Avainsana: Kreikka

Saksa ryöstää Kreikan omaisuutta

Aika on koittanut: Kreikan kansallisomaisuus ryöstetään maan jouduttua velka-ansaan, kirjoittaa filosofian tohtori Henriette Hanke Güttinger sveitsiläisen Current Concerns-lehden numerossa 24/2015.

Aikaisin aamulla annettu viesti saksalaisella radiokanava Deutschlandfunkilla kertoo meille, että Frankfurtista toimiva investointiyhtiö Fraport tulee ottamaan hallintaansa 14 lentokenttää Kreikassa.

Mykonos, Santorini, Rodos, näiden lomakohdesaarien lentokenttiä tulee tulevaisuudessa operoimaan FRAPORT. Yhteensä sijoittaja Frankfurtista tulee ottamaan haltuunsa 14 paikallista lentokenttää, kehittämään niitä ja tietenkin tahkoamaan niillä rahaa.

Manolis Kalimakis on lentokenttätyöläisten ammattiliiton pää Kreikassa. Hän ei ymmärrä alkuunkaan Kreikan hallituksen halua myydä lentokentät ulkomaiselle sijoittajalle.

— Nämä ovat meidän pöytähopeoitamme. Nämä ovat parhaita lentokenttiämme, jotka tuottavat eniten tuloja. Ja nämä varat tukevat talouttamme. Jos kentät yksityistetään nyt, Kreikka menettää nämäkin tulot.

— En ymmärrä tätä ajattelutapaa. Talouttamme tukeakseen ystävämme Euroopassa ovat päättäneet kurjistaa talouttamme. En tiedä miten sen tulisi auttaa meitä.

— Neljässäkymmenessä vuodessa ansaitsisimme 16 miljardia euroa näillä lentokentillä, mutta myymme ne muutamalla miljardilla. Investoimalla kenttiin Kreikan valtio saisi paljon enemmän rahaa, Kalimakis laskee.

Ay-aktiivina Kalimakis ei näe kuin huonoja puolia yksityistämissuunnitelmasta, ja aikoo jatkaa taistelua suunnitelmaa vastaan.

— Me, työläiset, aiomme tehdä kaiken mahdollisen tämän sopimuksen pysäyttämiseksi, hän varoittaa.

Mutta jopa Kreikan vasemmistopuolue Syriza on antanut periksi yksityistämisen vastustamisessa. Huolimatta siitä kuka voittaa vaalit Kreikassa, Fraport tulee ottamaan 14 kreikkalaista lentokenttää hallintaansa.

Lähde: ”Deutschlandfunk”, toimittaja Thomas Bormann. 10.9.2015

Toimenpiteessä ei sinänsä ole mitään uutta. 60- ja 70-luvulla sitä käytettiin kolmannessa maailmassa, kuten John Perkins on kuvannut Confessions of an Economic Hit Man -kirjassa. Näihin aikoihin Perkins puhui kehittyviä maita aloittamaan ylisuuria infrastruktuuriprojekteja käyttämällä valheellisia lukuja ja ennusteita.

Seurauksena maat ottivat valtavia lainoja jotka ajoivat ne velka-ansaan. Seurauksena oli, että maat alistettiin ”Yhdysvaltojen talousintresseille”. Kirjassaan Perkins raportoi lukuisista esimerkeistä ja kuvaa kuinka hän ja muut NSA:n (Yhdysvaltain kotimana tiedustelupalvelun) palkolliset johtivat maan toisensa jälkeen ansaan USA:n palveluksessa.

* * *

Tämä on ensimmäinen kerta kun kansakunta Euroopan mantereella, Kreikka, julistetaan avoimeksi ryöstölle. Helleenisen tasavallan kehitysrahasto (HRADF), julkinen osakeyhtiö jonka ainoa osakkeenomistaja on valtio, on vastuullinen auktoriteetti yksityistämisen käytäntöönpanossa.

Maaliskuusta 2015 lähtien HRADF:n hallituksessa on istunut viiden kreikkalaisjäsenen lisäksi yksi tarkkailija euroalueelta ja yksi EU-komissiosta.

