Jäsenyyttä tukee vain noin neljäsosa suomalaisista.

2.3.2004
NATO saa uudet jäsenensä ennakoitua aiemmin keväällä.
Sotilasliitto NATO n uutta itälaajentumista juhlitaan jo viimeistään huhtikuun toisena päivänä kun Slovakia, Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Romania ja Bulgaria liittyvät jäseniksi.
Viimeksi NATO laajeni 1999 kun sen jäseniksi liittyivät Puola, Unkari ja Tshekki.
Huhtikuun laajentumisen jälkeen jäsenmaiden määrä kasvaa 19:stä 26:een.
(HS)

3.3.2004
Amerikkalaiset ovat sanoneet että he haluavat NATO:lle aktiivisemman roolin alueella, jota he kuvaavat ”Laajempana Lähi-itänä ”(The Greater Middle East).
Tämä alue ulottuu Pohjois-Afrikasta Afganistaniin. Ranska ja Saksa ovat esittäneet vaihtoehtoisen, tai ”tarkemman” (complementary) suunnitelman, jonka he aikovat esittää eurooppalaisille kollegoille keskusteltavaksi.
(Le Monde)

11.3.04
NATO on ilmoittanut ryhtyvänsä valvomaan Baltian ilmatilaa, vaikka Venäjä on suhtautunut suunnitelmaan epäilevästi.
Ei ole enää Baltian ilmatilaa – vaan NATO:n ilmatila, ja NATO:n ilmatilaa tullaan valvomaan, huomautti NATO:n pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer tiedotustilaisuudessa Riiassa.
(STT-Reuters-DPA-BNS)

15.3.2004
Sdp: Nato-jäsenyys on vaihtoehto Suomelle.
Sdp on halutessaan valmis harkitsemaan jäsenyyttä Natossa. Puoluevaltuusto kirjasi sunnuntaina Lahdessa uuden entistä tarkemman turvallisuuspoliittisen kannan.
Sdp pitää kiinni täysimääräisestä osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön eikä Suomi ole EU-jäsenenä liittoutumaton.
Lipponen totesi tiedotustilaisuudessa jälleen, että Suomen jäsenyys Natossa on vain ajan kysymys. Lipponen sanoi kansan jakavan hänen käsityksensä siksi, että se uskoo Suomen herrojen vievän maan NATO:n jäseneksi. Hän esitti arvionsa naureskellen.
(HS)

26.3.2004
Vanhanen: Suomi voisi lähettää sotilaita EU-maiden tueksi
EU hyväksyi torstaina huippukokouksessaan terrorisminvastaisen julistuksen, jonka mukaan EU-maat voivat auttaa toisiaan myös sotilaallisesti terrori-iskun jälkeen tai jopa silloin, jos jäsenmaa epäilee tulevaa iskua.
Pääministeri Vanhanen vahvisti, että Suomikin on sitoutunut antamaan tarvittaessa sotilaallista apua toiselle EU-maalle.
Suomi ei nykyisin voi lähettää sotilaita toiseen maahan ilman YK:n tai ETYJ:in mandaattia. Sotilasavun antaminen saattaisi vaatia lainmuutoksen.
(HS)

29.3.2004
Vanhanen pitää kiinni liittoutumattomuudesta.
Pääministeri Matti Vanhanen torjuu ajatuksen pyyhkiä sana liittoutumattomuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta.
Yleinen käsitys maailmassa on, että maa joka ei ole sotilasliiton jäsen on sotilaallisesti liittoutumaton.
(Hufvudstadsbladet)

29.3.2004
”Liittoutumattomuus on tyhjä sana”
Sana liittoutumattomuus olisi pyyhittävä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuvauksesta, sanoo Ulkopoliittisen valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sdp).
Jaakonsaaren mukaan liittoutumattomuus on tyhjä sana tässä yhteydessä koska Suomi on jo liittynyt EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.
(Hufvudstadsbladet)

5.4.2004
EU:lla tulee olemaan ”taistelujoukkoja” vuoteen 2007 mennessä.
EU:lle on asetettu raja vuodeksi 2007 kehittää ”taistelujoukkojen” sarja, joka on valmis taistelemaan maailman vaarallisimmissa ja epämukavimmissa paikoissa.
Epävirallisessa kokouksessa Brysselissä, puolustusministerit vahvistivat uudelleen maanantaina tukensa suunnitelmalle perustaa vuoteen 2007 mennessä kuusi tai seitsemän ryhmää, jotka käsittävät 1 500 sotilasta jotka ovat valmiit taistelemaan erilaisissa ympäristöissä.
Hyväksyminen tarkoittaa vihreää valoa Ranska-Saksa-Englanti -suunnitelmalle, joka esitettiin aiemmin tänä vuonna.
Triumviraatin suunnitelmassa esitetään, että joukoilla tulisi olla valmiutta operoida aavikoilla, vuorilla, viidakoissa, kaupunkiympäristöissä ja muualla.
Joukkojen toivotaan olevan toimintavalmiit 15 päivässä ja valmiit suorittamaan tehtäviä 30 päivää.
(Euobserver)

7.4.2004
Suomalainena erikoisjoukko kaavaillaan myös NATO :n käyttöön.
Uudesta joukosta selvitys NATO:lle ensi vuoden loppuun mennessä.
NATO:n käyttöön ajateltu erikoisoperaatiojoukko tarkoittaa käytännössä samaa porukkaa, jota kaavaillaan osaksi EU:n nopean toiminnan taisteluosastoksi. EU-joukon pitäisi olla valmiina vuoden 2007 alussa.
EU:n ja NATO:n käyttöön kaavaillun suomalaisen erikoisjoukon kokoa ei ole määritelty. Syksyllä puolustusministeriö puhui 40 sotilaasta, mutta nyt on liikkunut tietoja, että kunkin EU-maan pitäisi osoittaa taistelujoukkoihin vähintään 200 – 300 sotilasta, etteivät joukot pirstoudu liikaa. Yhden nopean EU-taisteluosaston koko olisi 1 500 sotilasta.

7.4.2004
EU:n ”ulkoasiainministerin” Javier Solanan mukaan EU:n on oltava valmis ottamaan hoitaakseen vuoden lopussa NATO :n SFOR -joukkojen toiminta Bosnia-Herzegovinassa. 7.000 miestä käsittävä sotilasoperaatio tulee olemaan EU:n tähänastisesti suurin.

9.4.2004
Hägglund arvioi EU:n ja Naton sulautuvan yhteen Euroopassa
Kenraali Gustav Hägglundin mielestä NATO ja EU voisivat sulautua Euroopassa yhteen. EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta kehittyisi näin NATO:n eurooppalainen pilari, joka huolehtisi Euroopan puolustuksesta itsenäisesti.
EU-maiden johtajat päättivät muutama viikko sitten EU:n huippukokouksessa, että terrorisminvastainen solidaarisuuslauseke otetaan käyttöön, vaikka EU:n uutta perustuslaillista sopimusta ei vielä ole hyväksyttykään. Lausekkeen mukaan maata pitää auttaa, jos se joutuu terrorismin kohteeksi tai terrorismi uhkaa sitä.
”Tulevassa EU:n perustuslaissa on lisäksi velvoite auttaa myös muunlaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa maata. Tähän suuntaan kuljetaan”, Hägglund kuvailee kehityslinjoja.
Jos EU:n puolustus ja NATO sulautuvat toisiinsa, Suomen jäsenyys NATO:ssa tulisi erittäin ajankohtaiseksi.
(HS)

16.4.2004
EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund pitää EU:n johtamaa kansainvälistä välintuloa Sudaniin erittäin todennäköisenä. Länsi-Sudanissa arvioidaan olevan suuria öljyvarantoja.
(Guernica)

16.4.2004
Saksalais-ranskalaisen EADS asevarustelukonsernin vientimenestys: Englannin armeijan lisäksi Australian sotilasvoimat ovat päättäneet tilata EADS:n tarjoamiapanssarivaunulentokoneita A330 MRTT. Kaupan yhteishinta on noin 1,2 miljardia euroa.
(Guernica)

21.4.2004
Berliini harkitsee lähempää yhteistyötä Brasilian sotilas- ja varustelueliitin kanssa. Tiede ja politiikka säätiö, Stiftung Wissenschaft und Politik, viittaa Brasilian nousuun alueensa johtavaksi mahdiksi. Brasilialla on ydinohjelma, joka on kehitelty Saksan avulla, ja epäillään, että Brasilialla on aikomus valmistaa ydinase.
(German Foreign Policy news article

26.4.2004
EADS vahvistaa tiedot, että sitä lähellä oleva yhtymä on saanut NATO:lta noin neljän miljardin euron tiedostelulentokonetilauksen.
(Guernica)

28.4.2004
Kolme suurinta EU:n varusteluyhtymää, EADS, BAE ja Thales, kehoittavat yhteisessä kannanotossaan EU:n valtionjohtajia hyödyntämään EU:n perustuslaissa mainittua varusteluvirastoa sotilasmäärärahojen nostamiseksi ja eurooppalaisen asevarusteluteollisuuden vahvistamiseen.
(Guernica)

11.5.2004
Kuljetus- ja merivoimahelikopteri NH 90 esitellään kansainvälisillä sotilasilmailupäivillä Berliinissä. NH 90 sotilashelikopterisarja on tähän asti suurin Euroopassa tehty, joka käsittää 325 helikopteritilausta ja suunnitelmat 86 lisätilauksesta.

16.5.2004
Ruotsalaiset eivät halua liittyä sotilasliitto NATOon. Mielipidemittauksen mukaan 44 prosenttia ruotsalaisista sanoo selvästi ei jäsenyydelle ja vain 22 prosenttia pitäisi jäsenyyttä hyvänä asiana.
(STT)

17.5.2004
EU-maiden puolustusministerit hyväksyivät EU:n päämäärät vuodelle 2010 (Headline Goal 2010). EU:n pitää viimeistään vuoteen 2010 mennessä pystyä tekemään maailmanlaajuisia nopeita sotilaallisia väliintuloja. Viidessä päivässä pitää tehdä päätös väliintulosta ja kymmenen päivää sen jälkeen on joukkojen oltava taisteluvalmiina. Kulmakiviä ovat EU:n varusteluvirasto sekä nopeiden taistelujoukkojen luominen.
(Guernica)

28.5.2004
Saksan sotilasvoimien (Bundeswehr) kenraali Schneider on vaatinut jatkuvaa valmiutta sotilaallisiin operaatioihin. Saksalaisten sotilaiden pitää olla maailmanlaajuisesti ”nopeasti saatavilla, ilman pitkiä valmistelujaksoja, useisiin pitkäaikaisiin operaatioihin..”

Kenraalin mukaan Bundeswehr käy läpi muutosprosessin, jotta se sopisi rauhan pakottamistehtäviin ympäri maailmaa. Tätä tarkoitusta varten täydellinen klassisen sodankäynnin harjoitus on välttämätöntä, sillä tehtävissä käytetään kaikenlaisia aseita.
(German Foreign Policy news article)

10.6.2004
Saksan hallitus on myöntänyt vientiluvan aseille, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Tämä on tullut ilmi Saksan puolustusministeriön ja Israelin välillä käydyissä keskusteluissa. Saksan hallitus on näin jo toisen kerran rikkonut omia vientirajoituksiaan ja Saksan perustuslakia.

Saksan vientisopimus koskee neljättä Dolphin luokan Howaldtswerke-Deutsche Werft’in sekä Thyssen Nordseewerke’n rakentamaa sukellusvenettä. Alihankkijoihin kuuluu Siemens ja MTY. Kuten aikaisempien sukellusveneiden kohdalla Dolphin voidaan varustaa Saksassa 650 mm putkilla joihin asennetaan ohjukset Israelissa. Niissä on ydinkärjet ja ne on suunnattu arabipääkaupunkeihin..

Aseiden myyminen on Saksan varusteluteollisuuden etujen mukainen ja niitä myydään myös arabihallituksille. Saksa siis harjoittaa vientiä myös Tel Aviv’in vihollisille.
(German Foreign Policy news article)

17.-18.6.2004
EU:n huippukokous Brysselissä hyväksyi EU:n perustuslain, joka sisältää varusteluvelvollisuuden, asevarusteluviraston, maailmanlaajuiset sotilaalliset väliintulot, sotilaallisen avunantovelvollisuuden ja EU:n sotilaallisen ytimen perustamisen.
(Guernica)

21.6.2004
Keskustan puoluekokous kirjasi Suomen Nato jäsenyyden mahdollisuuden aiempaa selvemmin puolueen poliittiseen kannanottoon, muttei vielä avannut sotilasliitolle ovea.
(HS)

21.6.2004
Nato ei innosta europarlamenttiin juuri valittuja Suomen edustajia Helsingin Sanomien vaalikoneen vastausten perusteella. Suurin osa edustajista haluaa Suomen kehittävän omia puolustusvoimiaan.

Vain Piia-Noora Kauppi (kok), Henrik Lax (r) ja Lasse Lehtinen (sd)
kannattavat selkeästi Natoon liittymistä.
(HS)

14.7.2004
Saksalais-ranskalainen varusteluyhtymä EADS haluaa keskittää Euroopan unionin sotilaallisen varustelun omaan valvontaansa. Yhteisillä varusteluprojekteilla yhdistetään ranskalaiset ja myös englantilaiset yhtymät. Näin aloitetaan EU:n puolustusohjelman toteuttaminen, josta sovittiin päätettäessä eurooppalaisesta varusteluvirastosta. Berliinin viralliset neuvonantajat vaativat jo Englannin, Ranskan ja Saksan sotilasvoimien yhdistämistä.

Keskittäminen vastaa saksalaisia pyrkimyksiä keskittää sotaan valmistelu ja sodankäynti. Se tarkoittaa, että EU:n jäsenmaiden joukot ja aseet alistetaan Saksan, Ranskan ja Englannin sotilasvoimista koostuvalle johtoryhmälle.

Berliinin suurimmalla ulkopoliittisella vaikuttajalla, Tieteen ja politiikan säätiöllä (Stiftung Wissenschaft und Politik) on pitkälle meneviä tavoitteita EU:n sotilaallisen kyvyn parantamiseen. Säätiön tarkoituksena on poliittisesti edistää Saksan mahdollisuuksia mahdollisimman nopeasti saada käyttöönsä myös ydinaseita.
(German Foreign Policy news article)

2.8.2004
Sudan, Länsimaat ja YK painostavat islamilaista presidenttiä Baschir’ia, että hänen pitää lopettaa Darfur’in murhat humanitaarisista syistä, mutta myös jotta öljykaupat voisivat toimia mutkattomasti. Sotilaallista operaatiota ei ole vielä suunniteltu.

