Soininvaara: Kriisinhallinta jäi turvatakuiden varjoon

Hallitus haaskasi EU-neuvotteluissa kohtuuttomasti vaikutusvaltaansa turvatakuulausekkeen hiomiseen ja jätti kriisinhallinnan pohdinnan liian vähäiseksi, vihreiden puheenjohtaja Soininvaara sanoi lauantaina 13.12.2003.

Soinivaaran mielestä Suomen pelko Italian esittämiä turvatakuita kohtaan on perusteeton, koska niihin ei liity puolustusrakenteita vaan ainoastaan sitoutumista oman alueen puolustamiseen.

”Natoon kuulumattomista EU-maista vain Suomella on maaraja EU:n ulkopuolisen maan kanssa. Siksi perinteisessä mielessä Suomi olisi Italian ehdottamissa turvatakuissa suurin saaja. On vaikea ymmärtää, mikä juuri Suomea pelottaa turvatakuissa”, Soinivaara sanoi.

Hänen mukaansa kriisinhallintaoperaatioihin joutuminen on tulevaisuudessakin todennäköisempää kuin sotilaallinen hyökkäys. Siksi huomiota olisikin pitänyt kiinnittää rakenneyhteistyöhön ja EU-kriisinhallintajoukkojen muodostamiseen.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehti 13.12.2003

Vanhanen: Suomen kannattaisi osallistua EU:n rakenneyhteistyöhön

Myöhään torstaina 11.12.2003 pääministeri Matti Vanhanen vihjasi Brysselissä, että Suomen kannattaisi harkita osallistumista myös EU:n rakenneyhteistyöhön, joka on turvatakuiden ohella EU:n tiivistyvän sotilasyhteistyön kulmakivi. Rakenneyhteistyö tarkoittaa joukkojen valmistamista vaativia kriisinhallintaoperaatioita varten. ”Henkilökohtainen kanta on se, että rakenteellinen yhteistyö on osa kriisinhallintaa. Minusta meidän kannattaa pyrkiä sinne mukaan, mutta lopullinen kanta määräytyy sen jälkeen, kun nähdään, miksi se todella muodostuu”, Vanhanen sanoi.

Turvatakuuartiklan mukaan EU-maat ovat velvoitettuja auttamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Artiklaan lisättiin kuitenkin tiistaina lievennys, jonka mukaan velvoite ei vaikuta ”tiettyjen jäsenmaiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteeseen”.

12.12.2003