Tanska – VEU

Terveiset Tanskan EU:n vastaiselta kansanliikkeeltä

Terveiset Tanskan EU:n vastaiselta kansanliikkeeltä teidän EU:n perustuslain ratifiointia vastaan järjestettyyn mielenosoitukseenne Helsingissä.

On traagista, että Suomen eduskunta ratifioi EU:n perustuslain kysymättä kansalta neuvoa.

Perustuslakiehdotus on jo Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä suurella enemmistöllä hylätty. Ehdotus on jo kaatunut. On erittäin ongelmallista unohtaa demokraattiset päätöksentekomahdollisuudet.

Kaikki mielipidemittaukset osoittavat, että 70 % Suomen kansasta vastustaa EU:ta. Siitä huolimatta perustuslakiehdotus hyväksytään ilman, että kansalaisilla on ollut mahdollisuutta keskustella siitä ja ottaa kantaa lakiehdotukseen kansanäänestyksessä. Vähättelemällä kansan tahtoa osoittaa äärimmäistä röyhkeyttä poliittiselta eliitiltä.

EU:n perustuslaki, jos se tulee voimaan kansalaisten vastustuksista huolimatta, tulee muuttamaan syvästi EU:n toimintaa. EU:n perustuslaki tulee aina olemaan ensisijainen jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden (artikla 1-6). Aliarvioida maansa kansalaisia, siten ettei lainkaan ole antanut mahdollisuutta kansanäänestykseen on myös loukkaus demokratialle.

Perustuslaki lisää EU:n militarisointia voimakkaasti. Artikla I-4.1. ”jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan”. Suomen monivuotinen liittoutumattomuuspolitiikka on luonut kansainvälisesti valtavan suuren merkityksen ja arvovallan. Tämä politiikka, jota kansa on arvostanut, päättyy nyt jatkuvan varustelun myötä, mikä on suuri takaisku sekä rauhalle että demokratialle.

Me Tanskan EU:n vastaisesta kansaliikkeestä lähetämme lämpimät terveisemme tämän päivän mielenosoittajille sekä Suomen hallituksen ja eduskunnan epädemokraattiselle toiminnalle.
Pohjoismaiden EU:n vastaisissa järjestöissä haluamme toimia jatkossakin yhteistyössä suomalaisten kumppaneidemme kanssa demokratian, rauhan, läheisen Euroopan itsenäisten kansojen demokraattisen yhteistyön merkeissä. TEAM, The European Alliance of EU-critical
Movements (EU kriittiset järjestöt) yhtyy myös yhteistyöhön. TEAM työskentelee jo nyt eurooppalaisten demokratia- ja rauhanjärjestöjen kanssa vahvistaen näitä verkostoja ja tuoden esille EU:n demokratian vajetta.

1.12.2006
Jesper Morville
Kansainvälisen valiokunnan puheenjohtaja Tanskan EU:n vastainen kansanliike ja
TEAMin puheenjohtaja

Hilsen fra Folkebevægelsen mod EU til demonstrationen i Helsinki mod den finske rigsdags ratificering af EUs forfatningsforslag.

Det er en tragedie for demokratiet, at Finlands Rigsdag i dag ratificerer EU-forfatningen – uden at have spurgt befolkningen til råds.

EUs forfatningsforslag er allerede ved folkeafstemninger i Frankrig og Holland blevet nedstemt med store flertal. Forslaget dermed faldet. At se bort fra klare demokratiske afgørelser er dybt problematisk.

Alle opinionsmålinger viser, at over 70% af Finlands befolkning er imod, at forfatningsforslaget vedtages uden at befolkningen har haft mulighed for at debattere det og tage stilling til det ved en folkeomrøstning. At ignorere dette folkekrav er udtryk for en uhørt arrogance fra den politiske elites side.

EUs forfatningsforslag vil, om det gennemføres på trods af de folkelige afvisninger, betyde dybtgående ændringer i EUs måde at fungere på Det fastslås således, at EU-love altid skal gå forud for et medlemslands egne love (Artikel I-6). At umyndiggøre et lands befolkning på det sæt, uden overhovedet at have spurgt den til råds i en folkeafstemning, er ligeledes et dybt problematisk angreb på demokratiet.

Forfatningsforslaget øger militariseringen af EU stærkt. I Artikel I-4.3 ”forpligter medlemslandene sig til gradvis at forbedre deres militære kapacitet”. Finlands mangeårige neutralitetspolitik har givet landet en enorm betydning og prestige internationalt. At denne politik, som nyder en stor opbakning i befolkningen, nu skal forlades til fordel for permanent oprustning af et EU-militær, betyder et enormt tilbageslag for både freden og demokratiet.

I den danske Folkebevægelse mod EU sender vi vores varme hilser til dagens demonstration imod den finske regering og rigsdags udemokratiske adfærd. I de nordiske nej til EU – organisationer vil vi samarbejde med vores finske partnere om fortsat at kæmpe for demokratiet, for freden og for et nært, demokratisk samarbejde mellem selvstændige nationer i hele Europa. Det same vil det euopæiske netværk TEAM, The European Alliance of EU-critical Movements. TEAM samarbejder allerede med europæiske demokrati- og fredsbevægelser. disse netværk vil yderligere styrkes af dagens nye eksempel på EU-projektets sande og udemokratiske karakter.