Varat jotka on siirretty hallituksen alaisuudesta HRADF:lle sisältävät kiinteistöjä, yhtiöiden osakkeita ja muita obligaatioita. Kun varat ovat HRADF:llä, niitä ei voi enää siirtää takaisin valtiolle.

HRADF:n kehityssuunnitelma 30. heinäkuuta 2015 alkaen antaa kuvan yksityistämisprosessin laajuudesta:

  1. Paikallisia lentokenttiä: 14 paikallista lentokenttää, jaettuna kahteen 7 lentokentän ryhmään […]
  2. Ateena-Ellinikon: Entinen Ateenan lentokenttä, 6 000 000 neliömetriä maaomaisuutta rannikolla […]
  3. Astir Vouliagmenis -hotellikompleksi, Astir Palace Voulagmeni SA mukaanlukien satamat […]
  4. Afandou, Rodos: Kahden kiinteistön kehittäminen Afandoun piirissä Roodoksen saarella golfia ja turismia varten […]
  5. Kreikan kaasuputkisiirtojärjestelmän operaattori DESFA […]
  6. Pireuksen satamayhtiö OLP […]
  7. Tessalonikin satamayhtiö OLTH […]
  8. TRAINOSE S.A. & EESSTY S.A. (ROSCO) TRAINOSE tarjoaa teknisiä kuljetuspalveluita raideliikenteessä matkustajille ja rahdille. […]
  9. Ateenan kansainvälinen lentokenttäyhtiö AIA […]
  10. Poseidi Calkidiki, turismipromoottori […]
  11. Hevoskeskus Markopoulo […]
  12. Sähköiset huutokaupat II, III, IV […]
  13. Satamat, Marina Alimos ja muut turistisatamat HRADF:n portfoliossa […]
  14. Egnatian mottoritieyhtiö. 648 kilometriä pitkä kehittynyt maksullinen valtatie pohjois-Kreikassa.
  15. Hellenic Petroleum S.A. […] johtava öljynjalostamisen ja jakelun yhtiö Kreikassa […]
  16. OTE S.A. […] suurin tietoliikennepalveluntarjoaja Kreikan markkinoilla […]
  17. Valtio-omisteinen sähköyhtiö PPC […]
  18. Tessalonikin vesi- ja jätehuoltoyhtiö EYATH […]
  19. Ateenan vesi- ja viemäriyhtiö EYDAP […]
  20. Julkinen kaasuyhtiö DEPA […]
  21. Helleeninen postiyhtiö ELTA […]
  22. Muita kiinteistötoimia: […] Maan ja rakennusten myyminen Argosissa, Veriassa, Stylidassa, Lefaloniassa ja Rodoksen saarella, Nafpliossa, Chalkidikissä, Messiniassa ja Ateenassa. […]

Se, mitä Troikka odottaa Kreikan kansalta on järkyttävää ja tyrmistyttävää: Saksalaiset joukot tuhosivat Kreikan toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen maan päälle talloivat Britannia ja Yhdysvallat – jopa sotilasvallankaappauksen muodossa.

trauerTähän päivään saakka virallinen Saksa kieltäytyy tunnustamasta Distomon kylässä tapahtunutta joukkomurhaa rikokseksi ihmiskuntaa vastaan. Argyris Sfountouris, joka selvisi joukkomurhasta lapsena yksittäisen saksalaissotiaan armosta, esitti valituksen Saksan suurlähetystölle Ateenassa vuonna 1994, kysyen aiotaanko Distomon kylän eloonjääneille uhreille myöntää korvauksia.

Saksan suurlähetystön vastauksessa ei ole anteeksipyyntöä, empatiaa tai katumusta. Siinä todetaan: ”liittohallituksen mukaan reprisal Distomon kylää vastaan ei ole luokiteltu NS-toimeksi […] sillä toimiin ryhdyttiin sodankäynnin kontekstissa, reaktiona partisaanien hyökkäyksiin.”

Tämä suurlähetystön virheellinen näkökulma kumotaan yksityiskohtaisesti Sfountourisin uudessa kirjassa Trauer um Deutschland (Saksaa surren): Distomossa suoritettiin rikos ihmiskuntaa vastaan.

