Suuri osa kansanedustajista valuutanvaihtoveron takana

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) jätti perjantaina eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan hallitusta edistämään valuutanvaihtoveron toteuttamista. Hallituksen tulisi aloitteen mukaan ajaa veroa kansainvälisillä foorumeilla sekä harmonisoida kotimaista lainsäädäntöä niin, että vero
voitaisiin ottaa Suomessa käyttöön heti, kun se on mahdollista euroalueen puitteissa.

”Finanssikriisi on saanut maailman poliittiset päättäjät vaatimaan talouden parempaa sääntelyä. Valuutanvaihtovero on konkreettinen ja käyttövalmis keino, jolla markkinoiden läpinäkyvyyttä voidaan lisätä”, eduskunnan Attac-ryhmän puheenjohtajana toimiva Alanko-Kahiluoto perustelee.

Aloitteen on allekirjoittanut 78 kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta. Vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmät ovat kokonaisuudessaan sen takana. Lisäksi mukana on sosiaalidemokraatteja sekä kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten puoluejohto.

”Näin laaja rintama kansanedustajia aloitteen takana todistaa, että veron toteuttamiselle on todellista kannatusta. Innovatiiviset kehitysrahoituksen lähteet, joihin valuutanvaihtovero lukeutuu, on mainittu myös Suomen hallitusohjelmassa”, vasemmistoliiton Pentti Tiusanen muistuttaa.

Suomen Attacin Mikko Saulin mukaan valuutanvaihtovero on pieni mutta tärkeä askel kohti avoimempia ja demokraattisemmin säänneltyjä rahoitusmarkkinoita. Se on mahdollista toteuttaa niin, että valuuttakaupan määrä ei juuri vähene, mutta tiedon kulku markkinoilla paranee huomattavasti.

”Toisin kuin veron vastustajat sanovat, sen toimeenpano ei edellytä kaikkien maailman maiden osallistumista”, Sauli toteaa. ”Jo olemassa olevat sovellukset osoittavat, että vero on mahdollista toteuttaa myös yksittäisten valuuttojen osalta. Jos esimerkiksi euroalue lähtisi mukaan, vaikutus olisi huomattava.”

Ranskassa ja Belgiassa valuutanvaihtovero on jo kirjattu lainsäädäntöön, ja Itävalta on ehdottanut sitä keinoksi rahoittaa EU:n toimintaa. Kansallisia sovelluksia löytyy esimerkiksi Latinalaisesta Amerikasta. ”Asian eteneminen riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahdosta”, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd) painottaa.

Vihreiden Erkki Pulliainen katsoo, että verolla voi toteuttamistavasta riippuen olla merkittäviä myönteisiä vaikutuksia kehittyvien maiden talouksiin: ”Heikot valuutta-alueet hyötyvät valuuttakeinottelun vähenemisestä eniten.”

Kansainvälisellä tasolla finanssikriisistä ja maailman talousjärjestelmän uudistamisesta neuvotellaan lähiaikoina esimerkiksi Pariisissa toukokuussa kokoontuvassa niin kutsutussa innovatiivisten kehitysrahoituslähteiden johtoryhmässä, jonka jäsen Suomi on, sekä kesäkuisessa YK:n huippukokouksessa New Yorkissa. Nämä olisivat Suomen hallitukselle hyviä tilaisuuksia valuutanvaihtoveron edistämiseen.

”Talouslehti Veckans Affärerille antamassaan haastattelussa Persson sanoi myös epäilevänsä, että Emun myötä paineet EU:n kehittymiselle liittovaltion suuntaan voivat lisääntyä.

— En halua federalistista kehitystä. Ruotsin kansa ei ole päättänyt liittyä liittovaltioon. Emu voi hyvinkin vaatia eurooppalaista veropolitiikkaa, Persson sanoi Veckans Affärerille.”

Göran Persson, Ruotsin pääministeri (HS 21.10.97)

”Jos vero- ja muu tulo- ja menopolitiikka viedään yhteiselle ylikansalliselle ja poliittiselle tasolle, se vaatii käsittääkseni että uudistettu EU-parlamentti päättää eurooppalaisen tason veroista. Siinä tilanteessa EU-yhteisön luonne muuttuu. Suvereenien valtioiden välisestä yhteistyöstä kehitys kulkee kohti eurooppalaista liittovaltiota. Silloin EU muuttuu aivan toisenlaiseksi EU:ksi kuin se EU, jolle Ruotsin kansa, tietynlaisen tuskan ja pitkän sekä repivän keskustelun jälkeen, sanoi kyllä”

Göran Persson, Ruotsin pääministeri (Svenska Dagbladet oma artikkeli 29.12.96)

”Ruotsin EMU-jäsenyys saattaa johtaa matalampiin korkoihin ja matalampaan inflaatioon. Mutta on olemassa myös huonoja puolia. Mahdollisuudet torjua talouden häiriöitä pienenevät. Sen lisäksi luovumme eräästä osasta demokratiastamme – lopputuloksena myöskin vero- ja finanssipolitiikka keskitetään.”

Erik Åsbrink, Ruotsin valtiovarainministeri (Dagens Nyheter oma artikkeli 28.8.96)