Jesper Morville
formand for Internationalt Udvalg i Folkebevægelsen mod EU, Danmark, og
koordinator for TEAM.

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Pohjoismainen kannanotto:

Pohjoismaiden yhteistä ääntä tarvitaan maailmalla!

Yhdessä pohjoismaat ovat muodostaneet tärkeän globaalin vaikuttajan rauhan, ihmisoikeuksien, köyhyyttä vastaan taistelevan ja eteenpäin vievän kehityksen saralla.

EU:n kasvava valta on johtanut siihen, että pohjoismaiset EU-maat; Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet kieltäytymään yhteispohjoismaisista aloitteista. Viimeisin esimerkki on, kun nämä kolme EU maata joutuivat vetämään tarkkailijansa pois Sri Lankasta. Ruotsalaisen pohjoismaisen tarkkailijoiden johtajan Ulf Henricssonin selkeistä pyynnöistä huolimatta EU leimasi tamilitiikerit (LTTE) terroristeiksi. Niin kauan kuin Tanska, Suomi ja Ruotsi toimivat EU:n terroristilistan puitteissa eivät nämä maat voi toimia rauhanrakentajina. Sri Lankaan ovat jääneet vain norjalaiset ja islantilaiset tarkkailijat.

Pohjoismaiset EU:n vastaiset kansalaisjärjestöt ovat sitä mieltä, että pohjoismaat voivat tehdä enemmän maailman hyväksi, jos maat voisivat ajaa yhteisiä ulkopoliittisia aloitteita. Pohjoismaita tarvitaan maailmalla – eikä vähiten nyt, jolloin ihmisoikeudet ja rauha ovat haasteellisia.

Me vaadimme, että kaikki pohjoismaat vetäytyvät EU:n terroristilistalta niin, että on mahdollista tukea norjalaisten ja islantilaisten rauhantyötä Sri Lankassa.

Tanskassa 5.10.2006

Folkebevægelsen mod EU i Danmark – www.folkebevaegelsen.dk
Alternativ till EU i Finland – www.veu.fi
Heimssyn i Island – www.heimssyn
Nei til EU i Norge – www.neitileu.no
Folkrörelsen Nej til EU i Sverige – www.nejtilleu.se

Nato-jäsenyys maksaisi 30 miljoonaa vuodessa

Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle 30 miljoonaa euroa vuodessa, kirjoittaa Kauppalehti. Arvion on Suomen liittymisen varalta laatinut Puolustusministeriö.

Vuosittaisia lisäkuluja kasvattaisivat lisäksi Naton eri esikuntiin lähetettävien vajaan sadan suomalaisen esikuntaupseerin palkat ja muuttokustannukset.

Ministeriön mukaan Nato-jäsenyys ei nostaisi Suomen nykyistä kahden miljardin euron puolustusbudjettia.
Laskelmat ovat Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Janne Kuuselan mukaan laadittu vertaamalla Suomea suurin piirtein samankokoisiin Nato-maihin eli lähinnä Norjaan ja Tanskaan.

Laskelmat ovat Kuuselan mukaan vielä suuntaa antavia, karkeita arvioita. Todellinen maksuosuus määritellään vasta jäsenneuvotteluissa.

Kauppalehti 15.12.2003

Kööpenhaminan huippukokous joulukuussa 2002

VEU on perinteisesti osallistunut EU-huippukokousten yhteydessä järjestettyihin varjokokouksiin ja mielenosoituksiin.

Joulukuussa kokous järjestetään Kööpenhaminassa. Olemme vuokranneet käyttöömme kaksi bussia, joista toinen tuo mukaan osallistujia Baltian maista ja toinen on meitä varten. Kaikki asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä VEU:n toimistoon tai Jussi Liljaan 0400-722 706 sähköposti: jussi.lilja@kolumbus.fi tai Ulla Kötzeriin 09-81 01 67/050-569 09 67, sähköposti: ulla.klötzer@yahoo.com

Varjokokoustapahtumaan osallistuu EU-kriittisiä, globalisaatiota vastustavia sekä toisenlaisen Euroopan haluavia järjestöjä eri puolilta Eurooppaa.

Alustava ohjelma on seuraava:

Lähtö laivalla Helsinki – Tukholma keskiviikkoiltana 11.12.

Torstaina 12.12 bussilla Tukholmasta Kööpenhaminaan

Perjantaina 13.12. EU-vastustajien kokouksia ja tapaamisia sekä muita tapahtumia kaupungilla

Lauantaina 14.12. laajapohjainen ja rauhanomainen suurmielenosoitus johon osallistuu sekä EU-vastustajia että kannattajia.

Sunnuntaina 15.12.paluu takaisin Tukholmaan ja iltalaivalla Helsinkiin, jossa ollaan perillä varhain maanantaina 16.12.