”Maailman silmät katsovat draamaa” sanoo EU:n ulkoministerineuvoston puheenjohtaja, hollantilainen Bernard Bot. ”Ja tämä maailma näkee, kaikkien inhimillisten kärsimysten ohella, ennen kaikkea taloudellisten intressien olevan uhattuja.”
(Der Spiegel)

6.8.2004
Saksalais-ranskalainen asevarusteluyhtymä EADS haluaa tehdä yhteistyötä USA:n yhtiöiden kanssa, kehittääkseen maailmanlaajuisen ohjuspuolustusjärjestelmän. Tähän yhteistyöhön liittyy Saksan vaatimus teknologia-siirrosta, jota Saksa on vaatinut jo vuosikymmeniä. Berliini arvioi USA:n avaavan teknologiansa ja ohjelmansa eurooppalaiselle asevarusteluteollisuudelle, koska se pienentäisi Euroopan sotilaallista jälkeenjääneisyyttä USA:han verrattuna.
(German Foreign Policy news article)

17.8.2004
”Euroopan unioni tarvitsee yhteisen puolustuksen. Siihen on mielestäni siirryttävä mahdollisimman pian.” Näin aloittaa Gustav Hägglund, Suomen puolustusvoimien entinen komentaja ja EU:n sotilaskomitean entinen puheenjohtaja. kirjansa Euroopan puolustus…

Hägglundin mukaan EU:n kannattaisi kehittyä vähitellen Naton ”eurooppalaiseksi pilariksi”. EU ja Nato ikään kuin vaihtaisivat rooleja: tulevaisuudessa EU hoitaisi aluepuolustuksen, kun taas Naton tehtäväksi jäisivät kriisinhallintaoperaatiot Euroopan ulkopuolella.

Tällöin olisi Hägglundin mielestä vain luontevaa, että liittoutumattomat EU-maat tulisivat aikoinaan myös Naton jäseniksi.
(HS)

19.8.2004
Amerikka haluaa testata uuden salaisen superaseen puolustustukikohdassa Skotlannissa. Elektromagneettinen ase (EM ase) testataan Dumfriesshire’ssä..

Uudella superaseella on käsittämätön tuhoamuskapasiteetti, Se liikkuu viisi kertaa nopeammin kun Concorde lentokone – se pystyy repimään alas panssareita ja rakennuksia, vaikka se on vain noin 50 senttimetriä pitkä ja yhtä kapea kuin luudanvarsi.

EM ase pidetään puolitien aseena USA:n tiellä laaseraseisiin.
(Sunday Mail)

30.8.2004
Puhuessaan lehdistötilaisuudessa Ammanissa 29.8.04 Jordanian ulkoministerin Marwan Moasher’in kanssa, Saksan ulkoministeri Joschka Fischer sanoi että ”kun eurooppalaisina puhutaan turvallisuudesta, puhumme Lähi-Idän naapureittemme tulevaisuudesta.

Jos asiat menevät tosi huonosti tällä alueella, se vahingoittaa välittömästi meidän intressejämme ja turvallisuuttamme.”
(EUobserver)

9.9.2004
Saksan liittopäivien päätöksen mukaan saksalaiset joukot voivat tulevaisuudessa käyttää kyynelkaasua ja pippurisuihketta rauhan ylläpitämisoperaatioissa ulkomailla. Kriitikot pitävät tätä avoimena korttina saksalaisille joukoille käyttää kemiallisia aseita. Berliinin hallitus ohittaa kansainvälisen kemiallisia aseita kieltävän sopimuksen kutsumalla Saksan armeijan toimintoja ”ulkomailla tapahtuviksi poliisitehtäviksi.”
(German Foreign Policy news article)

12.9.2004
Asevelvollisuusarmeijoista luopuminen kasvattaa puolustusmenoja Euroopassa.

Euroopan unionin jäsenmaissa on nyt enää alle kaksi miljoonaa aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta, mikä on noin puolet vähemmän kuin samoissa maissa kylmän sodan huippuvuosina. Myös puolisotilaallisia joukkoja ja reservejä on supistettu. Sotilasmenot ovat kuitenkin kasvussa useimmissa Euroopan maissa

Uhkakuvien muutos, aluepuolustuksen ajatuksesta luopuminen ja kansainvälisiin tehtäviin suuntautuminen sekä terrorisminvastainen sota ovat tuottaneet puolustusbudjetteihin uusia menoeriä. Joukkojen supistaminen ei aina tuo säästöjä. Modernisoiminen on kallista, ammattisotilaille pitää maksaa palkkaa ja he tarvitsevat nykyaikaista kalustoa.
(HS)

17.9.2004
Suomi suunnittelee EU-joukkoa myös kahden Nato-maan kanssa. Saksan johtamaan EU-joukkoon tulisi Suomesta vain pieni, muutaman kymmenen sotilaan erityisyksikkö, esimerkiksi viestijärjestelmää pyörittävä osasto tai biologisten ja kemiallisten taisteluaineiden suojeluyksikkö. Suomen ja Ruotsin yhteiseen nopean toiminnan joukkoon on kaavailtu Suomesta noin kahtasataa sotilasta.
(HS)

17.9.2004
Muutaman päivän kuluttua Saksan armeija aloittaa sotatarvikkeiden viennin Persianlahden kriisialueelle. Kuten Liittotasavallan armeijan edustaja kertoi tämän lehden toimitukselle sadasta sotilaskulkuneuvosta on jo päätetty. Bagdadin pakkohallinnon aseistetut joukot ottavat Arabi Emiraatissa sotilasajoneuvot vastaan ja vievät ne saksalaisten antaman koulutuksen jälkeen välittömästi sota-alueelle. Berliini rikkoo jälleen kerran oman perustuslakiaan, joka kieltää sotatarvikkeiden viennin taistelualueille. Tässä on kyse vain jäävuoren huipusta sanovat kansalaisjärjestöjen edustajat. Viennistä hyötyvät saksalaiset konsernit Daimler-Chrysler, Siemens ja Thyssen Krupp.
(German Foreign Policy news article)

19.9.2004
Saksalaista MAN yhtiötä pidetään lähes varmana Englannin puolustusministeriön miljardi-sopimuksen saajana. Lontoo suunnittelee julkaisevansa lähiaikoina, mikä yhtiö saa noin 8000 sotilaskuljetusvälineen tilauksen, jonka on arvioitu nousevan noin 4,5 miljardiin euroon. Tämä on Euroopan suurin sotilaskuorma-auton tilaus 70-luvun jälkeen.
(German Foreign Policy news article)

20.9.2004
Ranskan, Italian, Espanjan, Portugalin ja Hollannin puolustusministerit allekirjoittivat sopimuksen 17.9.04 Noordwijk’issa puolisotilaallisista joukoista.

3.000 miestä käsittävä santarmijoukon (European Gendarmerie Force = EGF) tukikohta on Vicenza Koillis-Italiassa. Joukolla on tehtävänä on palauttaa järjestys Balkanilla ja sen takana olevilla alueilla…

Santarmijoukot on viimeisin sarjassa, muodostettaessa uusia Euroopan maiden rajat ylittäviä sotilaallisia-, puolisotilaallisia- sekä poliisijoukkoja . Siihen kuuluvat myös suomalais-ruotsalainen joukko pohjoisia alueita varten sekä ranskalais-espanjalaiset terrorismin vastaiset poliisijoukot.

EU:n puolustusministerit kertovat nk. voimavara-kokoukseessan 22 marraskuuta millä kapasiteetilla mikin EU-maa osallistuu taistelujoukkoihin ja mitkä maat muodostavat yhteisiä joukkoja.
(EUboserver)

26.9.2004
Fasististen järjestöjen vaalivoittojen jälkeen Brandenburg’in ja Sachsen’in osavaltioissa saksalainen poliittinen äärioikeisto rohkaistui julkiseen uhoon. Chemnitz’issä noin 200 väkivaltaan valmistautunutta ”uusnatsia” marssi asutuskorttelin läpi ja huusi rasistista iskulausetta ”juutalaiset ulos” ja uhkaili Waffen-SS:n paluulla. Liian pienet poliisivoimat eivät pystyneet tekemään lainvastaiselle tapahtumalle mitään.
(German Foreign Policy news article)

29.9.2004
Suomi ei missään todellisessa mielessä ole enää liittoutumaton valtio, ei myöskään sotilaallisesti liittoutumaton. Päinvastainen väite seisoo hallituksen tuoreessa turvallisuuspoliittisessa selonteossa ikään kuin yksinään, vailla erillisiä perusteluita tai selvennystä käsitteen sisällöstä. Melkoinen osa selonteon muusta tekstistä on suoranaisessa ristiriidassa väitteen kanssa.
(HS pääkirjoitus)

29.9.2004
Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin sodankäyntiin ja tarvitsevat parempaa teknologiaa, varoittaa EU:n aseviraston johtaja.

Ranskalaiselle Le Figaro lehdelle antamassaan haastattelussa, Nick Witney, Euroopan puolustusmateriaalivirastosta, joka perustettiin kesäkuussa tänä vuonna vahvistamaan EU:n sotilaallisia voimavaroja sanoi, että ”Euroopan armeijat eivät ole sopeutuneet moderniin maailmaan, sen konflikteihin, sen uusiin uhkiin. Todellisuudessa ne elävät vielä kylmän sodan aikakautta”.
(EUobserver

3.10.2004
Ensimmäisen kerran EU komissio avaa EU:n budjettia sotilaallisille tutkimusprojekteille. Tähän asti EU on virallisesti ainoastaan tukenut siviilitutkimusta, kun taas varojen myöntäminen asevarustelututkimukseen on ollut kiellettyä. Vuonna 2007 on nyt tarkoitus perustaa tutkimusohjelma, joka useilla miljardeilla tukisi asevarusteluteollisuuden tutkimusohjelmia.

Ryhmä korkea-arvoisia puolustustutkimuksen henkilöitä kokoontui lokakuussa 2003 ja esitti ohjeensa EU:n sotilaalliselle tutkimukselle. Ryhmään kuuluu EU poliitikkoja, mm. saksalainen Karl von Wogau, ”Turvallisuus- ja Puolustus” alakomitean uusi puheenjohtaja, sotateollisuutta edustavat saksalaiset yhtiöt Diehl ja Siemens, saksalais-ranskalainen yhtiö EADS, ranskalainen yhtiö Thales sekä brittiläinen yhtiö BAE Systems.

Viralliset sekä puoliviralliset Länsi-Euroopan varusteluteollisuuden edustajat toimittivat raportin EU komission puheenjohtajalle, Romano Prodille, maaliskuussa 2004, jossa he valittivat jyrkästä erottelusta sotilaallisen ja siviilitutkimuksen välillä ja julkisten varojen puuttumista sotilaallisesta tutkimuksesta.

EU komission on nyt hyväksynyt asevarusteluteollisuuden vaatimuslistan ja toimittanut sen eteenpäin neuvostolle sekä EU-parlamentille. Se toistaa lähes sanasta sanaan teollisuuden vaatimukset, että EU:n tulee tehdä aloite laaja-alaisen eurooppalaisen puolustustutkimusohjelman aloittamiseksi vuoteen 2007 mennessä, ja sille tarpeeksi suuret määrärahat.
(EUobserver)

5.10.2004
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet yhteisestä pohjoismaisesta taistelujoukosta osallistumaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. .. Ruotsi osallistuu 900 sotilaalla ja Suomi 300.

Maiden pääministerit kehottivat Norjaa myös osallistumaan joukkoihin. Nato-maan (Norja) hyväksyminen joukkoon yhdessä kahden liittoutumattoman maan kanssa (Suomi ja Ruotsi) ei olisi mikään ongelma, sanoi Ruotsin pääministeri Göran Persson.
(EUboserver)

5.10.2004
Tuleva ulkoasiainkomissaari Benita Ferrero-Waldner on esittänyt EU:lle omaa roolia YK:n Turvallisuusneuvostossa. Puhuessaan EU-parlamentille 5.10 itävaltalainen tuleva komissaari sanoi, että EU:n yhteisen ulkopolitiikan eteenpäinvieminen olisi hänen ensisijainen tehtävä komissiossa. Tämä tarkoittaa pitemmän päälle johdonmukaisesti sitä, että EU:n pitää olla edustettuna Turvallisuusneuvostossa.

”Vaikutusvaltamme voimistuu jos puhumme yhdellä äänellä”, hän sanoi. ”Meillä ei edelleenkään ole ansaitsemaamme roolia maailman näyttämöllä”.
(EUobserver)

8.10.2004
Pääministeri Tony Blair sanoi, että Englanti on valmis osallistumaan 1500 sotilaalla paljon laajemman joukon aikaansaamiseksi kriisien selvittämiseksi Afrikassa.

The Guardian (engl. päivälehti) raportoi, että Tony Blair peräänkuuluttaa 15000 miehen vahvuista joukkoa Afrikassa syntyvien konfliktien selvittämiseksi EU:n suurimmista jäsenvaltioista, Ranskasta, Saksasta ja Puolasta.

”Tulee aikoja, jolloin Afrikka ei pysty yksinään estämään konflikteja.
Silloin muun kansainvälisen yhteisön on oltava siellä auttamassa”, sanoi Blair Addis Abeba’ssa pidetyssä tilaisuudessa.
(EUobserver)

10.10.2004
Euroopan Unionin sotilas-strategit päivittävät Berliinin aloitteesta tehtyä EU:n turvallisuusstrategiaa ja ottavat huomioon mahdollisuuden ensimmäisenä käyttää atomiaseita. Jo Berliinin aloitteessa EU:n sotilasdoktriiniksi – ensimmäinen EU:n historiassa – on nimenomaan avattu mahdollisuus hyökkäyssotiin ns. ”ennaltaehkäiseviin sotiin”. Nyt esitetyssä ”European Defence Paper’issa” (Euroopan puolustusohjelma), EU:n ensihyökkäysvalmius käsittää myös atomiaseet. Siinä sanotaan, että ennaltaehkäisy-optiossa voitaisiin käyttää brittiläisiä ja ranskalaisia atomiasetaisteluvoimia – ”explizit oder implizit” – joko todellisina tai uhkana.
(German Foreign Policy news article)

25.10.2004
EU huippukokouksen lähestyessä Saksan käyttäytyminen johtaa uusiin jännitteisiin Euroopan ydinvaltioiden kesken. Saksalaiset yritykset ja sotilas-strategit kiiruhtavat Berliinin ajamaa EU:n laajentumista Turkkiin ja ovat myös painostamassa ulkomaisia kilpailijoitaan. Saksan hallituspuolueet vaativat EU:n vaikutusvaltapiirin nopeaa laajentamista Ankaran taakse raaka-ainerikkaiden arabivaltioiden rajoihin saakka.
(German Foreign Policy news article)

6.11.2004

EU-johtajat lupasivat Irakille perjantain 30 miljoonan euron tukipaketin. Rahat on tarkoitus suunnata Irakin tammikuisten parlamenttivaalien järjestelyihin sekä maan oikeusjärjestelmän ja siviilikriisihallinnan kehittämiseen. Jäsenmaat halusivat myös solmia Irakin kanssa sopimuksen tiiviimmästä poliittisesta ja kaupallisesta yhteistyöstä.

Hankkeita suomalaisten apujoukkojen lähettämisestä ei ole sen sijaan vireillä. Suunnitelmissa kuitenkin on, että EU voisi lähettää Irakiin ensi vuonna viranomaisia poliisi- ja siviilihallintotehtäviin.
(HS)

9.11.2004
Nato-maiden mukanaolo EU:n tulevissa taistelujoukoissa antaa koko hankkeelle tukevuutta, arvioi tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän keskusteli maanantaina vierailullaan Haagissa Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kanssa muun muassa EU:n taistelujoukoista. Suomi on menossa mukaan Hollannin ja Saksan muodostamaan yhteiseen osastoon pohjoismaisen osaston lisäksi.
(HS)

11.11.2004
On olemassa monta kysymysmerkkiä, jotka Suomi jättää vastaamatta pelossaan jäädä ulkopuolelle, sanoo Hanna Ojanen Ulkopoliittisen Instituutin turvallisuuspoliittinen tutkija. Se että Suomi haluaa osallistua joukkoihin Ruotsin – ja vielä jonkun muun maan, luultavasti Norjan kanssa – ei aiheuta niin monen kulmakarvan nostamista.