Ottaen tämän historiallisen taustan huomioon, toisenlainen asenne Kreikan kansaa kohtaan olisi asiallinen. Niinpä ystäväni Saksasta kommentoi spontaanisti Kreikan kansallisomaisuuden yksityistämistä seuraavasti: ”Se mitä täällä tehdään on häpeällistä. Toivon että maa aukeaisi altani ja nielaisisi minut.”

Miten Euroopan valtioiden tulisi ottaa opikseen Kreikan tregediasta? Velka voi johtaa velkavankeuteen ja valtion suvereniteetin menettämiseen. Tämä koskee myös meitä Sveitsissä.

Lähteet

  • Fil.tri. Henriette Hanke Güttinger. Robbing Greek national wealth. Current Issues 24/2015. Suomennos Sippo Kähmi.
  • John Perkins. Confessions of an Economic Hit Man. The shocking inside story of how America REALLY took over the world. 200, ISBN 0-452-28708-1
  • Hellenic Republic asset development fund, asset development plan, 30 heinäkuuta 2015, sisäinen työkäännös (Spr.-D BMF).-No. 0818-2015, ladattu 11.9.2015
  • Saksan liittotasavallan suurlähetystön kirje Ateenassa 23. tammikuuta 1995, uudelleenjulkaistu teoksessa Argyris Sfountouris. “Trauer um Deutschland” (Saksaa surren). Selviytyjän puheita ja esseitä, Würzburg 2015, p. 87 ISBN 978-3-8260-5821-9

Euroopan unioni etsii keinoja pitää Kreikka mukana eurossa, mutta se voi tarkoittaa tottumista siihen, että rahajärjestelmän piiriin kuuluu maksukyvytön valtio, sanoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Lähde: Taloussanomat

Tarvitaan kansanäänestys

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus vaatii kansanäänestystä EMU:sta. Sen mielestä Suomen hallituksen tulisi ottaa uudelleen harkintaan onko ollut viisasta mennä mukaan talous- ja rahaliittoon EMUun. Alusta alkaen ovat olleet tiedossa ne riskit, jotka yhteiseen valuuttaan liittyvät. Asiasta päätettäessä ne vain eivät painaneet, vaan hallitus ajoi varoituksista huolimatta maan mukaan tähän kokeiluun.

Maat, jotka ovat rakenteeltaan ja kulttuuriltaan niin erilaisia kuin EU:n jäsenet ovat, eivät kerta kaikkiaan voi onnistua rahaliiton kaltaisessa pakkopaidassa.

Viime vuonna oli ”syyllisenä” Kreikka ja nyt on samoihin ongelmiin ajautuneet tai joutuneet jo Irlanti ja Portugali. Eivätkä autettavat jää näihin. Näiden maiden pitäisi omista lähtökohdistaan ymmärtää jo pelkkää viisauttaan erota EMU järjestelmästä. Silloin niillä olisi edes joitain välineitä laittaa omat asiansa kuntoon!

Innokkaimmat EU kannattajat näkevät tilanteessa loistavan mahdollisuuden syventää integraatiota ja viedä EU:n kehitystä yhä pidemmälle liittovaltion suuntaan. Tämä tapahtuu jälleen ilman minkäänlaista kansalaisten osallistumista. EU:lle ominainen pakkodemokratia toimii! Virheellinen EMU päätös aiotaan paikata uusilla virheillä.

Suomessa käytiin eduskuntavaalit, jossa ne puolueet, jotka suhtautuivat kriittisesti tämänkaltaisen tukipolitiikan jatkamiseen, jossa hyötyjinä ovat ahneet pankit, saavutti enemmistön eduskuntaan. Suomalaisten usko vaikuttamiseen vaaleilla kuitenkin romuttuu, kun osittain samojen kritiikkiä esittäneiden puolueiden tuella nykyistä EU-politiikkaa aiotaan jatkaa.

VEU vaatii kansanäänestystä rahaliiton jäsenyydestä. On aika kysyä tavallisen ihmisen mielipidettä halutaanko jatkaa nykymenoa.