Vaihtoehto EU:lle osallistuu matkan kustannuksiin. Osallistumien maksaa majoituksinaan ja matkoineen 100 euroa. Jokaisen on varauduttava huolehtimaan omista juomisistaan ja ruokailuistaan. Matka tulee maksaa tilillemme Sampo 800015-926663 merkki ”Tukholma”. Muista laittaa maksuun selvästi nimesi.

Kaikki EU-sopimukset on ratifioitava yksimielisesti

Anthony Coughlan, pääsihteeri, The National Platform, Irlanti
Eurooppalaisen EU-kriittisten Liikkeiden Alliansin (the European Alliance of EU-Critical Movements) hallituksen jäsen
Vanhempi emeritus yhteiskuntatieteen dosentti, Trinity College Dublin

Helsinki, Suomi 5 joulukuuta 2001

KAIKKI EU-SOPIMUKSET ON RATIFIOITAVA YKSIMIELISESTI … MUIDEN EU-MAIDEN HALLITUSTEN TULEE SEN TAKIA KUNNIOITTAA IRLANNIN KANSAN ANTAMAA EI ÄÄNTÄ NIZZAN SOPIMUKSELLE

Kaikki Euroopan Unionin sopimukset tulee olla yksimielisiä. Sen takia Nizzan sopimusta ei voida ratifioida eikä se voi astua voimaan ennen kuin kaikki 15 EU:n jäsenmaata ovat ratifioineet sen. Irlannin Tasavallan kansa kieltäytyi ratifioimasta tätä sopimusta valtiomuodon mukaisessa kansanäänestyksessä viime kesäkuussa äänin 54 % ei ja 46 % kyllä. Kaikkien EU jäsenmaiden tulisi kunnioittaa tätä äänestystä ja pysäyttää Nizzan sopimuksen ratifiointiprosessi. Se, että EU jäsenmaiden hallitukset nyt jatkavat tämän sopimuksen ratifiointiprosessia vaikka irlantilaiset äänestäjät ovat tästä kieltäytyneet, osoittaa täydellistä halveksuntaa irlantilaisia kohtaan. Se osoittaa myöskin halveksuntaa niitä demokraattisia normeja kohtaan jotka ohjaavat sopimusten ratifiointia. Se tarkoittaa, että EU jäsenmaiden hallitusten taholta osallistutaan Irlannin hallitukseen ja kansaan suunnattuun painostamisprosessiin pakottamalla irlantilaiset järjestämään uuden valtiomuodon mukaisen kansanäänestyksen täysin samasta Nizzan sopimuksesta ja Ei-äänestyksen muuttamiseksi Kyllä-äänestykseksi.

Kaikkien EU-maiden demokraattien tulisi vastustaa tätä vahingollista pakottamissuunnitelmaa, erityisesti Skandinavian maiden demokraattien, jotka tulevat pienistä maista joilla on vahvat edistykselliset perinteet.

THE NATIONAL PLATFORM

The National Platform on tutkimus- ja tiedottamisjärjestö joka vastustaa syvempää EU-integraatiota demokraattisista ja kansainvälisistä syistä. Se tuottaa kriittistä informaatiota EU:sta poliittisen kentän vasemmalla, oikealla sekä keskellä oleville demokraateille. Se kuuluu Eurooppalaiseen EU-Kriittisten Liikkeiden Allianssiin (TEAM). TEAM-verkosto koostuu noin 40 poliittisesta puolueesta sekä kansalaisjärjestöstä 14. Euroopan maasta sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta, jotka vastustavat syvempää EU-integraatiota.

IRLANTILAISET EIVÄT VASTUSTA ITÄLAAJENTUMISTA

Mikään niistä järjestöistä jotka kamppanjoivat Nizzan sopimusta vastaan Irlannin kansanääestyksessä eivät olleet itä-laajentumista vastaan. Jotkut olivat avoimesti sen puolesta. Toiset sanoivat etteivät olleet itä-laajentumista vastaan kunhan vaan hakijamaille turvattaisiin oikeudenmukainen sopimus niiden yksilöllisissä jäsenyyssopimuksissa ja kunhan tämä sopimus olisi heidän kansalaistensa hyväksymä oikeudenmukaisissa ja vapaissa kansanäänestyksissä.

IRLANTILAISET EIVÄT VASTUSTANEET EU MINISTERINEUVOSTON ÄÄNIMÄÄRIÄ EIKÄ EU-PARLAMENTIN PAIKKAMÄÄRIÄ 12 EU HAKIJAMAALLE KUN HE ÄÄNESTIVÄT EI NIZZAN SOPIMUKSELLE

Nämä määritellään laajentumista käsittelevässä julistuksessa 20, joka on liitetty sopimukseen. Tämä julistus kertoo nykyisten 15 EU jäsenmaan ”yhteisestä kannasta” koskien hakijamaiden jäsenyysneuvotteluja. Tämä julistus ei ole laillisesti sitova Hakijamaille ja koska se ei ole laillinen osa sopimusta, voidaan todeta että irlantilaiset eivät vastustaneet sitä Nizzan sopimuksen kansanäänestyksessä.

