Kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun hyväksyimme Maastrichtin sopimuksen. Sopimus teki EY:stä EU:n ja aloitti liittovaltion rakentamisen. EU:sta on tullut jotain paljon enemmän kuin se kaupan ja markkinoitten yhteistyö, joka myytiin meille vuonna 1994. Viimeisten vuosien aikana kehitys on kulkenut kiihtyvää tahtia kohti liittovaltiota.
EU päättää nykyisin 30 – 40 prosenttia lainsäädännöstä kansallisissa parlamenteissa. Tuskin löytyy yhtään yhteiskunnan aluetta, jossa EU:n säännöt eivät vaikuta meihin. EU päättää myös yhä enenevässä määrin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikastamme.
Ennen Ruotsin kansanäänestystä lupasi silloinen pääministerimme Carl Bildt sekä oppositiojohtaja Ingvar Carlsson, että Ruotsin puolueettomuuspolitiikka ei muuttuisi. Tänään, kymmenen vuotta myöhemmin, se on romutettu. Puolueettomuus ei ole mukana uudessa turvallisuuspoliittisessa ehdotuksessa, josta on neuvoteltu puolueiden kesken. Ihmiset tuntevat itsensä petetyiksi, koska näistä asioista ei ole keskusteltu. EU-vastustajat varoittivat ennen kansanäänestystä Maastrichtin sopimuksesta, jossa puhuttiin sellaisesta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, joka saattaisi johtaa yhteiseen puolustuspolitiikkaan.
Eräänä päivänä joudumme näkemään, miten itsenäisestä Ruotsista ja Suomesta – aivan samalla tavalla kuin puolueettomuudesta luovuttiin – tulee Euroopan Yhdysvaltojen osavaltioita.
Eläinrääkkäystä ja rosvokalastusta
EU päättää yhteisestä valuutasta, yhteisestä poliisista, terroristilainsäädännöstä, yhteisestä turvapaikka-, pakolais- ja viisumipolitiikasta, verojen harmonisoimisesta, elinkeino- ja työmarkkinapolitiikasta, kalastus- ja maatalouspolitiikasta. Me joudumme alistumaan siihen, että EU-jäsenmaksujamme käytetään suoranaiseen eläinrääkkäykseen pitkien kuljetusmatkojen muodossa koko Euroopan halki Italiaan ja Libanoniin. Joudumme myös alistumaan siihen, että EU:n lyhytnäköinen kalastuspolitiikkaa on tyhjentämässä Euroopan vesistöjä kalasta, myös Itämerellä. Kiintiöt ovat liian isot, teollisuuskalastus on liian intensiivistä ja jälkikasvu on liian pieni. Meidän ei tulisi maksaa kruunuakaan EU:n budjettiin ennen kuin saamme takuita siitä, että eläinrääkkäys ja rosvokalastus loppuu.
Perustuslain ’latistuspykälä’
Ennen kansanäänestystä 1994 työryhmä, joka käsitteli ’demokratiaa’ ehdotti, että Ruotsin perustuslakia tulisi muuttaa ottamalla käyttöön yleisklausuuli, joka antaisi hallitukselle täydet valtuudet luovuttaa poliittisia kysymyksiä EU:n päätettäväksi. Tästä ’latistuspykälästä’ syntyi niin hirvittävä kohu, että silloisen pääministerin, Carl Bildtin, oli pakko sanoa ei tälle ehdotukselle, jotta se ei vaikuttaisi kansanäänestykseen. Tällaista pykälää ei koskaan tarvittaisi, hän lupasi. Nyt, 9 vuotta myöhemmin, ’latistuspykälä’ herää henkiin.
Juuri ennen joulua sosiaalidemokraattinen hallitus teki ehdotuksen eduskunnalle päätöksenteko-oikeuden delegoimisesta ja vallan luovuttamisesta EU:lle. Ehdotukset koskevat hallitusmuodon muutoksia ja ovat erittäin pitkälle meneviä. Niiden esittäminen juuri ennen joulua ei ole mikään sattuma. Se on tunnettu temppu estää huomion kiinnittämistä poliittisesti arkoihin kysymyksiin, sillä kansan ja lehtimiesten ajatukset ovat juhlapyhien vietossa.
Neuvottelijoille valtuuksia päättää?
Kyse on kahdesta ehdotuksesta. Ensimmäinen ehdotus koskee sitä, että eduskunta voi hyväksyä EU:ssa tehtyjä sopimuksia ennen kuin neuvottelut on viety loppuun. Se tarkoittaa sitä, että hallituksen neuvottelijat saavat yleiset valtuudet päättää asioista EU:n tärkeissä neuvotteluissa. Toinen ehdotus koskee sitä, että eduskunnalla olisi oikeus luovuttaa mikä tahansa päätösvalta EU:lle, ei kuten tänä päivänä ainoastaan EY:lle. Ainoa poikkeus koskee valtiomuotoa. EY käsittää periaatteessa taloudellista yhteistyötä yhteisillä markkinoilla (ensimmäinen pilari) kuten tullit, kauppapolitiikka, kilpailukysymyset, maatalous- ja aluepolitiikka sekä Schengen-yhteistyö. Nämä ovat tänä päivänä ylikansallisia kysymyksiä, missä EU:lla on täysi valta ja joiden kohdalla EU-päätökset välittömästi toimivat lakeina EU:n jäsenmaissa.