Hämmästyttävämpää on kuitenkin viime viikon viesti siitä, että Suomi osallistuu vielä yhteen joukkoon yhdessä Nato-maiden Saksan ja Hollannin kanssa. Niin äskettäin kun viime keväänä presidentti Tarja Halonen sanoi MTV3:n haastattelussa, ”että pitäisi keskustella riskistä, että suomalaiset sotilaat palaavat sinkkiarkuissa – ja, että pitäisi käydä tätä keskustelua ennen kuin arkkuihin laitetaan nimilaput”. Ojasen mukaan tätä keskustelua ei ole vielä käyty.
(Hufvudstadsbladet)

17.11.2004
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on valmis väljentämään Suomen rauhanturvalakia ainakin kahdella tavalla. Lain pitäisi sallia suomalaisten osallistuminen myös sellaisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joista on päättänyt yksin EU. Lisäksi rauhaturvalain voimankäyttömääräyksiä pitäisi väljentää. Lain tarkistamisen tarve on syntynyt pitkälti EU:n nopean toiminnan joukoista, joihin Suomikin on päättänyt osallistua. Nykyisen rauhanturvalain mukaan suomalaiset voivat osallistua vain sellaisiin operaatioihin, joihin YK tai Ety-järjestö ovat antaneet valtuutuksen. ”Tuskin Suomi EU:ssa sallisi operaatiota, joka rikkosi YK:n periaatteita”, pääministeri perusteli. Termi sotilaallinen liittoutumattomuus kuvaa Vanhasen mukaan vain sitä, ettei Suomi ole sotilasliiton jäsen.

”Ulkopolitiikassa olemme kaikkea muuta kun liittoutumattomia.” ”Olemme EU-jäsenyyden kautta tiiviissä poliittisessa liitossa ja myös laajemmassa mielessä osa läntistä maailmaa, transatlanttista yhteisöä.”
(HS)

17.11.2004
Eduskunta pääsee ottamaan kantaa Euroopan unionin suunnittelemiin taistelujoukkoihin jo ensi keväänä, kun hallitus tuo uuden rauhanturvalain kansanedustajien käsittelyyn.

Esitys rauhanturvalain muuttamisesta viedään eduskuntaan suunniteltua nopeammin, sillä taistelujoukkojen toiminnan valmistelu etenee vauhdikkaasti EU:ssa.

Alun perin eduskunnan oli tarkoitus ottaa ensin kantaa hallituksen puolustuspoliittiseen selontekoon ja vasta sen jälkeen uuteen rauhanturvalakiin. Uusi aikataulu merkitsee, että sekä selonteko että rauhanturvalaki ovat eduskunnan käsittelyssä rinnatusten.
(HS)

19.11.2004
Norjalaiset lakiasiantuntijat ovat kyseenalaistaneet norjalaisten joukkojen osallistumisen EU:n taistelujoukkoihin. ”Norjalaisten alistaminen ulkomaiseen komentoon on ristiriidassa perustuslain kanssa”, sanoin professori Ståle Eskeland Oslon yliopistosta norjalaisen Aftenposten lehden mukaan. Puolustusministeri Kristian Krohn Devold on mennyt takuuseen siitä, että Norja itse pystyisi valvomaan mihin erityisiin tehtäviin norjalaisia sotilaita käytettäisiin. Professori Eivind Smith, myös hän Oslon yliopistosta, epäili kuitenkin sellaisen veto-oikeudn olemassaoloa. ”Näiden taistelujoukkojen pitäisi olla taisteluvalmiina kymmenessä päivässä. Epäilen, ettei mikään valtio voisi sanoa ei, emme osallistu niin lyhyellä aikavälillä, hän sanoi Aftenposten lehdelle.
(EUobserver)

19.11.2004
Saksan hallitus laajentaa Saksan armeijan toiminta-aluetta käsittämään uuden valtion ja lähettää saksalaisia sotilaita Sudaniin. Saksan hallituksen tiedonannon mukaan noin 200 sotilasta osallistuu operaatioon. Nykyisillään saksalaisia sotilaita osallistuu operaatioihin Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Georgiassa, Uzbekistanissa, Afganistanissa, sekä Välimeren, Somalian ja Etiopian, Eritrean ja Djiboutin vesistöillä.

Saksalainen yritys organisoi miljardeja maksavan rautatien rakentamisen Kenian satamakaupungista Mombasasta Etelä-Sudaniin raaka-ainerikkaisiin alueisiin.
(German Foreign Policy news article)

21.11.2004
Saksan elinkeinoelämän Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän aloite (Nordafrika Mittelost Initiative der Deutschen Wirtschaft = NMI) haluaa vauhdittaa saksalaisen elinkeinoelämän laajentumista järjestämällä säännöllisesti ”tavoitekonferensseja” vientiyrityksille. Toiminta-alueisiin kuuluvat Pohjois-Afrikan raaka-ainerikkaat valtiot sekä Lähi-Itä. Ensimmäinen tapaaminen on 11 helmikuuta 2005 Münchenissä ja se toimii rinnan siellä järjestettävän ”Turvallisuuspoliittisen Konferenssin” kanssa. Tällä tavalla etenee Saksan ulkopolitiikan sotilaallisten ja siviilitalouden strategioiden yhdistäminen.
(German Foreign Policy news article)

1.12.2004
Lipponen Kiinassa: Suomen puolesta asevientikielto voidaan purkaa.
”Sanoin, että Suomen puolelta asevientikielto voidaan purkaa, mutta kuitenkin niin, että haluamme olla muodostamassa Euroopan unionin yhteisen kannan,” Lipponen sanoi tiistai-iltana.

”Kiinan kanta on, että kytkentään (ihmisoikeusasioihin) ei ole perusteita. Minä puolestani sanoin, että tällaista kytkentää ei välttämättä tarvita”, Lipponen kertoi…

Teloitukset, pakkotyöleirit ja sensuurit kertovat alan kansainvälisten järjestöjen mukaan, että ihmisten perusoikeuksien kunnioittaminen on yhä heikkoa kommunistisen puolueen yksinvaltaisesti johtamassa maassa,
(HS)

8.12.2004

Kiinalaisille valtiojohtajille kerrottiin keskiviikkona (8.12.04), että EU on valmis poistamaan 15-vuotta vanhan asevientikiellon. Ei heti vaan, että asiasta voitaisiin päästä sovintoon ensi vuoden alussa.

Sanoma julkaistiin EU – Kiina huippukokouksen yhteydessä Haagissa kun EU:n edustajat tapasivat Kiinan pääministerin, Wen Jiabaon.
(Euobserver)

16.12.2004
Enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tämä käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen
suunnittelukunnan teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyssä 61 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen tulee pysyä liittoutumattomana, ja 34 prosenttia sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittoutua sotilaallisesti.Enemmistä suomalaisista haluaa pitää EU:n vain nykyisenlaisena kriisinhallintaan keskittyvänä yhteisönä.
(HS)

Militarisoinnin päiväkirja I

Militarisoinnin päiväkirja I kokonaisuudessaan (tulostettava)

huhtikuu 2003 – joulukuu 2003

Näin sinisilmäisiä päättäjiä meillä on:

Pääministeri Paavo Lipponen (sd) vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyjä eikä yhteistä puolustusta.

— HS 10.12.1998

Ranska ehdotti Saariselän ulkoministerikokouksessa, että EU-maiden tulisi ottaa EMU -kriteereistä mallia ja kehittää puolustusvoimiensa toimintakykyä ja tasoa yhteisillä lähentymisehdoilla.

”Kyseessä on Ranskan luova ajattelu enkä usko, että se on tarkoitettu ihan lähiajan kysymykseksi”, ulkoministeri Tarja Halonen sanoi Helsingissä.

— HS 6.10.1999

”EU:sta tulee kehittää suurvalta jotta se voi toimia täysivaltaisesti maailmassa.”

— Paavo Lipponen Lontoossa 14.2.2002

EU-MILITARISOINNIN PÄIVÄKIRJA HUHTIKUU 2003 – JOULUKUU 2003

17.01.2003
”Jos Suomi ei ole tehnyt päätöstä Nato-jäsenyyden puolesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ei sillä todellakaan ole mitään merkitystä, sillä siihen mennessä EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ja Naton eurooppalainen pilari ovat yhtä ja samaa” sanoi EU:n sotilaskomitean puheenjohtaja Gustav Hägglund Helsingissä.

30.01.2003
Saksan liittopäivien talousvaliokunta päättää Saksan osallistumisesta eurooppalaiseen IRIS-T ohjusten hankintaan yhdessä Kreikan, Italian, Norjan, Ruotsin ja Espanjan kanssa. IRIS-T on ”Eurofighter” hävittäjälentokoneen aseistamiseen tarkoitettu ohjus.

30.01.2003
Saksan puolustusministeriö kertoo, että Etelä-Afrikassa tehdyt MAW Taurus ohjuskokeet on viety onnekkaasti loppuun. Vuoden 2004 alusta luovutetaan Saksan sotilasvoimille ensimmäiset täsmäohjukset. MAW Taurus palvelee Eurofighterin aseistamista ja on klassinen, hyökkäykseen tarkoitettu ohjus syvällä oleviin bunkkerikohteisiin osumiseksi.

31.01.2003
Britannian puolustusministeriö antaa Britannian historian suurimman varusteluvaltuuden Royal Navy’lle. Noin 15 miljardilla eurolla tuotetaan kaksi lentotukialusta. Hankinta menee BAE Systemsille, mutta myöskin ranskalainen kilpailija Thales pääsee osalliseksi miljardibisnekseen.

31.01.2003
Saksalais-ranskalaisesta asevarustelukonsernista EADS:stä tulee Astrium avaruusalusyhtiön ainoa omistaja. Yhtiö työstää sotilaallisesti merkittäviä avaruusprojekteja Galileo ja GMES.

01.02.2003
Saksan sotilasvoimien eliittijoukot ovat joutuneet yhdessä amerikkalaisten joukkojen kanssa rajuihin maataisteluihin Afganistanissa,

07.03.2003
Ranskan ulkoministeri Villepin sai luvan YK:n korkeimmalta taholta sotilaalliseen väliintuloon Afrikassa. Ranska saa luvan lähettää 3.000 sotilasta Norsunluunrannikolle. Viime viikkojen aikana ranskalaiset sotilaat ovat jo taistelleet maan hallituksen rinnalla, jota Amnesty International syyttää raskaista ihmisoikeusrikkomuksista.

09.02.2003
Saksa ja Ranska ottavat haltuunsa ISAF-joukkojen johdon Afganistanissa. Joulukuussa kaksinkertaistettiin saksalaisten joukot 2500 mieheen Afganistanissa.

10.02.2003
”Der Spiegel” julkaisi saksalais-ranskalaisen suunnitelman Irakin miehittämiseksi. Koodisanana on ”Mirage”. Tuhannet sotilaat, niiden joukossa saksalaisia ja ranskalaisia, saisivat YK:lta luvan Irakin miehittämiseen. Sinibaretit ottaisivat vuosiksi maan valvonnan haltuunsa sanoo Der Spiegel.

18.02.2003
EU:n 15 valtionpäämiestä pääsevät yksimielisyyteen Irak-lausunnosta ”Sota viimeisenä keinona” ei enää ole poissuljettavissa.

21.02.2003
Saksan hallitus haluaa alistaa saksalaisten asevarustelukonsernien kaupat ulkomaille valtiolliseen valvontaan ja suunnittelee tämän toteuttamiseksi lainmuutoksia. Kerrotaan että, Saksa tarvitsee oman asevarusteluperustansa poliittisesti itsenäisen sotilaallisen toimintakyvyn edellytyksenä.

24.02.2003
Itävalta ja Suomi tehostavat Eurokorps -yhteyksiään. Molemmat maat allekirjoittavat jo valmiiksi neuvotellun sopimuksen Strasbourgissa.

24.02.2003
Ranskan ja Britannian ulkoministerit, Dominique de Villepin ja Jack Straw, vaativat Bosnian Nato-tehtävien luovuttamista EU-joukoille vuoden 2004 alusta, jolloin12000 EU-sotilasta ottaisi Bosnian miehitystehtävät haltuunsa.

25.02.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck ilmoitti Saksan sotavoimien puolustuspoliittisten linjausten muutoksista. Sotilaisvoimilla tulisi olla valmius operoida lyhyellä varoituksella kaukaisilla kulmilla maailmassa. Struck selitti, että Saksan Liittotasavallan armeijalla ei ole enää mitään maantieteellisiä toimintarajoja.

02.03.2003
Itävallan uudessa sini-musta -hallitusohjelmassa lyödään lukkoon, että on edistettävä Itävallan armeijan muutosta puolustusarmeijasta EU-sotilasoperaatioiden interventioarmeijaksi. Itävallan hallitus aikoo kannattaa EU:n keskinäistä sotilaallista avunantovelvollisuutta.

24.03.2003
Espanjan hallitus suunnittelee uutta sotarikoslakia, joka mm. tekee osallistumisen sodanvastaisiin mielenosoituksiin tietyissä tapauksissa rangaistavaksi.

26.03.2003
Ensimmäinen onnistunut ”Tiger” sotilashelikopterin koelento. ”Tiger” muodostaa tulevaisuuden tukiselkärangan EU-armeijan maavoimien sotilaallisissa operaatioissa. Pääasialliset helikopterin tilaajat ovat Ranska ja Saksa.

27.03.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kehotti EU-valtioiden hallitusten päämiehiä ”militarisoimiseen, jotta ei jäätäisi seisomaan tienposkeen” (Euobserver 27.3.03). Aika on nyt kypsä
varustautumiseen. Prodi ilmoitti olevansa erityisen tyytyväinen Saksan, Ranskan, Belgian ja Luxemburgin yhteiseen sotilaalliseen huippukokoukseen.

28.03.2003
Britannian puolustusministeriö käynnistää uuden hävittäjätyypin, Type 45, tuottamisen. Royal-Navy ottaa näin ”teknologisen jättiaskeleen”. Kustannukset ovat 6,4 miljardia euroa.

01.04.2003
EU-armeijan ensimmäinen tehtävä käynnistyy nimellä ”Concordia”, kun EU-armeija ottaa vastaan siihen asti NATO:n hoitamat kommandotehtävät Makedoniassa.

02.04.2003
Saksan liittohallitus keskittyy yhteisymmärrykseen EU:n tulevaisuuskonventissa yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Jos tämä ei ole mahdollista yhteisellä sopimuksella, niin sitten on jonkun ryhmän maita edettävä Schengen -sopimuksen tapaan, sanoi Saksan ulkoministeri Joschka Fischer Handelsblatt lehdelle.

03.04.2003
Saksan liittokansleri Gerhard Schröder julisti, että Irakin sodan seurauksena on korotettava Saksan armeijan budjettia.

06.04.2003
Saksan hallitus tiedotti, että Saksa aikoo ryhtyä Galileo sateliittiohjausjärjestelmän rakennusprojektin vetäjäksi. Vuoteen 2008 mennessä Galileon tulee olla valmis tarjoamaan EU-armeijalle mahdollisuudet suorittaa täsmällisiä sotilaallisia iskuja.