NIZZA EI OLE LAILLISESTI VÄLTTÄMÄTÖN EU:N LAAJENTUMISELLE, SANOO PRODI

EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi myönsi julkisesti The Irish Times-lehdessä 21.6.01, ettei Nizzan sopimus ollut laillisesti välttämätön EU laajentumiselle. Hän totesi mm: ”Laillisesti, Nizzan sopimuksen ratifioiminen ei ole välttämätön laajentumiselle. EU voi laajentua 20:een ongelmatta, ja ne jäsenmaat, jotka ylittävät 20 rajan voivat ainoastaan lisätä muutamia lauseita jäsenyyssopimukseen. Mutta laillisesti se ei ole välttämätöntä……. Tämä ei tarkoita ettei Irlannin kansanäänestys ole tärkeä. Mutta tältä erityiseltä kannalta katsoen laajentuminen on mahdollinen ilman Nizzan sopimusta.” Vuoden 1998 Amsterdam sopimus sallii laajentumisen 15:sta maasta 20:een maahan ilman lisämuutoksia EU sopimuksiin. Amsterdam sopimuksen pöytäkirja laajentumisesta sanoo, että laajentuminen voi tapahtua yksinkertaisella lisämuutoksella koskien EU Ministerineuvoston äänimääriä jotta uudet jäsenet voidaan ottaa vastaan jäsenyyssopimuksissa ilman tarvetta erityiseen EU sopimukseen vanhojen jäsenmaiden välillä. Näin tapahtui myöskin aikaisempien laajentumisien kohdalla. Sitä vastoin Nizzan sopimuksen laajentumispöytäkirja kumoaa Amsterdamin sopimuksen. Se korvaa tiettyjä määräyksiä siirtäen valtaa ja äänestyspainoa EU:ssa pieniltä jäsenmailta suurille – esim. tuplaamalla edellisten äänimäärät mutta kolminkertaistamalla viimeksi mainittujen laajentuneessa EU:ssa – ja tämä tapahtuu tiettynä ajankohtana huolimatta laajentumisesta. Nizzan sopimus myöskin sallii ydinryhmän koostuen 8 jäsenmaasta käyttämään EU-instituutioita omiin tarkoituksiinsa, vaikka muut jäsenmaat olisivat tätä vastaan. Ja se kumoaa kansallisen veto-oikeuden 30:llä uudella aluella laajentaen täten merkittävästi EU-komission lainsäädäntövaltaa. Huomattavaa on, että tämä tapahtuu vaikka EU ei laajentuisi lainkaan, ja huolimatta siitä miten monta hakijamaata lopullisesti liittyvät EU:hun. Siten on selvää, että Amsterdamin sopimus on huomattavasti avuliaampi realistiselle EU-laajentumiselle kun Nizzan sopimus.

IRLANNIN EI-ÄÄNI NIZZAN SOPIMUKSELLE AUTTAA PITÄMÄÄN EU:TA YHDESSÄ

Päivä Irish Timesin haastattelun jälkeen Romano Prodi yritti korjata omia sanomisia toteamalla, että vaikka Nizzan sopimus ei ollut laillisesti välttämätön, se oli poliittisesti välttämätön. Tämä aiheutti luonnollisen kysymyksen: poliittiseti välttämätön kenelle? Ja vastaus on yhtä luonnollinen: poliittisesti välttämätön suurille jäsenmaille, erityisesti Saksalle ja Ranskalle, jotka eivät salli EU:n kasvavan merkittävällä lukumäärällä uusia ja suhteellisen köyhiä hakijamaita samoin laillisin tasaverto-ehdoin kuin heillä itsellään on. Tästä syystä isot jäsenmaat ovat Nizzan sopimuksessa muuttaneet EU-konseptia laillisesti tasa-vertaisena kumppanuusprojektina. Tähän asti tämän tasavertaisuus-periaatteen tarkoitus on ollut, että jokaisella EU:n jäsenmaalla on ollut veto-oikeus koskien perustavanlaatuisia muutoksia. Nizzan sopimus kumoaa tämän sallimalla ydinryhmän, koostuen 8:sta jäsenmaasta – käytännöllisesti katsoen alkuperäiset EEC 6 sekä pari muuta – tekemään ”omat projektinsa” vaikka kaikki muut olisivat eri mieltä. 8 jäsenmaata 15:sta tänään, tai 8 jäsenmaata 20:stä tai 27:stä laajentuneessa EU:ssa.

Tämä on Nizzan sopimuksen nk. joustavuus (tiiviimpi yhteistyö) joka avaa välttämättömän laillisen tien jakaa EU:n laillisesti tasavertainen ”klubi” kahteen klubiin synnyttäen täten ”kahden-vauhdin EU:n”, eli EU:n sisä- ja ulkopiirin. Nizzan sopimuksen tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa sen, että tämä 8:n jäsenmaan sisäpiiriryhmä Saksan ja Ranskan johtamina, voivat käytännöllisesti katsoen siepata EU:n instituutiot omiin tarkoituksiinsa ja sitten asettaa muut jäsenmaat jo valmiiksi päätettyjen poliittisten ja taloudellisten tosiasioiden eteen. Se mahdollistaa poliittisen direktoraatin perustamisen alistamaan muita. Käyttämällä Nizzan sopimuksen mahdollisuuksia, tämä 8:n jäsenmaan sisäpiiriryhmä voisi hyväksyä EU:lle valtiollisen perustuslain, muodostaa liittovaltion, harmonisoida verot keskenään sekä siirtää kansalaisia koskevaa laillista tuomiovaltaa koskien ihmisoikeusasioita EU-oikeudelle alistamalla EU:n perussoikeussopimuksen tälle oikeuslaitokselle. Saksa, Ranska ja muut ovat tehneet aivan selväksi, että tämä on heidän poliittinen tarkoituksensa. Herrat Schröder ja Chirac ilmoittivat yhteisessä lausunnossaan Nantesissa 10 päivää sitten tukevansa EU:lle valtiollista perustuslakia. He haluavat, että ehdotettu EU konventio julistetaan Laekenissa valmistamaan EU:lle perustuslakia.