Helsinki 14.5.2011

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
Vuosikokous

Demonstration i Thessaloniki midsommaren 2003

Artikel av Gerd Söderholm Ingått i Vasabladet den 31 juli 2003

Demonstration i Thessaloniki midsommaren 2003
Så matas världspressen

Den stora demonstrationen i Thessaloniki lördagen den 21 juni 2003 samlade femtiotusen (50 000) människor från hela Europa. Mottot var ”Stoppa Nato, USA och EU”. Organisatör var Action-Thessaloniki 2003 med uppgift att skydda tillresta människor som avsåg att yttra sig och demonstrera sin mening om Europeiska unionen och den allt intensivare politiska maktkoncentrationen.

Danmark, Finland och Sverige gillar inte att den nordiska midsommaren vanhelgas av politiska toppmöten, men vad nordiska länder tycker väger inte tillräckligt tungt. Avslutningen på Greklands halvår, januari-juni 2003, som ordförandeland för EU kröntes med ett sedvanligt EU-toppmöte denna gång i Greklands näststörsta stad Thessaloniki mitt under midsommarhelgen.

Att sitta i en museisal på ett internationellt seminarium i en het nordgrekisk stad är det mest antimidsommarprogram jag kan tänka mig. Men på midsommardagens eftermiddag satt vi ett hundratal personer från ett trettiotal länder bland vilka två från Finland i muséet för musikinstrument från antiken och den bysantinska tiden för att utbyta erfarenheter under temat ”För ett Europa utan krig, fattigdom, förtryck och antiterroristlagar”. Arrangör var Action-Thessaloniki 2003 (www.action-salonika2003.org),

I den vackra gränden utanför muséet stötte jag på Sterios Kalaigis och Sofia Sidiaroulou, ekonomie respektive juris studerande och ställde dem frågan om vi kunde emotse en fredlig demonstration med tanke på att var och varannan affär i Thessalonikis centrum var inkapslade bakom veckad plåt som butiksägarna lade de sista skruvarna i för att skydda skyltfönstren.

– Det kommer att gå fredligt till. Det är på grund av propagandan i TV:n och medierna som butiksägarna förseglar affärerna. Propagandan har gått ut på att skrämma folk så att de avstår från att demonstrera. Medierna är kontrollerade av regeringen och man vill med flit skrämma folk. I en vecka har det visats bilder på hur skyltfönster och dörrar täcks in med aluminiumplåt. Vi tillåter aldrig några maskerade människor i demonstrationerna och det finns speciella vakter som ser till ordningen, förklarade Sterios Kalaigis och Sofia Sidiaroulou.

Vår lilla tvåpersoners delegation från Alternativ till EU i Finland, Marjatta Kurtén och artikelförfattaren, gick i tåget som startade klockan fem på eftermiddagen och ringlade sig utmed hela strandgatan Nikis via Vita Tornet och tillbaka längs affärsgatan Tsimiski så långt ögat nådde åt alla håll. När vi hade gått ungefär en timme, klockan sex, hörde vi en skarp smäll, som en bomb, ganska avlägset. Vi fäste oss inte särskilt vid detta. Ingen omkring oss reagerade heller och vi fortsatte att gå. Vi blickade upp mot en övre parallellgata Egnatia likaså heltäckt av demonstranter och begav oss dit. Där stod demonstrationståget stilla. Längst framme på Egnatiagatan mot universitetet kunde vi se stora rökmoln bolma upp. Folk i tåget var insmorda i ansiktet med en vit massa. Det är för tårgasen, sa de. Poliserna stod i position längst framme vända mot det fredliga tåget med rökmolnen bakom sig mot Aristotelesuniversitetet till.

Vi två började gå längs parallella smågator i riktning mot rökmolnet tills vi befann oss bakom poliserna. I parkerna omkring och på gatorna syntes spår av bärsärkagång, rykande trädgrenar, slängda attiraljer, rånarhuvor, kohorn, påkar, smashade bilfönster. Det stank starkt av tårgas. Vi mötte stadsbor med näsdukar för ansiktet. – Det är bara tårgas, det gamla vanliga, ingenting att hänga upp sig på, sa en thessalonikibo som höll på att tvätta ansiktet vid en liten gatukälla. Jag gick för att på betryggande avstånd ta en bild på polisen och nedåt mot den fredliga demonstrationen.