08.04.2003
EU-komissaari, perustuslakia valmistelevan konventin puheenjohtajiston jäsen Michel Barnier korostaa sotilaallisen ydineuroopan välttämättömyyttä niille valtioille, ”joilla on poliittisia pyrkimyksiä maailmassa”. Hänen johdollaan toimitettu EU-konventin puolustustyöryhmän raportti vaatii yhteisen EU-asevarustelutoimiston perustamista, EU-jäsenmaiden asevarustelumenojen merkittävää korottamista sekä vapaat kädet EU-armeijalle suorittaa maailmanlaajuisia sotilaallisia tehtäviä terrorismin vastaisessa taistelussa.

10.04.2003
EU-parlamentin suuri enemmistö kehotti EU:n valtionpäämiehiä edistämään EU:n militarisointia. Parlamentin jäsenet vaativat mm. EU-armeijan tehtävien laajentamista koskemaan myös ”terrorismin vastaista taistelua”, yhteistä EU-asevarustelutoimistoa sekä omaa EU-asevarustelubudjettia.

10.04.2003
Saksalainen päivälehti ”Die Welt” julkaisi Saksan liittokanslerin suunnitelmat ”Eurooppalaisen Puolustusunionin” perustamisesta. Se antaisi mahdollisuuden muutamalle EU-jäsenmaalle edetä muita nopeammin EU:n turvallisuus – ja sotilaspolitiikassa. Saksalais-ranskalaisesta prikaatista kehitettäisiin ydin EU:n nopean toiminnan joukoille.

24.04.2003
Suurin mannereurooppalainen asevarustelukonserni, EADS, kertoi uudistuksistaan. Näiden uudistusten päämääränä on vuoteen 2005 mennessä nostaa asevarustelumyyntiä 60 prosentilla noin 9,6 miljardiin euroon.

25.04.2003
Julkaistiin luonnos ”Puolustuspoliittiset suuntaviivat Saksan sotilasvoimien uudistamiseksi´´ Keskeinen uudistus on siirtyminen maan puolustamisesta hyökkäysvalmiuteen sekä sotien ”ennalta ehkäisevään toimintaan´´.

28.04.2003
Johtavien eurooppalaisten asevarustelukonsernien, EADS:n, BAE-Systemsin ja Thales:in edustajat kehottivat yhteisessä julistuksessaan EU-valtioita kuluttamaan enemmän rahaa asevarusteluun.

29.04.2003
Belgian pääministerin Guy Verhofstadtin kutsusta Saksa, Ranska, Luxemburg ja Belgia neuvottelevat sotilaallisen ydineuroopan kehittämisestä. Perustana on saksalais-ranskalaisen prikaati vahvistettuna belgialaisilla ja luxemburgilaisilla joukoilla. Tavoitteena on kehittää nopean toimintavalmiuden omaavat joukot. Tämä 60.000 miehen toimintajoukko olisi sekä EU:n että uuden NATO-Response -yksikön käytettävissä. Lisäksi halutaan ensi vuoden kesään mennessä kehittää eurooppalainen ilmakuljetuskomentokeskus sekä yhteiset toimintatavat kemiallisten, biologisten ja ydinaseiden torjuntaan. NATO rinnalle muodostetaan EU:lle oma operatiivinen komentokeskus.

03.05.2003
Saksalainen päivälehti ”Süddeutsche Zeitung” kertoo Saksan armeijan esikunnan sisäisestä paperista. Tässä paperissa kehotetaan luomaan EU-armeija, joka olisi ”EU-hallituksen´´ johtama. Myös ydinasepotentiaalit tulisi ottaa EU:n käyttöön, jolloin myös Saksa saisi käyttöönsä ydinaseita.

15.05.2003
Bayern’in osavaltion hallitus on antanut käyttöluvan FRM2 ydintutkimusreaktorille Garchingissa Münchenin lähellä. Reaktori toimii asekelpoisella plutoniumilla. Saksa voisikin halutessaan nopeasti aloittaa ydinasevalmistuksen.

18.05.2003
Saksalainen ”Centrum für Angewandte Politikforschung (CAP) on erittäin vaikutusvaltainen Saksan ulkopolitiikan ”Think-Tank”. Se kuvailee raportissaan sotilaallisen ”Euroopan suurvallan” (”Supermacht Europa”) näkymiä suurvaltana, jolla yhteisten eurooppalaisten strategisten sotavoimien kautta olisi käytettävissään ydinohjuspotentiaali ja joka lopullisesti jättäisi jäähyväiset siviiliyhteiskunnan idealle ja rajattomasti hyödyntäisi kansainvälisen valtapolitiikan välineitä.

20.05.2003
Monissa Euroopan maissa yleinen mielipide ei ole vielä tiedostanut Naton muuttumista perinteisestä puolustusliitosta maailmanlaajuiseksi toimijaksi, sanoo yhdysvaltalainen tutkija Andrew Michta.
Michtan mukaan ainakin Yhdysvaltain näkemys on se, että Nato on muuttunut puolustuksellisesta liitosta aktiivisesti asioihin puuttuvaksi. ”Menemme suoraan sisään poistamaan uhkatekijöitä.”
(HS)

04.06.2003
EU:n sotilaspoliittinen valiokunta päätti ranskalaisen johdon alaisen EU-joukon lähettämisestä Kongon tasavaltaan. Operaation koodinimi on ”Artemis”

10.06.2003
Saksan sisäasiainministeriön rahoittama”Poliittisen koulutuksen keskus” (Bundeszentrale für politische Bildung), järjesti viikon pituisen asiantuntijafoorumin, jossa mainostettiin hyökkäyksellisiä sotatoimia. Julkilausumassa pidettiin ”amerikkalaisia hyökkäyssotia
historiallisesti tarpeellisina ja objektiivisesti välttämättöminä”.

16.06.2003
EU:n ulkoministerit antoivat julkilausuman, jossa hyväksytään ennaltaehkäisevä sotilastoiminta valtioita vastaan, joilla on joukkotuhoaseita. Iranin ydinaseohjelma mainitaan nimellä.

20.06.2003
EU:n valtiopäämiehet kiittivät EU-konventtia EU-perustuslakiluonnoksesta huippukokouksessaan Porto Carrasissa Thessalonikissa. Luonnos velvoittaa EU-jäsenmaat jatkuvaan asevarusteluun, maailmanlaajuisiin sotilaallisiin väliintuloihin sekä sotilaalliseen avunantoon terrorismin vastaisessa taistelussa. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtaja Javier Solana esitteli peruslinjat EU:n turvallisuuspoliittiselle doktriinille. Tulevaisuudessa tulee lähteä siitä, että ”puolustuksen etulinja” ei enää ole eurooppalaisella maaperällä. Hätätilanteessa tulisi voida käydä ”ennaltaehkäiseviä sotia” terrorismia, roistovaltioita sekä joukkotuhoaseiden leviämistä vastaan myöskin ”voimakkaitten väliintulojen” avulla. Vuonna 2004 perustetaan EU:n asevarustelutoimisto. Sen päämääränä on edistää asevarustelututkimusta ja -teollisuutta siinä määrin, että EU ”ottaa strategisen teknologian johdon tulevaisuuden puolustus- ja turvallisuusteknologioissa”.
Ranskan presidentti Jacques Chirac ehdotti vakaussopimuksen löysentämistä, jotta voitaisiin korottaa sotilasmenoja rikkomatta EMU -kriteereitä. Saksan ja Italian puolustusministerit tukevat tätä ehdotusta.

20.06.2003
EU aikoo ottaa keväällä haltuunsa Bosnian SFOR-joukkojen ylimmän johdon. ”Kysymys on vain siitä, miten järjestetään siirtyminen NATO -johdosta EU -johtoon” kerrottiin saksalaisesta diplomatialähteestä Berliinissä.

01.07.2003
Itävallan puolustusministeriön edustaja allekirjoitti Eurofighter GmbH:n kanssa ostosopimuksen18 Eurofighter ”Typhoon” koneen ostamisesta. Itävallan hallitus ilmoitti kustannusten olevan 2 miljarida euroa. Oppositio laski kuitenkin summan nousevan jopa 6 miljardiin euroon käyttökustannuksineen ja siirtymäajan kuluineen.

03.07.2003
Ranska ja Saksa perustavat yhteisen ”Top-Gun”-koulun, jossa opiskellaan ennen kaikkea uuden ”Tiger” taisteluhelikopteri-iskuja. ”Tiger Attack-Force” joukkoja pidetään EU:n 60.000 sotilaan valmiusjoukkojen ytimenä.

06.07.2003
Saksan Ilmailu – ja avaruuskeskus ,DLR (Das Deutsche Zentrum für Luft- und Raumfahrt) ja ranskalainen tutkimusinstituutti ONERA sekä EADS ovat muodostaneet ”strategisen tutkimuskumppanuuden”, jonka päämääränä on lujittaa eurooppalaista ilmailua kilpailussa amerikkalaisten konsernien kanssa. Saksalais-ranskalainen yhteistyö – sotilaallisen ydineuroopan kehittämissuunnitelmien mukaisesti – muodostaa Euroopan laajuisen yhteenliittymän etujoukon. Saksalais-ranskalainen asevarustelukonserni EADS dominoi rakenneuudistusten jälkeen EU:n ilmailuasioita.

11.07.2003
Galileo-Industries sai ensimmäisen tilauksensa ”Galileo” ohjusnavigaatiojärjestelmän rakentamiseksi. Galileon tulee olla valmis vuoteen 2008 mennessä ja sitä käytetään EU-armeijan täsmäsodankäyntiin.

14.07.2003
SOSTAR-ohjelma, joka perustuu ilmasta toimivaan tiedustelu- ja valvontajärjestelmään saavutti tärkeän vaiheen – Critical Design Review – luonnosten arviointi- ja vastaanottovaiheen.

15.07.2003
EU harkitsee Hollannin aloitteesta EU-joukkojen lähettämistä Moldaviaan. Moldavia on ollut vuodesta 1991 riippumaton Venäjästä. Transnistriassa on edelleen venäläisiä joukkoja.

18.07.2003
Korkea-arvoiset saksalaiset ja amerikkalaiset sotilasasiantuntijat ehdottivat Bertelsmannsäätiön (Saksan hallitutusta lähellä oleva säätiö) ”Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus” -konferenssissa, että tulevissa roistovaltioiden miehityksissä toimittaisiin yhdessä, jotta valloitetut voimavarat voitaisiin ”käyttää multilateraalisesti”. Väliintulot ja saaliiden jakamiset (siis luonnonvarojen) tulee laillistaa kehittämällä kansainvälistä siviilioikeutta.

07.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) kannattaa NATOn joukkojen lähettämistä Irakiin. Puolustusministeri ei sulje pois Saksan sotilasvoimien osallistumista operaatioon.

19.-24.08.2003
Kansainvälisillä MAKS 2003 Ilmailu- ja avaruusmessuilla Moskovassa, EADS ilmoitti sotilaallisen yhteistyön syventämisestä ennen kaikkea avaruus- ja ohjusteknologiassa Venäjän kanssa. EADS suunnittelee Tutkimus- ja Teknologiakeskuksen avaamista Moskovaan ja aikoo allekirjoittaa sopimuksen saksalais-venäläisestä tutkimusyhteistyöstä suurteho-ohjuskoneiston alalla.

20.08.2003
Saksan puolustusministeriö tiedotti, että Saksan merivoimien toiminta-aluetta laajennetaan huomattavasti. Viime vuoden alussa Saksan merivoimat toimivat osana kansainvälistä yli 70 yksikön laivuetta ”Enduring Freedom” -operaatiossa Intian Valtamerellä Afrikan rannikolla. Operaatioon osallistuivat lisäksi mm. USA, Britannia ja Ranska. Koska USA oli pääasiallisesti sijoittanut sotalaivansa Pakistanin rannikolle Saksan johtama laivue sai nyt valvontaansa myös Omanin lahden meritiet Iranin rannikon läheisyydessä.

21.08.2003
EADS toivotti Itävallan 18 Eurofighter -hävittäjien tilaajana tervetulleeksi. ”Itävalta on asiakkaana heti alussa valinnallaan antanut selvän tukensa eurooppalaisten turvallisuusrakenteiden ja eurooppalaisen teollisuusyhteistyön laajentamisen puolesta” sanotaan EADS-lehdistötiedotteessa
(www.eads.com).

23.08.2003
Saksan puolustusministeri Peter Struck (SDP) ilmoitti, että KSK-joukkojen määrä kaksinkertaistetaan. KSK -eliittikommandojoukot ovat erikoistuneet iskujoukoksi maailmanlaajuisesti anti-terror operaatioissa.

27.08.2003
Itävallan puolustusministeri Platter tapasi saksalaisen virkaveljensä Peter Struckin. He keskustelivat Saksan ja Itävallan sotavoimien yhteistyön syventämisestä.

28.08.2003
EADS asevarustelukonserni julkaisi vuoden 2003 puolivuotistuloksensa. Tulos näytti 592 miljoonan euron voittoa ja tilausten kolminkertaistumista verrattuna edellisen vuoden ensimmäiseen puoliskoon.

01.09.2003
Kreikan hallitus päätti tilata EADS:lta eurooppalaisia sotilaskuljetushelikoptereita. Kreikan puolustusministeriö on tehnyt sitovan 20 NH 90 helikopterin tilauksen sekä ilmoittanut 14 lisätilauksen todennäköisyydestä. ”Kreikan hallituksen päätös vahvistaa Kreikan roolia eurooppalaisten puolutustusrakenteiden integraatiossa ja NATOn jäsenenä”, sanovat herrat Camus ja Hertrich, jotka molemmat ovat EADS:n johtajia. (www.eads.com)

05.09.2003
Espanjan hallitus päätti osallistua EADS:n ”Tiger -taisteluhelikopteri-ohjelmaan”. Espanja tilaa 24 Tiger -ikopteria. ”Suuri päivä espanjalaiselle ilmailuteollisuudelle. Tiger on paras hyökkäys-helikopteri Espanjan armeijalle” sanoo Fernandez-Sainz, EADSin johtaja EADS-CASA:sta (www.eads.com).

18.09.2003
Kenraali Gustav Hägglundin mukaan vaikuttaa selvältä, että Eurooppaan tulee yhteinen puolustus muodossa tai toisessa. Euroopan yhteiselle puolustukselle on hänen mukaansa olemassa jopa selvä tilaus. Euroopan yhteinen puolustus luodaan Hägglundin mukaan joko EU:n sisälle sopimus-luonnoksen pohjalta tai unionin ulkopuolelle, mikäli yhteisymmärrystä ei unionin puittteissa saavuteta. Mahdollisimman toimintakykyisen yhteisen puolustuksen luominen EU:n sisälle on Hägglundin näkemyksen mukaan selkeästi Suomen etu. Menemällä mukaan yhteistyöhön Suomi vahvistaa konkreettisesti omaa turvallisuuttaan, totesi Hägglund Mikkelin Reserviupseerit ry:nja Mikkelin Maanpuolustusnaiset ry:n järjestämässä seminaarissa.
(STT)

20.09.2003
Saksan, Ranskan ja Britannian kolmoishuippukokouksessa maat pääsivät yhteisymmärrykseen ”että EU:n tulee voida suunnitella ja johtaa operaatioita ilman NATO:n voimavaroja”.

22.09.2003
EU haluaa ankkuroida taloudellisen roolinsa YK:ssa myöskin poliittisesti. Tähän liittyen EU-parlamentti julkaisee tulevalla viikolla raportin Strasbourgissa, jonka keskeinen vaatimus on, että EU:n tulee saada pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.