Demokraattien tulisi vaatia EU-jäsenmaissa, että tämän konvention tehtävänä tulisi olla suunnitelman laatiminen Euroopalle, joka koostuu itsenäisistä kansakunnista ja valtioista yhtä lailla kuin useimpien EU-hallitusten haluama eurofederalistisen perustuslain laatiminen vaikka suuri enemmistö Euroopan kansalaisista eivät sitä halua.

Äänestämällä Ei Nizzan sopimukselle Irlannin tasavallan äänestäjät, ainoa kansa joka sai kansanäänestyksen tästä sopimuksesta, äänestivät tosiasiassa EU:n pitämisestä yhdessä, EU:n säilyttämisestä laillisesti tasavertaisten kumppanuusprojektina sekä estääkseen EU:ta tulemasta kaapatuksi suurten jäsenmaiden toimesta. Irlantilaiset siis osoittivat olevansa ”hyviä eurooppalaisia” vastakohdaksi EU hallituksille jotka ajoivat sopimusta, joka mahdollistaisi suurten valtioiden vallankaappauksen EU:ssa omien päämäärien saavuttamiseksi. Viime kesäkuun Nizzan sopimuksen kansanäänestyksessä Irlannin tasavallan äänestäjät äänestivät itse asiassa kaikkien EU-kansalaisten puolesta sellaisen kehityksen estämiseksi.

IRLANNIN SEKALAISET TALOUDELLISET HYÖDYT EU JÄSENENÄ

Irlannin poliitikot korostavat laajasti, että tasavallan nykyinen hyvinvointi johtuu EU jäsenyydestä. Vilahdus tosiasioihin osoittaa tämä olevan väärä johtopäätös. 1980-luvulla, vuosikymmen sen jälkeen kun Irlanti liittyi EEC:hen, Irlannin tasavalta kärsi 1/6 työvoiman maastamuutosta toisen 1/6 kärsiessä työttömyydestä kotona. Tasavallalla on ollut taloudellinen nousukausi vuodesta 1993/4 keskivuosikasvun ollessa 7 %.

Suurin syy siihen, että Irlannin kasvu kaksinkertaistui vuotuisesta 3-4 % kasvusta, jossa se oli pysynyt 1970 ja 1980-luvuilla 7 % tasolle jossa se on pysynyt vuosista 1993/4 on se tosiasia, että vuodet 1993 -1999 on ollut ainoa aika Irlannin historiassa, jolloin se antoi valuuttansa kellua mikä antoi sille erittäin kilpailukykyisen vaihtokurssin. Tämä auttoi Irlantia suuresti kasvattamaan tuotantonsa ja vientinsä. Näin esim. Irlannin punta putosi 110 pence sterlingistä vuonna 1993, 79 pence:iin tänä päivänä. Se putosi samalla tavalla dollarin suhteen – Britannian ja USA:n ollessa tasavallan tärkeimpiä markkinoita. Odottamaton euron pudotus verrattuna dollariin EU valuutan syntymisen jälkeen 1999 on vielä lisännyt Irlannin kilpailukykyä, mutta tämä on luultavasti ohimenevää. Irlannin taloudellinen nousukausi sitten vuoden 1993 johtuu suuremmaksi osaksi siitä, että se käyttää itsenäisen valuuttansa kasvattamaan omia taloudellisia etujaan.

Anthony Coughlan
Trinity College, Dublin 2, Ireland
Puh: +353-1-830 5792, +358-1-608 1898
Sähköposti: jcoughln@tcd.ie

Hanne Dahl, Tanskan Junibevaegelsenin puhemies

Helsinki 5.12.2001

Hyvät naiset ja herrat. Nimeni on Hanne Dahl, ja olen Tanskan Junibevaegelsenin (Kesäkuun liike EU:ta vastaan) puhemies. Junibevaegelsen kokoaa ihmisiä jotka suhtautuvat skeptisesti Eurooppalaisen Unionin kehittämiseen.