På pressbyrån för Action-Thessaloniki 2003 vid Egnatia 69 följande dag fick vi veta att tusen till tusenfemhundra gängmedlemmar rusat från Aristotelesuniversitetet för att slå sönder och förstöra och att polisen lät dem vandalisera och tända på längs en sträcka av femhundra meter på Egnatia och angränsande gator. Polisen såg på men gjorde ingenting för att hindra dem. Ytterdörren till pressbyrån var sönderslagen och Periklis Kourmoulis berättade att sjuttio ”så kallade anarkister” strömmat in på pressbyrån i femte våningen undan tårgasen och att tvåhundra aktivister från Action-Thessaloniki 2003 hjälpt till att köra ut dem.

Periklis Kourmoulis på pressbyrån berättade att hela våldsverkan var organiserad och att polisen hade infiltratörer i det vandaliserande gänget. Det grekiska kommunistpartiet KKE meddelade efter händelsen att regeringen och polischefen har stort ansvar för våldshandlingarna. Gänget tilläts förstöra både kommunistpartiets kontor på Egnatiagatan och kommunistpartiets studentorganisations kontor, förutom bilar, småbutiker och fasadskyltar som de brände ner. Dess framfart hejdades med tårgasbomber utanför pressbyrån och fram till Aristotelesplatsen där en stor konsert var planerad för den stora fredliga demonstrationen.
I Thessaloniki var antieufronten organiserad av det starkt EU-fientliga kommunistpartiet. Logiken från bland annat Seattle, Amsterdam, Prag och Göteborg, det vill säga att stoppa oppositionen genom att förstöra dess hjärnkontor, gick igen i Thessaloniki där kommunistpartiets kontor attackerades.

Världspressen är troget på plats där det bombas och brinner för att ta lämpliga bilder. I det här fallet får världspressen representeras av den makedoniska tidningen Aupiavn som den 22 juni 2003 kunde visa upp flammande fasader i färg, poliser och vandaler iklädda gasmasker och påkdängare i högsta hugg. Mitt på en bild av EU:s statschefer som flytt undan folkmassan till en närliggande badort på Khalkidhikihalvön syns den finländska presidenten Tarja Halonen glatt leende.

Våldet som tusen till tusenfemhundra personer åstadkom bevakades tillfullo, av de femtiotusen fredligt demonstrerande inte ett spår på någon bild. Kanske fanns det någon kommentar i texten, men tyvärr behärskar jag inte matematikspråket grekiskan.

Vuoden 1996 hallitusten välisestä konferenssista

LYHENNELMÄ PUHEENVUOROSTA/SUUREN VALIOKUNNAN JA ULKOASIAINVALIOKUNNAN JULKINEN KUULEMISTILAISUUS EU:N VUODEN 1996 HALLITUSTEN VÄLISESTÄ KONFRENSSISTA

Suomen EU-ministerivaliokunta on antanut julkisuuteen virkamiesten ja puolueiden edustajien laatiman muistion koskien EU:n Hallitusten välistä konferenssia. Suomen hallitus ei kuitenkaan sitoudu tähän muistioon vaan odottaa konferenssin lopullista asialistaa joka täsmentynee joulukuussa EU:n huippukokouksessa Madridissa.

EU:n eri elimissä hallitusten välistä konferenssia on huolellisesti käsitelty. Selvityksiä tai evästyksiä on olemassa komission, neuvoston ja EU-parlamentin taholta. Sen lisäksi kaikki EU-parlamentin valiokunnat ovat laatineet omat paperinsa konferenssiin.

Vaikka nämä asiakirjat eivät muodosta virallista neulottelupohjaa hallitusten väliselle konferenssille, ne kuitenkin heijastavat sitä poliittista ilmapiiriä mikä vallitsee EU:n johtavien poliitikkojen ja virkamiesten keskuudessa. Näitä asiakirjoja ei voida jättää huomioimatta konferenssin edeltävässä keskustelussa sillä se asettaisi EU-elinten toiminnan tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaiseksi ja olisi vahva epäluottamuslause koko EU-järjestelmää kohtaan.