23.09.2003
Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, teki maanantaina varsin selväksi, että Suomen liittyminen Euroopan Unionin hahmotteilla olevaan puolustukseen ja EU-maiden keskinäisiin turvallisuustakuisiin, ns. turvatakuuytimeen, edellyttäisi käytännössä myös liittymistä sotilasliitto Natoon. Idea yhteisestä puolustuksesta ja siihen liittyvästä turvatakuujulistuksesta sisältyy EU:n perustuslakiluonnokseen, jonka käsittely alkaa hallitusten välisessä konferenssissa vajaan kahden viikon kuluttua. Julistuksesta tulisi ehdotuksen mukaan perustuslain liite. Sen voisivat allekirjoittaa ne EU-maat, jotka ovat valmiita sitoutumaan keskinäiseen sotilaalliseen avunantoon.
(HS)

3.10.2003
Valtiotieteiden tohtori, tutkija Jukka Tarkka ihmettelee hallituksen linjattomuutta EU:hun ja Natoon
liittyvissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Sen sijaan, että kaikki hokevat, että Suomella on lähes rajattomasti aikaa tehdä päätöksiä, Suomen kannanotolla on Tarkan mielestä suorastaan tulenpalava kiire.
(STT)

06.10.2003
EU:n puolustusministereiden kokouksessa Roomassa sovittiin, että EU tulevaisuudessa ottaa haltuunsa Bosnian miehityksen NATO:lta.

09.10.2003
NATO:n sotaministerit harjoittelevat ”mallipelien” ”Dynamic Response 07” avulla miten päätökset tehtäisiin NATO Response joukkoja (NRF) eli nopean toiminnan joukkoja käytettäessä.

09.10.2003
Tasavallan presidentti ja puolustusvoimen ylipäällikkö Tarja Halonen on jo toisen kerran joutunut amiraali Juhani Kaskealan komentajakaudella puuttumaan tämän julkisuudessa esittämiin turvallisuuspoliittisiin näkemyksiin. Presidentin kanssa viime päivinä turvallisuuspoliittista keskustelua käyneet poliitikot eivät ole voineet olla huomaamatta, että presidentti on närkästynyt puheesta, jonka Kaskeala piti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avaajaisissa syyskuun lopulla.
Kaskeala kytki tuolloin yhteen EU:n tekeillä olevan puolustusytimen mahdollisine turvatakuineen sekä NATOn jäsenyyden. Halosen närkästyksen syyksi ei arvailla sitä, että Kaskealan tulkinta olisi ollut väärä, vaan pikemmin sitä, että se oli raadollisuudessaan ehkä liiankin osuva.

10.10.2003
Europarlamentaarikko Ilkka Suominen (kok) arvioi, että Suomi liittyy tulevaisuudessa puolustusliitto Naton jäseneksi. Hän pitää myös luultavana sitä, että Suomi osallistuu EU:n yhteiseen puolustukseen.
(STT)

14.10.2003
Euroopan unioniin ei näytä tulevan puolustusliitto Naton kaltaisia turvatakuita, joilla EU:n jäsenmaat sitoutuisivat toistensa puolustamiseen. Suomen ulkoministerin Erkki Tuomiojan mukaan EU:n ulkoministerikokouksessa kävi selväksi, että vastustus myös perustuslakiluonnoksessa esitettyjä turvatakuita kohtaan on EU:ssa niin laajaa, että takuut toteutuvat korkeintaan ”vesitetyssä” muodossa.
”Turvatakuut toteutuvat niille, jotka sitä tarvitsevat, Natossa”, Tuomioja totesi.
Se, että puolustusydin ei toteudu, ei kuitenkaan pane pistettä EU:n tiivistyvälle puolustusyhteistyölle. Tuomiojan mukaan kaikki EU-maat ovat olleet pitkälle yksimielisiä siitä, että EU:n kriisinhallinta-tehtävistä tulee entistä vaativimpia.
(HS)

16.10.2003
Reinhard Bütikofer Saksan vihreistä kertoi tanskalaiselle Dagbladet Arbejderen -lehdelle, että tässä vaiheessa ei tulisi vaatia Ranskan ja Englannin ydinaseriisuntaa, vaikka EU:lle suunnitellaan yhteistä puolustuspolitiikkaa. Bütikoferin mukaan pitäisi sen sijaan keskittyä niihin asioihin, jotka vievät eteenpäin kohti EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitikkaa.

18.10.2003
Tiiviistä sotilasyhteistyöstä kiinnostuneet Euroopan unionin maat voivat alkaa toimia kauan ennen kuin EU:n uusi perustuslaki tulee voimaan 2006, EU-komissaari Michel Barnier uskoo.
”Tärkeintä on kuitenkin se, että ne maat, jotka haluavat kehittää yhdessä EU:n sotilaskykyjä ovat aidosti mukana. Osallistujien pitää haluta toimia eikä vain puhua”.
Kysymykseen millaiset ehdot EU-maan pitäisi täyttää osallistuakseen EU:n sotilasyhteistyöhön Barnier vastasi seuraavasti: ”Yksi kriteeri voisi olla puolustusmenojen suuruus, toinen tutkimukseen käytetty raha, kolmas käytettävissä olevien joukkojen määrä ja neljäs kehittynyt aseteknologia. Ainakin kahden viime ehdon suhteen Suomi on edellä monia muita”.
(HS)

19.10.2003
Sdp:n puheenjohtajan Paavo Lipposen mukaan EU tarvitsee sotilaallisen välineen yhteiselle ulko-ja turvallisuuspolitiikalleen ollakseen rauhanjärjestö. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että uudessa Euroopassa tekisimme ikään kuin täyskäännöksen entiseen verrattuna”, Lipponen sanoi.
Lipposen mukaan nyt on kyse globaaleista haasteista, ei enää pienen maan asemoitumisesta idän ja lännen välissä.
(HS)

23.10.2003
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA haluaa tuoda oman näkemyksensä Suomen Nato-keskusteluun keskiviikkona julkaisemallaan raportilla ”Mitä se Nato oikein on?”
EVAn Nato-raportti ei pyri puolueettomuuteen. Jo esipuheessa EVAn toimitusjohtaja Pentti Vartia kirjoittaa, että ”Suomen kannalta varteenotettava vaihtoehto on yhdistää Nato-jäsenyys osallistumiseen EU:n puolustusyhteistyöhön”.

24.10.2003
Saksan armeijan korkein johto haluaa kehittää täysivaltaisen eurooppalaisen armeijan, joka olisi raportointivelvollinen Euroopan unionin hallitukselle ja EU-parlamentin rahoittama, kirjoitetaan Englannin konservatiivien tietoon tuleessa asiakirjassa. Asiakirjan mukaan EU:n armeijan tulisi nojata ”demokraattisiin periaatteisiin”, jotka kirjataan EU:n tulevaan perustuslakiin.
Asiakirjassa todetaan myös, että ”Europpalaisella armeijalla tulisi olla yhteisiä rakenteita, jotka menevät pitemmälle kuin jo olemassa olevat. Siksi tarvitaan yhteistä puolustusjärjestelmää, yhteistä lainsäädäntöä ja standardisointia”. Otaksuen, että täysivaltainen EU-hallitus on saatu aikaan noin 10 vuodessa asiakirjassa todetaan lisäksi, että: ”Armeija raportoisi EU-hallitukselle ja EU-parlamentille. Erityisen lain kautta Parlamentti päättäisi onko joukkojen lähettäminen etujen mukaista”. Erittäin herkästä ydinasekapasiteetista asiakirjassa ehdotetaan että ”ne pitäisi integroida eurooppalaiseen puolustusjärjestelmään”. Todetaan myös, että suhde NATOon tulisi määrittää ja ”tulisi päättää EU:n mahdollisista yhteistyömuodoista YK:n, YK:n turvallisuusneuvoston ja NATO:n kanssa”.
(Telegraph)

26.10.2003
Ranskalainen päivälehti ”Liberation” paljastaa Ranskan hallituksen suunnitelmat muuttaa ydinasedoktriininsa. Tulevaisuudessa ydinaseita tulisi voida käyttää – USA:n uuden doktriinin mukaisesti, ydinpommeja myös ennaltaehkäisevästi nk. ”roistovaltioita” vastaan. Myöskin mini-atomipommien rakentamista – USA:n mallin mukaisesti – pohditaan.

26.10.2003
Britannian puolustusministeriö hyväksyy saksalais-ranskalaisen EADS -konsernin tekemän sotilas-satelliittiprojektitarjouksen, joka on 3,6 miljardia euroa.

27.10.2003
EU:n talousasiainkomissaari Michaele Schreyer (nainen Saksan vihreästä puolueesta) vaatii, että sotilaspolitiikalle tulisi antaa ”yhteisön budjetissa suurempi rooli, jos eurooppalaiset haluavat suuremman roolin maailmanpolitiikassa´´. Komissaari vaati EU-jäsenvaltioilta enemmän päättäväisyyttä yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

04.11.2002
Suurimman ranskalaisen sotalaivateollisuuden, DNC:n, pääjohtaja Jean-Marie Poimboeuf, julistaa, että ”Merten EADS” on tulossa (Die Welt 4.11.03). Kuten ohjusten ja sotilaslentokoneiden kohdalla kehitetään myös suuri eurooppalainen asevarustelukonserni laivastoa palvelemaan.

07.11.2003
Asevarustelukonserni EADS kerti, että se odottaa 1,4 miljardin euron voittoa vuodelle 2003. Ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana ovat tilaukset tuplaantuneet ja kasvaneet 49,5 miljardiin euroon.

09.11.2003
”Eurofighter” -tuottaja EADS haluaa fuusioida taistelukone-osastonsa brittiläisen BAE Systemsin ja italialaisen Alenia Aerospazion kanssa.

11.11.2003
EU-komission 60-sivuisessa valkoisessa kirjassa kuvaillaan EU:n tietä maailmanlaajuiseen avaruus-suurvaltaan, ”A New European Frontier for an Expanding Union”. Se vaatii mm. yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista, avaruuspolitiikan ankkuroimista EU:n suunnitteilla olevaan perustuslakiin sekä enemmän rahaa avaruusteknologiaan.

12.11.2003
Ensi viikolla EU ja NATO järjestävät yhteisharjoituksen ratkaistakseen kuvitteellisen kriisikuvan.
Kyseessä on käytännön harjoitus siitä, miten tehokkaasti EU pystyy poliittis-sotilaallisella tasolla käyttämään NATO -välineitä kun sotilasliitto NATO ei itse osallistu toimintaan. Komission edustajan mukaan kuvitteellinen kriisi tapahtuisi 19.-25.11.2003 Atlantin saarella nimeltään ”Atlantia”. Tämä on EU:n toinen kriisinhallintaharjoitus, mutta ensimmäinen joka suoritetaan yhdessä NATO:n kanssa
(Euobserver)

16.11.2003
Suomen suhde Natoon on kuin rekisteröintiä vailla oleva parisuhde, arvioi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (SDP) TV1:n Lauantaiseura -lähetyksessä lauantaina. Hän arvioi oman kantansa olevan enemmän myönteinen kuin kielteinen.
(HS)

17.11.2003
EU:n puolustusministerit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, että suunnitellun EU:n asevarustelutoimiston tulisi aloittaa ensi vuoden lopulla. Asevarustelutoimiston tehtävänä on koordinoida ja voimistaa jäsentensä sotilaallisia menoja ja turvallisuuspoliittisia suunnitelmia. Sen tulisi saada oma paikkansa EU:n perustuslaissa.

18.11.2003
Ruotsin suurimmassa päivälehdessä ”Dagens Nyheterissä” julkaistussa yhteisessä kannanotossa Ruotsin ulkoministeri Laila Freivalds ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja varoittavat Saksan-Ranskan valtakartellin pyrkimyksistä, jotka uhkaavat jakaa EU:n kahtia.

19.11.2003
Saksan ulkoministeri Joschka Fischer kehottaa linjapuheessaan Princetonissa USA:ssa ”luomaan tasa-arvoisen kumppanuuden Euroopan ja USA:n välillä uuden maailmanjärjestyksen taistelussa”. Siksi on vahvistettava Euroopan sotilaallisia kykyjä.

19.11.2003
USA:n ulkoministeri Colin Powell kertoi EU vierailullaan, että hänen hallituksensa hyväksyy EU:n suunnitelmat kehittää omia puolustusrakenteitaan. ”Turvallisuutemme on kytketty yhteen NATOssa, vaikka EU laajentaisikin omia kykyjään”, hän sanoi. ”USA haluaa tiiviimmän Euroopan, laajemman Euroopan, Euroopan, jolla on täydellinen rooli maailman näyttämöllä”, hän jatkoi.
EU:n ulkopoliittinen johtaja, entinen NATOn pääsihteeri, Javier Solana, piti kokousta erittäin rakentavana ja hän on vakuuttunut, että ”kokouksen jälkeen suhteet USA:n ja EU:n välillä ovat paremmat kuin koskaan”.

20.11.2003
EU-parlamentti vaati EU:n jäsenmailta ja EU-komissiolta ”sotilaallisia kykyjä, jotka vahvistavat EU:n ulko- ja puolustuspolitiikan päämäärien uskottavuutta ja suotuisten ehtojen luomista kilpailukykyiselle ja kannattavalle eurooppalaiselle puolustusvarusteluteollisuudelle” (P5_TA-PROV(2003)0522).

26.11.2003
Kolmoishuippukokouksessa Saksa, Ranska ja Britannia pääsivät yksimielisyyteen itsenäisestä sotilaallisesta komentokeskuksesta EU:n armeijalle, EU:n keskinäisestä avunantovelvollisuudesta sekä sotilaallisen ydineuroopan edistämisestä.

27.11.2003
SDP:n puheenjohtajan, puhemies Paavo Lipposen mielestä Suomen Nato-jäsenyys ei välttämättä lisäisi puolustusmenoja, koska maalla jo on uskottava ja kustannustehokas armeija. Lipponen ei paljastanut omaa kantaansa jäsenyyteen.
(HS)

28.11.2003
Napolin EU:n ulkoministereiden kokouksessa vallitsi pitkälle menevä yksimielisyys saksalais-ranskalais-brittiläisistä pyrkimyksistä. EU:n perustuslaissa tulisi suoda pienelle EU:n jäsenmaiden ryhmälle oikeus tiiviimpään turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön. Näiden maiden tulisi vuoteen 2007 mennessä kehittää valmiusjoukko, joka olisi toimintavalmis 5 – 30 päivän sisällä. Brysseliin tulisi luoda sotilaallinen komentokeskus EU:n tehtäviä varten ilman NATOa. Ensisijaisesti kuitenkin kansalliset komentokeskukset Potsdamissa, Pariisissa ja Lontoossa johtaisivat kommandotoimintaa.

28.11.2003
Yhtäaikaisesti Napolin kokouksen päätösten kanssa Saksan puolustusministeri Peter Struck (sdp) kertoi joukkojen tarkastuksen yhteydessä päätöksestä korottaa Saksan puolustusvoimien nopeiden interventiojoukkojen sotilasmäärää 30.000 :een. Se tarkoittaa nykyisten joukkojen kolminkertaistamista.