Tanskassa meillä on pitkä kansanäänestysperinne EU asioista. Menetin poliittisen viattomuuteni erään tällaisen kansanäänestyksen yhteydessä. Menetin uskoni Tanskan demokratian erehtymättömyyteen. Vuonna 1992 järjestettiin kansanäänestys Tanskan osallistumisesta Maastrichtin sopimukseen. Tanskalaiset äänestivät ensin ei, mutta vuotta myöhemmin, vuonna 1993 meillä oli uusi kansanäänestys tällä kertaa sopimuksesta, jota Tanskassa kutsutaan Edinburghin sopimukseksi. Edinburghin sopimus oli kompromissi tanskalaisten puolueiden välillä joille myönnettiin poikkeuksia Maastrichtin sopimuksen yhteisestä valuutasta, yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, poliisiyhteistyöstä, EU-kansalaisuudesta sekä EU-armeijan kehittämisestä.

Tämä vuoden 1993 kansanäänestys johti Kyllä-tulokseen ja Tanskan hallitus allekirjoitti Maastrichtin sopimuksen niillä poikkeuksilla, jotka meille myönnettiin.

Valta karkaa eduskunnan käsistä

Suomen hallituksen selonteko EU:n hallitustenvälisestä konferenssista, joka alkaa Torinossa 29.3.96, on määräenemmistöpäätösten kautta siirtämässä huomattavasti enemmän valtaa EU:lle. Selonteko puhuu määräenemmistöpäätösten puolesta jopa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joka ennen EU-kansanäänestystä pidettiin pyhänä yksimielisyysalueena.
Vaikka hallituksen selonteossa edelleen puhutaan EU-yhteistyöstä hallitustuen välisenä yhteistyönä selonteossa siis puolletaan luopumista veto-oikeudesta, joka on määräävin piirre itsenäisten valtioiden yhteistyössä. Täten avataan tietä vahvan liittovaltiomallin kehittämiselle mutta sellaiselle liittovaltiomallille, josta kansanvalta on kadonnut. Sillä selonteon mukaan vallan harjoittajat eivät tule olemaan kansan valitsemia edustajia vaan selonteko puoltaa aloiteoikeuden pitämistä edelleen komissiolla ja puhuu jopa komission aloitevallan laajentamisen puolesta.

Selonteossa Suomen hallitus pyrkii edelleen liittovaltiomallin hämärtämiseen puhumalla läheisyys-periaatteen tärkeydestä tarkentamatta kuitenkaan miten se tullaan toteuttamaan. Hallitus viittaa Edinburghin Eurooppa-neuvoston kokoukseen 1992 jolloin hyväksyttiin läheisyysperiaatteen jatkoksi myös toimenpiteet läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi unionin päätöksenteossa. Äskettäin tehty tanskalainen tutkimus osoittaa kuitenkin, että Edinburgh-kokouksen asettamat tavoitteet eivät ole toteutuneet.
Tanskasta löytyy räikeä esimerkki läheisyysperiaatteen häpäisemisestä. Tanska kansankäräjien edustaja vastustivat nimittäin parisen vuotta sitten yksimielisesti sellaista EU-lisäainedirektiiviä, joka sallii jo kauan pohjoismaissa kiellettyjen, allergiaa aiheuttavien atso-värien käyttöä. Tästä yksi-mielisyydestä huolimatta EU:ssa lisäainedirektiivi hyväksyttiin tanskalaisten (ja nyt myös muiden pohjoismaiden) kuluttajien kauhuksi.

Veto-oikeutta käyttämällä Tanskan hallitus olisi voinut estää tämän päätöksen. Jostain syystä veto-oikeutta kuitenkaan ei käytetty.

Kun lähes kaikilla toimialueilla siirrytään määräenemmistöpäätöksiin pienellä jäsenmaalla ei ole enää mitään todellisia mahdollisuuksia estää tämäntyyppisiä päätöksiä.
Tanskassa onkin laskettu, että valta on karannut kansankäräjien käsistä. Eduskuntakautena 1990 – 1991 joka kuudes Tanskan kansankäräjien hyväksymä laki oli peräisin EU:sta. Eduskuntakautena 1994 – 1995 jo joka kolmas laki oli EU-laki.

Kun nyt ollaan siirtämässä vielä enemmän päätösvaltaa EU:lle olisi ensisijaisen tärkeätä, että läheisyysperiaatteesta ei ainoastaan puhuta vaan, että sille myös luodaan toimintaedellytykset. Kaksi vaihtoehtoa on olemassa: Joko kansanvalta toteutuu EU:ssa tai jäsenmaassa.

Jos se halutaan toteuttaa liittovaltiomuotoisena EU-parlamentille on annettava todellista valtaa, siis aloiteoikeutta ja todellista päätösvaltaa. Tämä ei toteudu tällä hetkellä eikä se tule toteutumaan Suomen hallituksen selonteon ehdotusten perusteella.
Jos kansanvalta halutaan edelleen toteuttaa jäsenmaiden kautta ei riitä, että jokin eduskunnan valio-kunta voi käsitellä EU-asioita, vaan Suomen eduskunnan on myöskin voitava äänestää direktiiveistä ja asetuksista ennen kun ne viedään eteenpäin EU:lle päätettäviksi. EU-sopimukseen olisi selvästi kirjattava ne toimivalta-alueet, joissa jäsenmailla on oikeus kansallisen enemmistöpäätöksen nojalla vaatia itselleen kansallisella tasolla eri-vapauksia. Tämä koskee erityisesti kuluttajasuojaa, ympäristönsuojelua, työllisyyttä sekä työnsuojelua, joissa on kyse ihmisten perusoikeudesta turvalliseen elämään.

