EU-huippukokous kariutui, Suomeen kemikaalivirasto

Brysselin EU-huippukokous epäonnistui lauantaina yrityksessään sopia uudesta perustuslaista.

Puheenjohtajamaa Italia ilmoitti yllättäen jo iltapäivällä, että EU:n hallitusten välinen konferenssi on keskeytetty. Italian pääministeri Silvio Berlusconi aikoo julistaa neuvottelut lykkääntyneiksi ensi vuoden puolelle. Uudesta aikataulusta ei ollut tietoa, uutistoimistot kertoivat.

Neuvotteluiden kariutumista pidettiin vakavana takaiskuna koko laajenevan EU:n toimintakyvylle. Joidenkin EU-epäilijöiden mukaan kyse saattoi olla lähtölaskennasta koko unionin hajoamiselle.

EU-lähteiden mukaan kuusi EU:n perustajajäsentä, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg, aikovat antaa yhteisen julkilausuman unionin tiivistämiseksi halukkaiden maiden kesken.

Neuvottelut kaatuivat suurimpaan kiistakysymykseen eli jäsenmaiden äänimääriin EU:n päätöksenteossa. Espanja ja Puola torjuivat Saksan ja Ranskan vaateet äänten vähentämisestä.

Espanja ja Puola pitivät kiinni Nizzassa 2000 sovitusta äänijaosta, joka antoi maille lähes yhtä monta ääntä kuin Saksalle, jossa on asukkaita lähes kaksi kertaa enemmän kuin Puolassa.

EU-perustuslakineuvottelut siirtynevät seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Se ottaa tehtävän vastaan ensi vuoden alkupuoliskolla samaan aikaan, kun EU laajenee kymmenellä uudella jäsenmaalla.

Brysselin huippukokouksessa ehdittiin päästä sopuun kymmenen viraston sijoittamisesta. Suomeen tulee EU:n kemikaalivirasto, ja elintarvikevirasto sijoitetaan Italiaan.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

”Belgiassa rahaliittoa kaupataan taloudellisena pelastuksena. Mutta työntekijät joutuvat valitsemaan työttömyyden tai matalampien palkkojen välillä.”

Peter Vanderbruggen, belgialainen toimittaja ja ekonomisti (The European 23.-29.11.97)

Suomi – EU:n ihmemaa

Juuri kun muualla EU:ssa alkaa kuulua yhä huolestuneempia puheenvuoroja EMU:n vaikutuksista työllisyyteen, Suomessa valmistuu selvitys, jonka mukaan Suomen EMU-jäsenyys toisi talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

EU-parlamentille annetussa raportissa ”Talous- ja rahaunionin sosiaaliset seuraukset 10-1994” tutkijat yhdeksästä eurooppalaisesta yliopistosta käyvät tapauskohtaisesti läpi ja arvioivat EMU:n seurauksia kuuden jäsenmaan kohdalla. Tulokset ovat huomattavasti synkemmät työllisyyden suhteen kun nyt ilmestyneessä suomalaisessa selvityksessä.

Tanskan kohdalla arvioidaan, että korkeat sosiaalimenot ja työttömyysturva olisi EMU:n myötä leikattava ja harmonisoitava alaspäin muiden jäsenmaiden tasolle. Tämä voisi johtaa lisääntyvään työttömyyteen.

Ranskan kohdalla arvioidaan, että Emu-kriteereiden läpivieminen todennäköisesti tarkoittaa, että työttömyys pysyy ”häiritsevän korkealla”, seuraus joka voi olla poliittisesti hankala asia. Saksasta kerrotaan, että syntyy uusia työpaikkoja 1994 – 2000 välillä (tähän mennessä suunta on ollut päinvastainen) mutta, että jatkossakin tulee olemaan vakavia työllisyysongelmia. Kreikasta sanotaan Emu-pyrkimysten johtavan työttömyyden kasvuun ja sosiaalikustannusten leikkauksiin.

Italiasta todetaan, että mahdollisuudet työttömyyden pienentämiseen ovat erittäin vähäiset. Englannin kohdalla ennustetaan työttömyyden pysyvän noin 10 %:issa mutta, että tämä on vaatinut ja tulee edelleen vaatimaan palkkajoustoja ja leikkauksia työturvassa.

Saksassa, jossa työttömyys on tällä hetkellä suurin 47:ään vuoteen, arvovaltaiset sos.dem.-puolueen johtajat puhuvat inflaation nostamisen puolesta työttömyyden hillitsemiseksi. Tämä vaarantaisi nykyisiä EMU-kriteereitä joiden kohdalla inflaation on pidetty ratkaisevana tekijänä. Työttömyys-ongelmat Saksassa ovat siis sitä suuruusluokkaa, että sos.dem.-poliitikot mieluummin lykkäävät EMU:n kolmannen vaiheen voimaanastumista kun suostuvat nousevan työttömyyden myötä syntyviin poliittisiin ja taloudellisiin riskeihin.