29.11.2003
Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä pitää EU:n puheenjohtajamaan Italian ehdotusta EU-maiden keskinäisistä turvatakuista Suomelle historiallisena mahdollisuutena, johon maamme hallituksen on syytä tarttua. Itälä piti selvänä, että ratkaisun jälkeen Suomi ei ole enää perinteisessä mielessä liittoutumaton. Hän muistutti kuitenkin, että Suomi on sitoutunut EU:n yhteiseen puolustukseen jo aikaa sitten.
(STT)

30.11.2003
Kaikille jäsenmailla on tulossa sotilaalliset turvatakuut. Valtaosa Euroopan Unionin puolustusta koskevista kiistoista ratkesi Napolissa lauantaina päättyneessä ulkoministerikokouksessa.
Tuleva puolustusyhteistyö tarkoittaa muun muassa sitä, että jäsenmaat saavat sotilaalliset turvatakuut. Belgian ulkoministeri Louis Michel iloitsi, että itsenäinen eurooppalainen puolustus on vihdoin syntynyt. Britannian pelkojen hälventämiseksi artikloihin on kirjattu, ettei EU:n puolustusyhteistyö kilpaile Naton kanssa ja että niille EU:n jäsenmaille, jotka ovat myös Naton jäseniä, sotilasliitto pysyy yhteisen puolustuksen kivijalkana.
(HS)

02.12.2003
EU-puheenjohtajamaa Italia on tänään esittänyt seuraavanlaisen puolustuslausekkeen uuteen EU:n perustuslakiin:
”Jos jäsenmaa joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi muut jäsenmaat antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti.”
Puolueettomat maat eivät ole tähän sananmuotoon tyytyväisiä vaan ovat tehneet oman vaihtoehtonsa tekstiksi:
”Jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, se saattaa pyytää toisilta jäsenmailta apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin tai muin keinoin, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti.”

02.12.2003
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan EU:n tiivistymässä olevat puolustus- ja turvallisuuspoliittiset järjestelyt eivät automaattisesti romuta Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta. Tuomioja korosti, että EU:n puolustuksesta ei vielä ole lopullisesti sovittu.
”Ei ole olemassa vielä selkeästi mitään sopua eikä mitään valmiita, lopullisia sanamuotoja” Tuomioja sanoi. Muiden muassa eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva (kok) ja EU:n tulevaisuuskonventin työskentelyyn osallistunut kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) arvioivat viime viikolla, että ehdotus merkitsee sotilaallisen littoutumattomuuden siirtymistä historiaan.
(HS)

02.12.2003
Jos EU:lle hyväksytään turvatakuut ja Suomi on niiden piirissä, Suomi ei ole enää liittoutumaton maa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivonen pitää selvänä, että turvatakuiden hyväksynnän myötä Suomi liittoutuu. Sivosen mukaan olennainen asia on, että ehdotetut takuut koskisivat kaikkia jäsenvaltioita eivätkä vain niitä, jotka ovat allekirjoittaneet takuista erillisen pöytäkirjan.
(STT)

02.12.2003
Oman muotoilun saaminen asiakirjaan turvatakuista on Suomelle Pyrrhoksen voitto. Poliittinen eliitti voi kuvitella, että olemme edelleen liittoutumattomia, sanoo professori Esko Antola Suomen ehdotuksesta EU:n turvatakuiden pehmentämisestä. Hänen mielestään Suomen EU-politiikka on epäjohdonmukainen. Kaikissa muissa tapauksissa Suomi on korostanut miten selkeät säännöt ovat tärkeitä. Nyt Suomi itse ajaa mahdollisimman epäselvää sananmuotoa. Saamme velvoitteen, mutta meidän ei tarvitse noudattaa sitä, sanoo Antola. Kysymykseen onko Suomi enää liittoutumaton, jos allekirjoitamme EU:n perustuslain Esko Antola vastasi: ”Ei minun mielestäni. Jo perustulain artiklassa 42 on nk. solidaarisuuspykälä, jonka mukaan Unioni voi ottaa käyttöön jopa sotilaallisia keinoja jos se on uhattuna.”
(Hbl)

04.12.2003
NATOn pääsihteeri lord Robertson kertoo, että NATO voisi ottaa keskeisen roolin Irakin miehittämisessä. Näin voisivat myös saksalaiset ja ranskalaiset joukot osallistua miehitykseen.

06.12.2003
EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi kannattaa yhteistä EU:n sotilaspolitiikkaa. Liittoutumattomat maat kuten Itävalta, Ruotsi, Suomi ja Irlanti eivät saa estää tätä kehitystä.

11.12.2003
Suomi hyväksyy EU:n yhteiseen puolustukseen liittyvän turvatakuuehdotuksen, valtioneuvosto ilmoitti torstaina. Esityksen mukaan EU-maat antavat toisilleen sotilaallista ja muuta apua, mikäli jokin jäsen joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Suomi haluaa kuitenkin vielä vaikuttaa turvatakuiden toteutuksen rakenteellisiin seikkoihin.
(STT)

12.12.2003
Euroopan Unionin johtajat hyväksyivät virallisesti tänään Unionin ensimmäisen yhteisen turvallisuuspoliittisen strategia-asiakirjan. Se luo puitteet EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle.
EU:n ulkopoliittinen johtaja Javier Solana totesi puheessaan, että asiakirja luo ”tiekartan miten EU luo oman roolinsa strategisena kumppanina maailmassa”.
USA:n syyskuun 11 jälkeen laaditun sotilasdoktriinin vaikutuksen innoittamana EU:n asiakirja kertoo massiivisesta terrorismista, joukkotuhoaseiden leviämisestä, alueellisista konflikteistä, roistovaltioista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pääasiallisina uhkina Euroopan turvallisuudelle.
”Perinteinen käsityksemme itsepuolustuksesta ennen kylmää sotaa ja kylmän sodan aikana perustui miehitysuhkaan. Uusia uhkia torjuttaessa ensimmäinen puolustuslinja on usein ulkomailla lukee asiakirjassa, jossa myöskin todetaan että, 25 jäsenen unionin, ”jonka jäsenet yhdessä käyttävät 160 miljardia euroa puolustukseen, olisi kyettävä tarvittaessa ylläpitämään useita operaatioita samanaikaisesti´´. EU:n olisi kehitettävä strategia, joka edistää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa, nopeaa ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa. Erityisesti huomiota olisi kiinnitettävä operaatioihin, joissa käytetään sekä sotilaallisia että siviilivoimavaroja.”

13.12.2003
Jos Suomi lähtee mukaan EU:n uuden perustuslain sotilaalliseen rakenneyhteistyöhön, Suomen pitäisi ensi työkseen perustaa oma nopean toiminnan joukko. Rakenneyhteistyö tarkoittaa käytännössä EU-maiden sotilaallisten voimavarojen vahvistamista, jotta EU voisi hoitaa vaativiakin kriisinhallinta-operaatioita unionin ulkopuolella. Vaativa operaatio voi olla esimerkiksi rauhaanpakottamistehtävä.
Osallistujamailla on oltava valmius viimeistään vuonna 2007 osoittaa EU:n käyttöön kaikkiin kriisinhallintatehtäviin kykenevä taistelujoukko niin, että operaatiot voidaan aloittaa 5 – 30 vuorokauden kuluessa. Suomen 40 hengen taisteluyksikkö koostuisi armeijan kantahenkilökunnasta ja sopimussotilaista. Sopimussotilaat palvelevat armeijassa lyhyen ajan heti varusmiespalveluksen jälkeen. Nykyisin he eivät ole sitoutuneet toimimaan ulkomailla. Uusi järjestely vaatii lainmuutoksen.
(HS)

15.12.2003
Nato-jäsenyys maksaisi Suomella 30 miljoonaa euroa vuodessa. Arvion on laatinut Puolustus-ministeriö. Vuosittaisia lisäkuluja kasvattaisivat lisäksi Naton eri esikuntiin lähetettävien vajaan sadan suomalaisen esikuntaupseerin palkat ja muuttokustannukset. Ministeriön mukaan Nato-jäsenyys ei nostaisi Suomen nykyistä kahden miljardin euron puolustusbudjettia.
(Kauppalehti)

15.12.2003
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan EU-maiden keskinäiset turvatakuut eivät romuta Suomen liittoutumattomuutta. Vanhanen korosti, että EU:n keskinäiset turvatakuut tai vaativia kriisinhallintatehtäviä koskeva rakenneyhteistyö EU:n perustuslakiluonnoksessa, eivät tarkoita puolustusytimen syntymistä EU:hun. Vanhasen mielestä on selvää, että rakenneyhteistyössä saattaa tulla eteen ratkaisuja, joissa Suomessa joudutaan perusteellisesti keskustelemaan lähteekö Suomi mukaan vai ei. Mihinkään pakkorakoon Suomi ei joudu.
(HS)

EU-huippukokous kariutui, Suomeen kemikaalivirasto

Brysselin EU-huippukokous epäonnistui lauantaina yrityksessään sopia uudesta perustuslaista.

Puheenjohtajamaa Italia ilmoitti yllättäen jo iltapäivällä, että EU:n hallitusten välinen konferenssi on keskeytetty. Italian pääministeri Silvio Berlusconi aikoo julistaa neuvottelut lykkääntyneiksi ensi vuoden puolelle. Uudesta aikataulusta ei ollut tietoa, uutistoimistot kertoivat.

Neuvotteluiden kariutumista pidettiin vakavana takaiskuna koko laajenevan EU:n toimintakyvylle. Joidenkin EU-epäilijöiden mukaan kyse saattoi olla lähtölaskennasta koko unionin hajoamiselle.

EU-lähteiden mukaan kuusi EU:n perustajajäsentä, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg, aikovat antaa yhteisen julkilausuman unionin tiivistämiseksi halukkaiden maiden kesken.

Neuvottelut kaatuivat suurimpaan kiistakysymykseen eli jäsenmaiden äänimääriin EU:n päätöksenteossa. Espanja ja Puola torjuivat Saksan ja Ranskan vaateet äänten vähentämisestä.

Espanja ja Puola pitivät kiinni Nizzassa 2000 sovitusta äänijaosta, joka antoi maille lähes yhtä monta ääntä kuin Saksalle, jossa on asukkaita lähes kaksi kertaa enemmän kuin Puolassa.

EU-perustuslakineuvottelut siirtynevät seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Se ottaa tehtävän vastaan ensi vuoden alkupuoliskolla samaan aikaan, kun EU laajenee kymmenellä uudella jäsenmaalla.

Brysselin huippukokouksessa ehdittiin päästä sopuun kymmenen viraston sijoittamisesta. Suomeen tulee EU:n kemikaalivirasto, ja elintarvikevirasto sijoitetaan Italiaan.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

Lipponenkin hermostui tästä…

Britannia harkitsee vievänsä eteenpäin ehdotuksia ankkuroida EU:n kolmen suurimman maan arvovalta YK:n turvallisuusneuvoston tapaiseen elimeen. Suunnitelma tunnustaa virallisesti Saksan, Ranskan ja Britannian valta-aseman, kun unioni laajenee 15 jäsenmaasta 25:een. Britannian ehdotus päätöksenteon helpottamiseksi käsittää vakituisen pääsihteerin johtaman neuvoston kokouksia sekä YK:n turvallisuusneuvoston tapaisen sisäpiirin kokouksia, jotka voisivat tehdä toimeenpanevia päätöksiä 25-jäsenisen neuvoston kokousten ulkopuolella.

Financial Times 20.1.01

Kuka kertoisi totuuden Suomesta, WEU:sta ja NATO:sta?

natokarhu

Esipuhe

Sodanjälkeisen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustui puolueettomuuteen, jonka päämääränä oli maamme aseman turvaaminen pysyttäytymällä kansainvälisten selkkausten ja erityisesti suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella. Tätä linjaa ryhdyttiin kutsumaan Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittiseksi linjaksi. Se kehittyi vuosien mittaan aktiiviseksi puolueettomuuspolitiikaksi, toiminnaksi maailmanrauhan puolesta ja saavutti kohokohtansa Helsingin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssissa 1975.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtui Euroopassa mullistuksia, jotka lopulta johtivat Berliinin muurin murtumiseen Saksojen yhdistymiseen ja toisen sotilasliiton Varsovan liiton lakkauttamiseen. Pohjois-Atlantin liitto Nato on tapahtuneista muutoksista huolimatta jatkanut toimintaansa ja viime vuosien aikana jopa laajentunut keskisen Itä-Euroopan maihin. Siitä on myös muodostunut entistäkin selvemmin paitsi USA:n johtaman liittoutuman myös Euroopan unionin epävirallinen sotilaallinen toimielin. Väitteistä huolimatta Naton muuttuminen ”rauhanjärjestöksi” ei ole uskottavaa.

Viimeistään sen aggressiivinen ja kansainvälisistä järjestöistä, ennen muuta Yhdistyneistä kansakunnista ja ETYJ -järjestöstä piittaamaton asenne ”messiaaniseen” maailmanpoliisin rooliinsa on avannut monen silmät havaitsemaan siinä menneen maailman imperialismin jäänteen ja sotakoneen.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi on hylkäämässä ja jo hylännyt ne peruspilarinsa, joihin maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikka nojasi. Nykyisen linjan mukaisesti Suomi on entistä tiukemmin sitoutumassa osaksi EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa ja samalla hyväksymässä kaikilta osin sen roolin, joka sille aikaa myöten Naton liittolaisena tarjotaan. Olemme kohta tilanteessa, joka meille on ennenkin ollut tuttu – emme itse ole päättämässä tulevaisuudestamme.

Suomen kaltaiselle maalle kylmän sodan ja Euroopan vastakkainasettelun päättymisen olisi luullut olevan erinomainen tilaisuus jatkaa puolueettomuuden linjalla. Nyt vain on niin, että EU-integraation logiikka on toinen.

Tähän on koottu yhteenvedonomaisesti taustaa niistä askelista ja eurooppalaisista puheenvuoroista, jotka vääjäämättä viitoittavat Suomenkin tietä kohti sotilaallista liittoutumista ja EU:n yhteistä puolustusta. Jälleen kerran ovat meidän poliittisten päättäjiemme puheet ja teot pahassa ristiriidassa keskenään. Vai ovatko? Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä. Suomesta toki löytyy niitäkin, jotka ovat tyytyväisiä kehityksen suuntaa. Onneksi he ovat toistaiseksi selvä vähemmistö.

Jos muutosta eliitin politiikkaan halutaan – on jotain tehtävä!

Helsingissä 1.6.1999

Ulla Klötzer, VEU:n puheenjohtaja
Juhani Lilja, VEU:n pääsihteeri

Kohti yhteistä puolustusta

Kun Suomessa käytiin kamppailua liittymisestä Euroopan unioniin ja jo aikaisemmin jäsenmaiden kansanäänestyskamppailuissa Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä EI-liikkeet varoittivat tämän sopimuksen artiklan J.4 avaamasta tiestä, joka mahdollisti EU:n yhteisen puolustuksen rakentamisen. Sopimuksen hyväksynyt poliittinen eliitti eri maissa vähätteli tämän sotilaallisen artiklan merkitystä ja tuttuun tapaan syyttivät vastustajia kansalaisten pelottelusta.

Tämänkin artiklan sisältö on normaaliin EU:n asiakirjatyyliin tarkoituksellisesti sekavan epämääräinen ja antaa tulkinnan mahdollisuuksia. Artikla J.4 kuuluu näin:

”Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, ja siihen sisältyy lopulta sellaisen yhteisen puolustuspolitiikan määritteleminen, joka voisi aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen.”

Maastrichtin sopimuksen keskeinen sisältö oli euro-alueen luominen. Tähän vedoten sama poliittinen eliitti on Maastrichtin sopimuksen voimaan astumisen jälkeen kaivanut tuon J.4 artiklan esiin ja vaatinut yhteisen talousalueen varmistamista viime kädessä myös asevoimin.