2.3. 1996

Hallitusten välinen konferenssi – Mahdollisuus vai uhka?

Maaliskuun 29 päivänä 1996 alkaa Torinossa, Italiassa EU:n hallitustenvälinen konferenssi (HVK), jonka tehtävänä joulukuussa Madridissa pidetyn EU-huippukokouksen mukaan on ”luoda poliittiset ja institutionaaliset edellytykset Euroopan Unionin sopeuttamiseksi tämän päivän ja huomisen tarpeisiin erityisesti tulevaa laajentumista ajatellen”.

HVK:ta on valmisteltu kesäkuusta 1995 lähtien valmisteluryhmässä, joka on koostunut yhdeksästä edustajasta jokaisen jäsenmaan ulkoministeriöstä, yhdestä komission edustajasta sekä kahdesta EU-parlamentin edustajasta, josta toinen oli saksalainen kristillisdemokraatti ja toinen oli ranskalainen sosialisti. Valmisteluryhmä jätti raporttinsa joulukuussa Madridin EU-huippukokoukslle jatko-valmisteluja varten.

Valmisteluryhmän raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Maastrichtin sopimuksen niihin kohtiin, jotka mahdollistavat EU:n instituutioiden poliittisen syventämisen kohti vahvaa liittovaltio-mallia. Näistä kohdista ei paljon keskusteltu Suomessa ennen kansanäänestystä. Raportissa viitataan mm. seuraavaan artikloihin:

– artiklaan B (5), jolla unioni asettaa tavoitteeksi pitää kaikilta osin voimassa yhteisön säännöstö ja kehittää sitä yhteisön menetelmien ja toimielimien tehokkuuden turvaamiseksi. (Tämä mahdollistaa EU:n kehittämisen liittovaltioksi, jota esim. Saksan pankkimaailma on pitänyt välttämättömänä yhteisen valuutan perustana)

– artiklaan 189b (8), joka mahdollistaa uusien toimialueiden siirtämisen EU:lle

– artikloihin J.4 (6) ja J.10, joissa mahdollistetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamisen siten, että se johtaa yhteiseen puolustukseen.

Raportissa korostetaan, että Euroopan uusien turvallisuuspoliittisten haasteiden takia on välttämätöntä mahdollistaa unionin eteneminen kohti mahdollista yhteistä puolustus-politiikkaa, mikä voi aikanaan johtaa yhteiseen puolustukseen. (Moni vaikutusvaltainen EU-poliitikko on esittänyt samanlaisia vaatimuksia omissa puheenvuoroissaan, joissa he ovat myöskin korostaneet Nato-jäsenyyden tärkeyttä)

– julistukseen väestösuojelusta, energiasta ja turismista, jolla mahdollistetaan näiden toimi-alueiden siirtäminen EU:n päätösvallan alaisiksi.

Kysymyksissä, jotka koskevat institutionaalisia kysymyksiä, kuten EU-komissaarien lukumäärää, äänimääriä ministerineuvostossa jne., viitataan valmisteluryhmän raportissa jäsenyysneuvottelujen ”Ioannina kompromissiin” sekä Korfun huippukokoukseen, joiden tuloksena Suomi ja muut samanaikaisesti jäsenyyttä hakeneet maat ovat periaatteessa antaneet EU:lle vapaat kädet edetä kohti liittovaltion rakentamista.

Koska suomalaiset hyväksyivät lokakuun kansanäänestyksessä 1994 EU-jäsenyyden neuvottelu-tuloksen mukaisesti, olemme siis myös antaneet suostumuksemme Suomen vaikutusvallan huomattavaan kaventamiseen. Tätä ei kuitenkaan selvästi kerrottu ennen kansanäänestystä.

Joulukuussa EU:n Madridin huippukokouksessa hyväksyttiin kuitenkin paljon laimeampi päätös-asiakirja, joka pääasiallisesti on eräänlainen ”lähihistoriallinen läpileikkaus” siitä miten hyvin EU on onnistunut eri tehtävissä.

Asiakirjasta löytyy kuitenkin muutama asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Surkuhupaisin kirjoitus löytyy työllisyydestä, josta päätösasiakirjassa todetaan mm. että ”jäsen-valtiot ovat muuttaneet Essenin suositukset käytännön monivuotisiksi työllisyysohjelmiksi, joissa on otettu käyttöön uusia toimenpiteitä, jotka jo ovat alkaneet tuottaa tuloksia”.

Tämä siis joulukuussa 1995.

Joulukuussa työttömyys oli EU:n tilastokeskuksen, Eurostatin, mukaan lisääntymässä ainakin Luxemburgissa, Irlannissa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Ruotsissa. Se lisääntyy myös Suomessa. Herää kysymys, eivätkö EU:n virkamiehet ja johtavat poliitikot seuraa omien elintensä raportteja?