Ruotsin matala-inflaatiopolitiikka on alentanut inflaation 3 %:illa mutta samalla menetettiin vuosina 1990 – 1994 yli
450 000 työpaikkaa.

Hollannissa matala-inflaatiopolitiikkaan siirryttiin 15 vuotta sitten joka on johtanut siihen, että työttömyys 1980-luvun alusta on noussut 4:stä prosentista noin 12 prosenttiin.
Ruotsissa on arvioitu, että Hollannin ja Saksan tapainen matala-inflaatiopolitiikka johtaisi 300 000 – 400 000 uuteen työttömään.
Suomessa inflaatio oli vuonna 1989 6,6 % ja työttömyys 3,5 %. Sen jälkeen inflaatio on alentunut koko ajan tasaisesti nykyiseen noin 1,5 %:iin ja työttömyys on noussut lähes 20 %:iin.

Tämän hetken EU-puheenjohtajamaa Italia on esittänyt EMU:n siirtämistä kuten Saksan sos.dem.-puolueen johtajat. Ranskassa ja Belgiassa pyrkimykset saavuttaa Emu-kriteereitä ovat johtaneet vakaviin mellakoihin. Ruotsissa ei edes pyritä vakavasti Emu-ehtojen täyttämiseen. Englannilla ja Tanskalla on olemassa poikkeukset EMU:un.

Herää kysymys onko Suomi yksin menossa EMU:un?

Kaikissa jäsenmaissa keskustellaan vakavasti EMU:sta. Suomi on Emu-keskustelun ihmemaa. Täällä päästään aivan toisenlaisiin tuloksiin kun muissa jäsenmaissa.

16.1.1996

Pohjoismaiset kansat uuteen pakkopaitaan

Lähiviikkoina Schengen-sopimuksen puheenjohtajamaa Belgia aikoo esittää Norjan ottamista Schengen-sopimuksen piiriin vaikka Norja ei olekaan EU:n jäsen.

Tällä vedolla Schengen-maat haluavat houkutella kaikki pohjoismaat sellaisen sopimuksen piiriin jolla ei ole pohjoismaiden kansojen tukea.

EU-komission kesällä teettämän mielipidemittauksen mukaan Ruotsissa 65 % kansalaisista sanoo ei sopimukselle ja ainoastaan 23 % sanoo kyllä. Tanskassa vastaavat luvut ovat 55 % ei ja 32 % kyllä. Suomessakin kansalaisten enemmistö, eli 47 % sanoo ei ja 33 % kyllä.

On erittäin kyseenalaista miten kauan tällainen pakkopaitamenetelmä vielä voi toimia EU-elinten vallankäytön laajentamiseksi.
Norjassa viimeiset mielipidemittaukset osoittavat, että EU-jäsenyyden vastustajien määrä on kasvanut kansanäänestyksen 52,3 prosentista 58 prosenttiin ja kannattajien määrä on pudonnut 47,7 prosentista ainoastaan 35 prosenttiin.

Ruotsissa EU-parlamenttivaalit osoittivat selvästi, että ruotsalaisten EU into on poissa. Jos nyt järjestettäisiin uusi kansanäänestys vastustajien voitto olisi erittäin todennäköinen.

Tanskassa pääministeri Poul Nyrup on toistuvasti korostanut, että Tanskan Maastrichtin sopimuksen poikkeuksista, jotka varmistivat Tanskan toisen Maastricht-kansanäänestyksen erittäin niukan jaa -tuloksen, ei tulla keskustelemaan Hallitustenvälisessä konferenssissa. Hallitustenvälisen konferenssin valmisteluryhmä on kuitenkin todennut, että Tanskan poikkeuksista on keskusteltava.

Suomessa hallituksemme patistaa kansaa kulkemaan nätistä hallituksen viitoittamaa, yhä kapenevaa polkua pitkin. Olemme Paavo Lipposen mukaan toista maata ruotsalaisiin verrattuina. Tarkoittaakohan pääministeri, että tottelemme paremmin herraa? Liiallinen herrausko ja pakkomenetelmiin alistuminen voi kuitenkin johtaa tilanteeseen jossa Ruotsi, Tanska ja Norja ovat EU:n ulkopuolella ja Suomi ainoana pohjoismaana, ja tottelevana oppipoikana EU:n jäsenmaana.

Vaihtoehto EU:lle kansanliikkeen mielestä tämä merkitsisi todellisen kauhuskenaarion toteutuminen.

4.10.1995 ULLA KLÖTZER, PUHEENJOHTAJA