Amsterdamin sopimukseen johtaneessa hallitusten välisessä konferenssissa ns. HVK -prosessissa puolustusulottuvuus nousikin sopimuksen keskeiseksi asiaksi. Uudessa sopimuksessa, joka astui voimaan 1.5.1999, J.4 artikla muuttui artiklaksi J.7. Sopimuskohdan muotoilu jatkaa samaa epämääräistä linjaa, mutta tukee entistä selvemmin linjaa kohti yhteistä puolustusta. Amsterdamin sopimuksen J.7 artikla kuuluu seuraavasti:

”Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien toisen alakohdan mukaisesti asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio hyväksyy päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.”

Yhteiseen puolustukseen voidaan siirtyä siis ilman uutta hallitusten välistä konferenssia – tarvitaan vain Eurooppa-neuvoston päätös.

Suomen hallitus on pitänyt suurena voittona sitä, että Amsterdamin sopimukseen ei kirjattu Länsi-Euroopan unionin WEU:n ja EU:n yhdistämistä. Hämmentävää onkin se, että välittömästi sopimuksen voimaan astumisen jälkeen valtionpäämiehet kokoontuvat Kölniin 3. – 4. kesäkuuta keskustelemaan ja mahdollisesti päättämään juuri tästä asiasta!

Kuten seuraavat puheenvuorot osoittavat kysymys ei enää ole siitä, syntyykö yhteinen puolustus, vaan milloin se syntyy.

”Euroopan tulee pystyä voimistamaan poliittista arvovaltaansa kansainvälisellä areenalla, laatimalla aito eurooppalainen puolustus.”

— Presidentti Jacques Chirac lounaspuheessa Pariisissa 12.11.98 Elisabeth II kunniaksi.

Saksan ulkoministeri Joschka Fischer lehdistötilaisuudessa 17.11.98:

”Saksan puheenjohtajakaudella yritetään ottaa askel eteenpäin Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin määrittelyssä.”

”Eurooppa tarvitsee vahvistettuja taisteluvoimia, jotka pystyvät reagoimaan nopeasti uusiin riskitilanteisiin ja jotka voivat nojautua kilpailukykyiseen ja vahvaan teolliseen ja puolustusteknologiseen perustaan.”

— Saint-Malossa 4.12.98 pidetyn ranskalais-saksalaisen huippukokouksen julkilausuma.

Suomen pääministerin kotoiset puheet Helsingin Sanomissa 10.12.98 vaikuttavat olevan väärässä seurassa.

”Paavo Lipponen vakuuttaa, että Ranska ja Britannia haluavat kehittää vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta.”

Englannin pääministerin Tony Blairin visio 11.12.98 onkin erilainen:

”Puolueettomien maiden tulee itse päättää asemastaan tulevassa eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusidentiteetissä. Puolueettomat maat eivät kuitenkaan voi olla osallistumatta kuluihin.”

Itävaltalainen Der Standard raportoi Wienin 12.-13.12.98 pidetystä huippukokouksesta:

”Ranskalais-brittiläinen aloite EU:n omista puolustusvoimista sai enimmäkseen positiivisen vastaanoton.”

Tosin pääministeri Lipposen mukaan juuri nämä maat eivät halua yhteistä puolustusta…

Samaa linjaa veti myös liittokansleri Gerhard Schröder puheessaan Haagissa 19.1.99:

”Olen vakuuttunut, että asemamme maailmassa koskien ulkomaankauppaa ja kansainvälistä finanssipolitiikkaa tulee ennemmin tai myöhemmin johtamaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka on nimensä arvoinen.”

Ja hän jatkoi:

”kansallinen suvereniteetti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kohta pelkkää harhaluuloa.”

EU:n ulkoministereiden Eltvillessä 15.3.99 pidetyssä epävirallisessa kokouksessa Saksa esitti muun muassa seuraavaa:

”Päämääränä on vahvistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä täydentää sitä kehittämällä yhteistä eurooppalaista turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tämä vaatii toimintakapasiteettia, joka nojaa uskottavaan sotilaalliseen kapasiteettiin ja asianmukaisiin päätöksentekoelimiin.”

Länsi-Euroopan unionin WEU:n pysyvä komitea hyväksyi Pariisissa 17.3.99 toimintasuunnitelman Puolustuksen Aika, jossa se toteaa: ”Eurooppa tarvitsee omaa puolustuskapasiteettia” ja että se

”hyväksyy täydellisesti Saint Malo kokouksen tulkinnan, että Eurooppa-neuvostolle annetaan valtuudet, hallitusten välisellä tasolla, päättää ja toimia Euroopalle tarpeellisella tavalla. Ei ole mitään järkeä rakentaa euro-unionia, jos Eurooppa ei pysty takaamaan kansalaisilleen rauhaa, turvallisuutta ja vapautta.”

EU:n ulkosuhteiden komissaari Hans van den Broek totesi WEU:n 50 vuotisjuhlassa Brysselissä 17.3.99:

”WEU:n ja EU:n yhdistäminen on monimutkaista, niin kauan kuin kaikki eivät ole WEU:n jäseniä. Ehkä on tullut aika pyytää niitä EU:n jäsenmaita, jotka eivät nyt ole WEU:n jäseniä harkitsemaan asemaansa.”

Esittäytyessään EU-parlamentille ensimmäistä kertaa 13.4.99 tuleva komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi:

”Euroopan unionin on Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten periaatteiden pohjalta kyettävä ajan mittaan luomaan omaa puolustuskapasiteettiaan ja jo nyt rationalisoitava puolustusteollisuuden voimavaransa.”

Romano Prodi jatkoi aiheen käsittelyä parlamentissa käyttämässään puheenvuorossa 3.5.99 toteamalla:

”Euroopan unionin yhteinen puolustus on perustavanlaatuinen ehto rauhan ja vakauden ylläpitämiseksi.”

Bonnissa 28.5.99 kokoontuneet EU-maiden ulkoministerit olivat yksimielisiä jatko-ohjelmasta. Selostaessaan lehdistölle epävirallisen kokouksen loppulauselmaa Saksan puolustusministeri Rudolf Scharping puhui siis myös Suomen Jan-Erik Enestamin suulla todetessaan:

”Odotamme, että Kölnin huippukokouksesta 3.- 4. 6. muodostuisi yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämisen alkusysäys. Tänään hyväksyimme määrätietoisen työohjelman 18 kuukaudelle, jotta saamme syvennettyä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhdentymistä ennen Ranskan puheenjohtajakauden alkua vuoden 2000 toisella puoliskolla.”

Kysyttäessä onnistuuko Euroopan unioni Ranskan puheenjohtajakauden lopulla tekemään päätöksen yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Scharping vastasi: ”Se olisi ihana tulos!”

Kysymykseen eikö puolueettomilla mailla ollut mitään huomauttamista tätä prosessia vastaan, hän vastasi yksinkertaisesti: ”Ei”.

Edellä olevat edustavat hyvin sitä keskustelua, jota johtavien EU-maiden kesken käydään. Tätä taustaa vasten suomalaisen poliittisen eliitin puheet kriisinhallinnasta tai pyrkimykset peitellä EU:n todellisia tavoitteita joutuvat varsin omituiseen valoon. Paraikaa riehuva Balkanin sota osoittaa selvästi, että eroa kriisinhallinnan, rauhaanpakottamisen tai täysimittaisen sodan välillä ei taida sittenkään olla kuin puheissa. Naton roolia EU:n puolustuksen suunnittelussa onkin syytä tarkastella hieman tarkemmin.

NATO, WEU ja EU

Kaikissa EU:n asiakirjoissa Länsi-Euroopan unionia WEU:ta, jota siis nyt ollaan sulauttamassa Euroopan unioniin, kutsutaan ”Naton eurooppalaiseksi tukijalaksi.” Se on tietysti varsin ymmärrettävää, sillä nykyisistä 15 jäsenmaasta 11 on myös jäsenenä Natossa.

Suomalaiset, joista peräti 70% vastustaa jäsenyyttä Natossa, ovat mielipidemittausten mukaan varmoja siitä, että poliittiset päättäjät ovat vaivihkaa viemässä Suomea Naton jäsenyyteen. Poliittinen eliitti luonnollisesti kiistää tämän. On syytä kysyä onko realistista edes ajatella, että EU:n jäsen voisi pitkällä tähtäimellä pysyä sotilasliiton ulkopuolella?

Puolustuspolitiikka on aina ollut keskeinen alue integraatiopolitiikassa. Yhteisessä julistuksessa Länsi-Euroopan unionista WEU:sta Belgia, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Hollanti, Portugali ja Iso-Britannia toteavat näin:

”WEU:n jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että tulee kehittää todellista eurooppalaista turvallisuus- ja puolustusulottuvuutta ja että eurooppalaisten vastuuta puolustusasioissa pitää kehittää siten, että rakennetaan asteittainen prosessi. WEU:n tulee olla elimellinen osa EU:n kehitystä ja omalta osaltaan vahvistaa solidaarisuuttaan Natolle. WEU:n jäsenvaltiot haluavat yksimielisesti vahvistaa WEU:n roolia siten, että ajanmittaan syntyy yhteinen puolustuspolitiikka Euroopan unionille, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen ja on sopusoinnussa Naton kanssa.”

Syyskuussa 1994 Saksan silloiset hallituspuolueet hyväksyivät julistuksen, jossa todetaan USA:n, Naton ja EU:n suhteista seuraavanlaisesti:

”Sellaisessa valtioiden yhteisössä, joka pitää itseään yhtenä unionina, kaikkien jäsenten on voitava nauttia samoista turvallisuustakeista. Tämä on edellytys jäsenyydelle. Jos osoittautuu, että USA:lla on halua, ei ainoastaan vastata velvoitteistaan nykyisellä alueella, vaan on valmis ulottamaan ne koskemaan ainakin niitä maita, jotka haluavat EU:n jäseniksi, niin tulee EU:n osallistua omaan puolustukseensa niillä alueilla, joissa ei ole Naton ydinaseita. Tulevaisuudessa tämä merkitsee Naton muuttamista liitoksi, jonka puitteissa EU, USA ja Kanada tasa-arvoisesti kantavat vastuun ja muodostavat yksikön, joka pystyy tehokkaasti toimimaan.”

EU-parlamentti hyväksyi 14.5.1998 julkilausuman, jossa todetaan muun muassa:

”WEU, joka on olennainen osa EU:n kehitystä, tulee toimia Euroopan turvallisuus- ja puolustusidentiteetin tärkeänä elementtinä Naton puitteissa.”

Itävaltalainen Der Standard päivälehti kommentoi Wienin huippukokouksen puolustuskeskustelua 11.12.98:

”Nato istuu ”hiljaisena vieraana” EU:n neuvottelupöydässä. On puhdas illuusio uskoa, että EU:n puolustus koskaan voisi toimia ilman Natoa ja sen sotilaallisia rakenteita.”

Saksan pysyvä edustaja WEU:ssa Rolf Hofstetter esitteli 29.1.1999 WEU:n pysyvälle komitealle Saksan puheenjohtajakauden ohjelmaa ja sanoi:

”Puheenjohtajamaa tekee kaikkensa, jotta WEU saattaa päätökseen Nato-ministerineuvoston kokouksessa kesäkuussa 1996 Berliinissä tehdyt päätökset EU:n turvallisuus- ja puolustusidentiteetistä, jotta ne voidaan lopullisesti hyväksyä Washingtonin Nato-huippukokouksessa. Tämä tarkoittaa erityisesti sopimusta Nato-välineiden käytöstä pelkästään EU:n johtamissa operaatioissa.”

USA:n Nato-lähettiläs Alexander Vershbow pohti EU-Nato suhteen kehittämistä WEU:n turvallisuustutkimusinstituutin seminaarissa Pariisissa helmikuun alussa 1999 seuraavasti:

”Ensimmäinen huolemme on, että tutkiessamme mahdollisuuksia muuttaa Nato-WEU suhde Nato-EU malliksi, tulee varmistaa, että uusi järjestely sisältää ja pitää kiinni niistä periaatteista, joista sovittiin kesäkuussa 1996 Berliinissä. Erityisen tärkeä on Berliinin asiakirjan periaate, että toimimme yhdessä Naton kanssa missä tahansa. Joissakin tapauksissa USA saattaa valita olla osallistumatta johonkin operaatioon, mutta päätöksen siitä, johtaako jotain operaatiota Nato vai WEU tulee olla yhteinen.”

WEU:n tuoreessa toimintaohjelmassa 17.3.99 ”Puolustuksen aika” Nato suhteesta todetaan näin:

”Komitea ehdottaa aikataulua, joka sisältää muun muassa a) välittömässä tulevaisuudessa aikataulun laatimisen WEU:n integroimiseksi EU:hun, b) keskipitkällä aikavälillä integraatiota syvennetään, kun saavutetaan yksimielisyys erilaisten WEU tehtävien ja instituutioiden siirtämisestä EU:lle ja c) seuraavaksi tulee saada aikaan yhteinen puolustusrakenne ja EU:n puolustusvoimat EU:n sisään, jolla on vastaavasti linkit Natoon.”

Suomen hallitusohjelma

Maastrichtin ja Amsterdamin sopimusten, sekä edellä kuvatun WEU-Nato keskustelun valossa, on ymmärrettävää, että Suomen hallitus ei hallitusohjelmassaan enää huhtikuussa 1999 puhu itsenäisestä puolustuksesta. Puolueettomuus muutettiin jo edellisessä hallitusohjelmassa liittoutumattomuudeksi. Ohjelmassa siihen on liitetty epämääräinen termi ”vallitsevissa oloissa”. Tämän ”muuttuneen olotilan” määrittely on jätetty täysin avoimeksi. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että päätös ei ole Suomen hallituksen eikä varsinkaan Suomen kansan käsissä vaan sitä ohjataan aivan muualta.

Mikäli Suomi olisi todella halunnut jatkaa omaksumallaan puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumattomuuden linjalla, sen olisi pitänyt huolehtia asemastaan ja tehdä esityksiä, joilla tällainen asema voitaisiin säilyttää. Näin ei ole tehty. Suomi on innokkaasti mukana tarkkaili-jana WEU:ssa ja Natossa sekä mukana omasta aloitteestaan sotateollisessa järjestössä WEAG:ssä. Ulkoministeri Tarja Halosen mukaan Suomi onkin jo avoliitossa Naton kanssa. Integraatiokehityksen logiikka johtaa siihen, että lopullista aviopäätöstä ei enää tee Suomi.

Balkanin sota osoittaa karulla tavalla mistä Suomi on luopumassa. Suoraan sotilasliittoihin kuuluvat maat ovat menettäneet täysin mahdollisuutensa vaikuttaa hallitsemattomaksi ryöstäytyneeseen kriisiin, jota USA johtaa.

Kun Saksan liittokansleri Gerhard Schröder ja ulkoministeri Joschka Fischer vierailivat vastanimettyinä Washingtonissa tutustuakseen vaikutusmahdollisuuksiinsa Natossa, he saattoivat todeta, että USA:n Nato-lähettilään Alexander Vershbowin kuvaama Nato-WEU-EU yhteispäätösprosessi ei toimi. Ulkoministeri Fischerin kommentti lehdistölle oli paljon puhuva: ”Ei mitään mahdollisuuksia vaikuttaa mihinkään.”

Nyt jo meidänkin asemamme on Amsterdamin sopimuksen artikla J.1 muuttanut riippuvuus-suhteeksi ja alisteiseksi EU:lle. Omia kenties poikkeavia mielipiteitä ei sallita.