Toisen pilarin asioita EU:n päätettäväksi?
Ruotsin hallituksen ehdotuksen mukaisesti EU:n valta laajennettaisiin käsittämään myös EU:n asioita (toisen ja kolmannen pilarin asioita). Nämä ovat huomattavasti poliittisempia ja käsittävät ulko- ja turvallisuuspolitikkaa, oikeusasioita sekä hyvinvointikysymyksiä kuten sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa.
Perustuslakimuutos tarkoittaa, että eduskunta voi siirtää koko valtansa koskien poliisia, asevoimia, veroja ja perheoikeutta EU:lle. Ainoa poikkeus on valtiomuoto, mikä tarkoittaa, että EU ei voi luopua kuninkaasta ja Ruotsin eduskunnasta.
Ruotsi on nyt täysin latistunut EU:n edessä.
Valtiotieteen professori Sverker Gustafson kysyy Svenska Dagbladetissa: ”Miksi hallitus myy Ruotsin?” Kolme kansanedustajaa Margit Gennser (moderaterna), Björn von der Esch (kristdemokraterna) ja Sven Bergström (centern) kuten koko vasemmistopuolue ja vihreät ovat tehneet ehdotuksen esityksen hylkäämisestä – mutta turhaan.
Tulevaisuuskonventti liittovaltion asialla
Nyt me EU-vastustajat kysymme: mitä tämä tarkoittaa? Onko tämä esimakua siitä mitä tulee tapahtumaan, kun kysymys EU:n kehityksestä tullaan ratkaisemaan hallituksenvälisessä (HVK) konferenssissa vuonna 2004?
Laekenin huippukokouksessa joulukuussa viime vuonna päätettiin asettaa tulevaisuuskonventti, jossa on edustajia EU-parlamentista, EU-komissiosta, EU-jäsenmaiden hallituksista ja kansallisista parlamenteista. Konventin tehtävä on ehdottaa, miten EU:ta kehitetään tulevaisuudessa.
Tästä touhusta uhkaa tulla federalistien ja fasistien suuri farssi. Kolme voimakasta EU-liittovaltion kannattajaa asetettiin johtamaan konventtia. Ranskan entinen presidentti, 75-vuotias Valery Giscard d’Estaing, Italian entinen presidentti Guiliamo Amato sekä Belgian entinen pääministeri Jean-Luc Dehane. Kaikki kolme ovat selvästi puhuneet vallan keskittämisesti kohti liittovaltiota. 100 edustajasta noin 10 on EU-kriitikkoja tai eurooppalaisia, joilla on erilainen näkemys Euroopan kehittämisestä, ja jotka vaativat enemmän yhteistyötä ja vähemmän valtionrakentamista ja liittovaltiota. Eräs EU-kriitikko, joka on saanut paikan konventissa, on tanskalainen EU-parlamentaarikko Jens-Peter Bonde. Varasijalle on yltynyt myös suomalainen EU-kriitikko ja EU-parlamentaarikko Esko Seppänen.
Vastakonventti perustetaan
Konventti tulee tekemään kovasti työtä EU-kriittisten liikkeiden mielipiteiden pyyhkimiseksi päiväjärjestyksestä. Mutta emme anna periksi! TEAM ja Euroopan EU-kriittiset liikkeet tulevat nyt muodostamaan rinnakkaistyöryhmän työstämään vaihtoehtoa yhä selvemmin näkyvissä olevalle EU-liittovaltiokehitykselle. Emme kutsu sitä konventiksi, koska se vie ajatukset Amerikan valtion perustamiskonventtiin 1780-luvulla.
Tämä työryhmä tulee kokoontumaan samanaikaisesti ja samassa kaupungissa kuin EU-konventti käyttääkseen hyväksi julkisuutta. Tulemme kommentoimaan konventin työtä ja esittämään vaihtoehtoisia malleja Euroopalle rakentuen demokratiaan sekä yhteistyöhön itsenäisten valtioiden välillä.
Olemme yhtä lailla eurooppalaisia kuin ne, jotka haluavat perustaa EU-liittovaltion, mutta uskon, että edustamme laajempaa mielipidettä Euroopassa kuin EU-konventti.
Hans Lindqvist
Koodinaattori, TEAM (The European Alliance of EU-Critical Movements)
ent. EU-parlamentaarikko
Ruotsin Keskustapuolueen EU-kriittisen verkoston puheenjohtaja