Huippukokouksen asiakirjassa todetaan, että ”Eurooppa-neuvosto panee mielenkiinnolla merkille komission aikomuksen esittää vuonna 1996 budjettikurin ja rahaliiton koordinoinnin takaamisen keinoista perussopimuksen menettelyjen ja periaatteiden mukaisesti.”
Tähänastinen EMU-kuri on toistaiseksi johtanut tilanteeseen, joka on saanut ranskalaiset ja belgialaiset kaduille osoittamaan mieltä julkisen sektorin ja työolosuhteiden heikkenemistä vastaan. Ruotsissa palkansaajalehden (LO-tidningen) otsikko 8.12.95 kertoi, että ”EU-valuutta aiheuttaa suurtyöttömyyttä”.

Saksan pankkiirit taas vuorostaan moittivat EU-johtajia liian lepsuista otteista. He moittivat, että ennen kun ruvettiin puuhaamaan yhteistä valuuttaa olisi pitänyt kehittää vahva poliittinen unioni, eli liittovaltio.

Liittovaltioajatus on kuitenkin mahdoton ainakin Ruotsissa ja Tanskassa, luultavasti Englannissa, Itävallassa ja Suomessakin. Jää nähtäväksi miten HVK selviytyy tästä syvästä ristiriidasta kansalaisten ja pankkimaailman välillä.

EU:n laajentumisesta Madridin loppuasiakirja toteaa, että ”Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota arvioimaan tarkemmin laajentumisen vaikutuksia yhteisön politiikkaan, erityisesti maatalous- ja rakennepolitiikan osalta”.

Suomessa on jo nyt kerrottu, että maatilojen lukumäärä on vähennettävä 115 000:sta n. 70 000:een jotta kilpailukyky säilyisi.
Laajentuminen vauhdittaisi huomattavasti tätä alasajoa ja johtaisi todennäköisesti lopetettavien maatilojen lukumäärän kasvuun. Tämä heijastuisi suoraan elintarviketeollisuuteen, joka on jo nyt osoittanut halukkuutensa rakentaa uusia tuotantolaitoksia entisiin Itä-Euroopan maihin lähelle raaka-ainetuotantoa ja uusia markkinoita.

Näin syntyisi taas uusia työttömiä Suomessa, Ruotsissa, ja muissa EU:n reunavaltioissa. HVK:ssa tästä tulee arka keskustelunaihe, ellei pystytä osoittamaan korvaavia työllistämiskeinoja.

18.2.1996

Pohjoismaiset kansat uuteen pakkopaitaan

Lähiviikkoina Schengen-sopimuksen puheenjohtajamaa Belgia aikoo esittää Norjan ottamista Schengen-sopimuksen piiriin vaikka Norja ei olekaan EU:n jäsen.

Tällä vedolla Schengen-maat haluavat houkutella kaikki pohjoismaat sellaisen sopimuksen piiriin jolla ei ole pohjoismaiden kansojen tukea.

EU-komission kesällä teettämän mielipidemittauksen mukaan Ruotsissa 65 % kansalaisista sanoo ei sopimukselle ja ainoastaan 23 % sanoo kyllä. Tanskassa vastaavat luvut ovat 55 % ei ja 32 % kyllä. Suomessakin kansalaisten enemmistö, eli 47 % sanoo ei ja 33 % kyllä.

On erittäin kyseenalaista miten kauan tällainen pakkopaitamenetelmä vielä voi toimia EU-elinten vallankäytön laajentamiseksi.
Norjassa viimeiset mielipidemittaukset osoittavat, että EU-jäsenyyden vastustajien määrä on kasvanut kansanäänestyksen 52,3 prosentista 58 prosenttiin ja kannattajien määrä on pudonnut 47,7 prosentista ainoastaan 35 prosenttiin.

Ruotsissa EU-parlamenttivaalit osoittivat selvästi, että ruotsalaisten EU into on poissa. Jos nyt järjestettäisiin uusi kansanäänestys vastustajien voitto olisi erittäin todennäköinen.

Tanskassa pääministeri Poul Nyrup on toistuvasti korostanut, että Tanskan Maastrichtin sopimuksen poikkeuksista, jotka varmistivat Tanskan toisen Maastricht-kansanäänestyksen erittäin niukan jaa -tuloksen, ei tulla keskustelemaan Hallitustenvälisessä konferenssissa. Hallitustenvälisen konferenssin valmisteluryhmä on kuitenkin todennut, että Tanskan poikkeuksista on keskusteltava.

Suomessa hallituksemme patistaa kansaa kulkemaan nätistä hallituksen viitoittamaa, yhä kapenevaa polkua pitkin. Olemme Paavo Lipposen mukaan toista maata ruotsalaisiin verrattuina. Tarkoittaakohan pääministeri, että tottelemme paremmin herraa? Liiallinen herrausko ja pakkomenetelmiin alistuminen voi kuitenkin johtaa tilanteeseen jossa Ruotsi, Tanska ja Norja ovat EU:n ulkopuolella ja Suomi ainoana pohjoismaana, ja tottelevana oppipoikana EU:n jäsenmaana.

Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen mielestä tämä merkitsisi todellisen kauhuskenaarion toteutuminen.

4.10.1995 ULLA KLÖTZER, PUHEENJOHTAJA