Artiklan J.1 kohta 2 kuuluu seuraavasti:

”Jäsenvaltiot tukevat aktiivisesti ja varauksettomasti unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa uskollisuuden ja keskinäisen yhteisvastuullisuuden hengessä. Jäsenvaltiot toimivat yhdessä lujittaakseen ja kehittääkseen keskinäistä poliittista yhteisvastuullisuuttaan. Ne pidättäytyvät kaikista toimista, jotka ovat unionin etujen vastaisia kansainvälisissä suhteissa. Neuvosto huolehtii siitä, että näitä periaatteita noudatetaan.”

Euroopan unionin yhteisen ja Natoon kytketyn puolustuksen hinta

Yhteinen puolustus vie perinteisesti rauhaan ja aseidenriisuntaan pyrkivien sotilaallisesti liittoutumattomien tai puolueettomien maiden oikeuden puhua omalla äänellään kansainvälisillä foorumeilla. Tämän lisäksi yhteisen puolustuksen vaatimat asejärjestelmäuudistukset rasittavat suunnattomasti maiden talouksia. Tästähän meillä on jo aavistus ilmavoimien ja ns. valmiusjoukkojen asearsenaalia maksaessamme. Naton Washingtonin ”juhlakokouksen” hyväksymässä uudessa strategiassa vaaditaan, että edistääkseen rauhaa ja vakautta Euroopassa ja muualla, on eurooppalaisten partnereiden vahvistettava sotilaallista kapasiteettiaan. ”Jos haluat rauhaa – varustaudu sotaan” -ideologia piti huippukokoustaan.

Kokouksen yhteydessä USA:n puolustusministeri William Cohen, jolla on vahvat kytkennät USA:n sotateollisuuteen, varoitti Saksan puolustusministeriä Rudolf Scharpingia kasvavasta ”teknologiakuilusta” eurooppalaisten armeijoiden ja USA:n High-Tech -armeijan välillä:

”Tarvitaan uusia asejärjestelmiä ohjusten torjuntaan, uutta teknologiaa elektroniseen sodankäyntiin, kauas kantavia kuljetuskoneita ja niin edespäin.”

Hahmotetulla EU-Nato yhteistyöllä on myös moraalinen hintansa. Balkanin sota osoittaa, että Nato-EU akseli on valmis toimimaan kansainvälisten sopimusten ja jopa omien asiakirjojensa vastaisesti. Naton hyökkäys Jugoslaviaan on ristiriidassa sekä Yhdistyneiden kansakuntien asetuksen II artiklan että Wienin 1980 ja Helsingin 1975 sopimusten kanssa. Se oli myös vastoin Naton omia asiakirjoja.

Uudessa strategiassaan Nato nostaa itsensä ”euroatlanttisen alueen turvallisuuden ja vakauden” vartijaksi. Hoitaakseen ”yhteisiä turvallisuusintressejä” se antaa itselleen oikeuden puuttua sotilaallisesti tilanteisiin missä vain, jos tilanne niin vaatii, ilman YK:n tai ETYJ:n suostumusta. Naton pääsihteerin Javier Solanan mukaan: ”YK:n turvallisuusneuvostoa ei tarvita.”

Uuden strategian mukaan Eurooppaan sijoitetut ydinaseet ovat elintärkeitä. Tämä merkitsee sitä, että ydinaseriisunta pysähtyy ja edessä saattaa olla uusi asevarustelukierre.

WEU:n asiakirjassa Ydinaseiden rooli ja tulevaisuus 19.5. 1994 EU:n puolustuksen ydin ilmaistaan sen kohdassa 330 näin:

”Keskustelu EU:n ydinpelotteesta on totuuden hetki rakennettaessa Euroopan poliittista unionia.”

Hetki lähestyy pikavauhtia.

EU-politiikka keskusteluun

EMU-ratkaisu kiihdyttää Euroopan Unionin kansojen kahtiajakoa. Sen mukanaan tuoma tehokkuuden ja ihmisten keskinäisen kilpailun vaatimus aiheuttaa ihmisissä pelkoa tulevaisuudesta ja toimeentulosta. EU:n markkinoiden vapauteen ja kilpailuun perustuva politiikka näkeekin kansalaiset vain osana tuotantotekijöistä.

Yhteiskunnallinen syrjäytyminen, jako rikkaisiin ja köyhiin, kuilu poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä sekä korkeana jatkuva työttömyys vain pahenevat ja aiheuttavat syviä, levottomuutta herättäviä ongelmia. Se luo maaperää muukalaisvihalle ja rasismille ja raivaa poliittista elintilaa näitä myötäileville liikkeille. Ihmisten demokraattiset oikeudet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä vähentyvät jatkuvasti vallan siirtyessä entistä enemmän EU:n byrokraateille. Jo nyt Ranskassa, Italiassa ja monissa muissa EU-maissa äärioikeiston nationalismi on menestynyt vaaleissa pelottavalla tavalla.

Saksassa pidetään vaalit syksyllä. Liittokansleri Helmut Kohlille on povattu suurta tappiota. Kohlin puolueen pääteema vaaleissa on hänen roolinsa Euroopan yhdistäjänä ja yhteisen rahan, euron toteuttajana. Saksalaisista enemmistö kuitenkin vastustaa euroa ja kansalaiset eivät enää halua Saksan olevan EU:n suurimpana rahoittajana.

Tanskan kansanäänestyksessä annettiin 45 % ei-ääniä Amsterdamin sopimukselle 25 jäsenyysvuoden jälkeen. Se osoittaa poliittisen eliitin haaveet EU-politiikan suosion kasvusta olleen toiveunta.

Suomessa hallitus hyväksyttää Amsterdamin sopimuksen ilman kunnollista keskustelua, vaikka sen ratifiointi vaatii muutoksia oleviin perustuslakeihin. Poliittinen eliitti tuskin pääsee yhtä helpolla, kun sovitaan WEU:n sulauttamisesta EU:hun, Suomen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumisesta ja NATO-jäsenyydestä. Keskustelua syntyy varmasti myös pienten jäsenmaiden vallan kaventamisesta itälaajentumisen yhteydessä , Agenda 2000-ohjelmasta ja suunnitteilla olevasta yhteisestä veropolitiikasta.

Vasemmistolaisten aatteiden herääminen älymystön keskuudessa on ilmiö, jolla voi olla suuri merkitys vastavoimien kokoamisessa niissä EU-maissa, joiden yhteiskunnat Pohjoismaiden tapaan perustuvat demokratiaan, sosiaaliseen tasa-arvoon sekä solidaarisuuteen kolmatta maailmaa ja pakolaisia kohtaan. Nämä arvot ovat mahdottomia toteuttaa EU:ssa. EU-politiikka nousee keskusteluun kaikissa jäsenmaissa samalla kun EU-kriittiset voimat Euroopassa ovat tiivistämässä yhteistyötään. Yhä useampi EU:n ja jäsenyyttä hakeneen maan kansalainen osaa yhdistää yhteiskunnan sosiaalisen rappion ja pysyvän suurtyöttömyyden EU-politiikkaan.
MAI-sopimus nousi keskusteluun kansalaisjärjestöjen ansiosta. Ensimmäistä kertaa pääoman suunnitelmat saivat vastaansa laajan kansainvälisen vastustuksen.

Aivan uusi projekti on EU-komission esitys käynnistää keskustelut USA:n kanssa uudesta transatlanttisesta yhteistyöstä, eli New Transatlantic Marketplace-sopimuksesta. NTM merkitsisi yhteis-markkinoiden luomista USA:n kanssa vuoteen 2010 mennessä. Näin muodostuisi maailman suurin vapaakauppa-alue, jossa toteutuisivat tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien rajoittamaton vapaa liikkuvuus. Tämä merkitsisi entistä suurempaa uhkaa hyvinvointiyhteiskunnalle, edistäisi työttömyyden kasvua, pakottaisi purkamaan sosiaalista turvaverkkoa ja heikentäisi ympäristö- ja kuluttajansuojaa molemmin puolen Atlanttia.

Elinkeinoelämän panttivankina istuva poliittinen eliitti pilkkaa demokratiaa. Se ei kerro ihmisille tavoitteistaan ja luotta yksisilmäisesti ja tyhmästi kansalaisten välinpitämättömyyteen ja siihen, että salaaminen onnistuu. Tilanne on muuttumassa. Useissa maissa kansalaisjärjestöjen oma tieto-verkosto on lujittunut, joten hankkeiden salaaminen ja ihmisten selän takana toimiminen ei enää onnistu. Kansalaiset eivät enää tyydy tyhjiin lupauksiin.

Avointa keskustelua välttelevä ja kansalaisten mielipidettä väheksyvä poliittinen eliitti saattaa joutua turvaamaan yhteiskuntarauhaa kovilla otteilla. Keskustelun puutteen voivat silloin joutua korvaamaan mellakkapoliisit ja kaupunkisotaan erikoistuneet sotilaat. Tällaista yhteiskuntaa ei kai kukaan halua.

6.6.1998

”Eurooppa oli mainio poliittinen idea, josta ei ole tullut mitään muuta kuin taloudellinen valtapeli: tyypillinen anglosaksinen tapa tehdä bisnestä. Kaikki tarkoittaa joustoja, säätelyn purkamista ja alijäämien leikkaamista. Ajattelen, mitä tämä tarkoittaa inhimillisinä käsitteinä, ja tiedän, että alijäämät edustavat monen ihmisen kohdalla terveyden huoltoa, koulutusta – elämää.

Voimme taistella sitä Eurooppaa vastaan, jota ollaan kehittämässä. Vastarintaa tulee nousemaan – niin eliitin kuin muidenkin piirissä. Ja kun he sitten huomaavat, että ovat samalla aaltopituudella, heistä tulee todellinen poliittinen voima. Niin, sillä tavalla alkoi loppujen lopuksi Ranskan vallankumous.”

— Vivianne Forrester, ranskalainen kirjailija, kirjoittanut Ranskan vuoden -96 bestsellerin The Economic Horror (Newsweek 3.2.1997)

Jean Francois Kahn, ranskalainen johtava liberaalien kyllä-linja edustaja Ranskan Maastricht kansanäänestyksessä:

”Uudesta Euroopasta tullee finanssimarkkinoiden ja suuryhtiöiden Eurooppa, jossa taloudellinen menestys maksetaan sosiaalisella taantumisella, sanoo Kahn.”

(Dagens Nyheter 29.1.97)

”Berlusconin hallituksen kaaduttua vuoden 1994 lopussa Italian Eurooppa-politiikka on tehnyt selvän pro-Saksa käännöksen, jopa siihen pisteeseen asti, että kommentaattori puhuvat jo Italian liittämisestä (Anschluss) Bonn-Pariisi-liittoutumaan… Tilanteessa, jossa edelleen vallitsee erimielisyyksiä Saksan ja Ranskan välillä, erityisesti koskien ministerineuvoston enemmistöäänestyksiä ja EU-parlamentin vallan kasvattamista, Italian keskusta-vasemmisto koaliitio on luopunut kaikista yrityksistä kehittää omaa politiikkaansa hallitusten välistä konferenssia varten. Se suuntaa energiansa tasoittamaan Saksan tietä kohti federalistista Eurooppaa.”

— Livio Caputo, Forza Italian senaattori, entinen Eurooppa-asioiden ministeri (The European 20.-26.6.96)

Suomi – EU:n ihmemaa

Juuri kun muualla EU:ssa alkaa kuulua yhä huolestuneempia puheenvuoroja EMU:n vaikutuksista työllisyyteen, Suomessa valmistuu selvitys, jonka mukaan Suomen EMU-jäsenyys toisi talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

EU-parlamentille annetussa raportissa ”Talous- ja rahaunionin sosiaaliset seuraukset 10-1994” tutkijat yhdeksästä eurooppalaisesta yliopistosta käyvät tapauskohtaisesti läpi ja arvioivat EMU:n seurauksia kuuden jäsenmaan kohdalla. Tulokset ovat huomattavasti synkemmät työllisyyden suhteen kun nyt ilmestyneessä suomalaisessa selvityksessä.

Tanskan kohdalla arvioidaan, että korkeat sosiaalimenot ja työttömyysturva olisi EMU:n myötä leikattava ja harmonisoitava alaspäin muiden jäsenmaiden tasolle. Tämä voisi johtaa lisääntyvään työttömyyteen.

Ranskan kohdalla arvioidaan, että Emu-kriteereiden läpivieminen todennäköisesti tarkoittaa, että työttömyys pysyy ”häiritsevän korkealla”, seuraus joka voi olla poliittisesti hankala asia. Saksasta kerrotaan, että syntyy uusia työpaikkoja 1994 – 2000 välillä (tähän mennessä suunta on ollut päinvastainen) mutta, että jatkossakin tulee olemaan vakavia työllisyysongelmia. Kreikasta sanotaan Emu-pyrkimysten johtavan työttömyyden kasvuun ja sosiaalikustannusten leikkauksiin.

Italiasta todetaan, että mahdollisuudet työttömyyden pienentämiseen ovat erittäin vähäiset. Englannin kohdalla ennustetaan työttömyyden pysyvän noin 10 %:issa mutta, että tämä on vaatinut ja tulee edelleen vaatimaan palkkajoustoja ja leikkauksia työturvassa.

Saksassa, jossa työttömyys on tällä hetkellä suurin 47:ään vuoteen, arvovaltaiset sos.dem.-puolueen johtajat puhuvat inflaation nostamisen puolesta työttömyyden hillitsemiseksi. Tämä vaarantaisi nykyisiä EMU-kriteereitä joiden kohdalla inflaation on pidetty ratkaisevana tekijänä. Työttömyys-ongelmat Saksassa ovat siis sitä suuruusluokkaa, että sos.dem.-poliitikot mieluummin lykkäävät EMU:n kolmannen vaiheen voimaanastumista kun suostuvat nousevan työttömyyden myötä syntyviin poliittisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Ruotsin matala-inflaatiopolitiikka on alentanut inflaation 3 %:illa mutta samalla menetettiin vuosina 1990 – 1994 yli
450 000 työpaikkaa.

Hollannissa matala-inflaatiopolitiikkaan siirryttiin 15 vuotta sitten joka on johtanut siihen, että työttömyys 1980-luvun alusta on noussut 4:stä prosentista noin 12 prosenttiin.
Ruotsissa on arvioitu, että Hollannin ja Saksan tapainen matala-inflaatiopolitiikka johtaisi 300 000 – 400 000 uuteen työttömään.
Suomessa inflaatio oli vuonna 1989 6,6 % ja työttömyys 3,5 %. Sen jälkeen inflaatio on alentunut koko ajan tasaisesti nykyiseen noin 1,5 %:iin ja työttömyys on noussut lähes 20 %:iin.

Tämän hetken EU-puheenjohtajamaa Italia on esittänyt EMU:n siirtämistä kuten Saksan sos.dem.-puolueen johtajat. Ranskassa ja Belgiassa pyrkimykset saavuttaa Emu-kriteereitä ovat johtaneet vakaviin mellakoihin. Ruotsissa ei edes pyritä vakavasti Emu-ehtojen täyttämiseen. Englannilla ja Tanskalla on olemassa poikkeukset EMU:un.

Herää kysymys onko Suomi yksin menossa EMU:un?

Kaikissa jäsenmaissa keskustellaan vakavasti EMU:sta. Suomi on Emu-keskustelun ihmemaa. Täällä päästään aivan toisenlaisiin tuloksiin kun muissa jäsenmaissa.

16.1.1996