Yhteistä kaikille yllä mainituille asiakirjoille on EU-elinten toimivallan laajentaminen tavalla tai toisella. Tämä kehitys vie EU:ta kohti liittovaltiomallia.

Myös Maastrichtin sopimuksen myötä hyväksyttyyn, yhteiseen valuuttaan siirtyminen, on selvä askel kohti liittovaltiota. EMU:n ja Maastrichtin sopimuksen artiklan 107 myötä kansan valitsemien edustajien mahdollisuuden vaikuttaa ratkaiseviin taloudellisiin päätöksiin häviävät.

Ennen EU-kansanäänestystä viime lokakuussa EMU:sta ei paljon puhuttu. Moni suomalainen tuskin edes tiennyt äänestävänsä myös EMU:sta.

Vaikka EMU:n liittymisestä on jo päätetty Maastrichtin sopimuksessa ja vaikka eri tahot ovat korostaneet, ettei EMU-keskustelua tulla käymään Hallitusten välisessä konferenssissa, moni asia kuitenkin viittaa siihen, että jonkinasteista keskustelua on pakko käydä, joko julkisesti tai kulissien takaa.

Eräs merkittävä tekijä on Ruotsi, jossa EU-vastustaja saivat EU-parlamenttivaaleissa 11 paikkaa 22:sta.

Merkittävää on myöskin, että EU-komission tänä kesänä teettämän mielipidetutkimuksen mukaan 7 jäsenmaassa enemmistö kansalaisista vastustavat EMU:a. Niiden joukossa ovat kaikki pohjoismaat sekä Saksa, Itävalta, Englanti ja Kreikka.

Saksassa jopa 64 % kansalaisista sanoo ei EMU:lle. Mutta EMU:un ei suhtauduta kriittisesti ainoastaan tavallisten kansalaisten piireissä. Syyskuussa Peter Schmidhuber, Saksan Budesbankin hallituksen jäsen ja EU:n entinen budjetti-komissaari totesi, että on aika tunnustaa, että joko on muutettava EMU-aikataulu ja myöhäistää yhteiseen valuuttaan siirtymistä tai sitten on pehmentävä EMU:n konvergenssikriteerit.

Melkein samoihin aikoihin Saksan Teollisuuden Keskusliiton (Bundesverband der Deutschen Industrie) puheenjohtaja Hans-Olaf Henkel, esitti epäilynsä, että tämän hetken rahaunionin aikataulu ei yhdistäisi Eurooppaa, vaan jakaisi sitä ”kahteen luokkaan” ja hän totesi edelleen, että tällainen kehitys merkitsisi ”merkittäviä vaaroja saksalaiselle talouselämälle”.

Saksan suurimpiin pankkeihin kuuluvan Deutsche Bankin johtava ekonomisti, Norbert Walter, on esittänyt pelkonsa siitä, että EMU:n vaatima tiukka säästöpolitiikka heikentäisi Euroopan uutta nousukautta.

Nämä piirit ovat nyt vaatimassa uutta keskustelua EMU:sta; sanktioista ja ohjausmekanismeista EMU:n kolmannen vaiheen toteuttamisen jälkeen.

Keskustelua ei enää voida estää. Se on käytävä ja sen jälkeen on järjestettävä uusi kansanäänestys. On myöskin välttämätöntä käydä keskustelua siitä miten syvään integraatioon, elikkä millaiseen liittovaltiomalliin, Suomen hallitus on valmis menemään.

– Missä asioissa Suomen hallitus on valmis luopumaan jäsenvaltioiden veto-oikeudesta elikkä siirtymään enemmistöpäätöksiin?
– Onko Suomen hallitus valmis myöntämään suurille jäsenvaltioille enemmän ääniä neuvostossa?
– Aikooko Suomen hallitus hyväksyä määräenemmistöpäätöksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa?
– Miten Suomi aikoo pysytellä Maastrichtin sopimuksessa sovitun mahdollisen yhteisen puolustuksen ulkopuolella?

Ja ennen kaikkea
– Missä kysymyksissä Suomi on valmis käyttämään hallituksen välisessä konferenssissa veto- oikeutensa saadakseen tahtonsa läpi?

10.10.1995 ULLA KLÖTZER, PUHEENJOHTAJA