Euroopan tulevaisuuskonferenssi

8.6. -2.7.1998
LEHDSTÖTILAISUUDET BUDAPESTISSA, RIGASSA, VILNASSA, VARSOVASSA, TARTOSSA – EUROOPAN TULEVAISUUSKONFERENSSI

Viikonloppuna 26.-28.6.noin 150 henkeä noin 24stä maasta, edustaen mitä erilaisimpia rauhan- ja EU-kriittisiä järjestöjä ja mitä erilaisimpia poliittisia taustoja, kokoontuvat tänne Budapestiin keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Noin 70 osallistujaa Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta sekä Puolasta tulevat Budapestiin bussilla. Matkan varrella järjestetään EU-kriittistä sekä rauhan puolesta katuteatteria ja pidetään kokouksia paikallisten aktiivien sekä lehdistön kanssa. Samanlainen matka tehtiin viime vuonna Varsovaan.

Eurooppa käy tällä hetkellä läpi valtavia muutoksia. Euroopan Unioni ja NATO suunnittelevat laajentumista itään, työttömyydestä on tullut yhä kasvava ongelma, kansalaiset tuntevat itsensä petetyksi niiden instituutioiden taholta, joiden pitäisi toimia heidän välineenä paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Hallitukset pitävät talouskasvua ja BKT:n nousua ongelman ratkaisuna. Kuitenkin vuoden 1950 jälkeen maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut viisinkertaiseksi mutta samalla absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on kaksinkertaistunut.
Euroopan Unionissa työttömyys on korkeimmillaan toisen maailmansodan jälkeen ja sosiaaliturvaa ollaan ajamassa alas lähes kaikissa jäsenmaissa jotta hallitukset täyttäisivät Emu-kriteerit. Kansalaiset tulevat yhä kriittisemmiksi yhteistä valuuttaa kohtaan mutta huolimatta siitä poliitikot vievät prosessia eteenpäin.

Euroopan Unionista, yhteisine valuuttoineen ja kohta myöskin ydinaseisiin perustuvine yhteisine puolustuksineen, kehitetään vahvaa epädemokraattista, keskusjohtoista liittovaltiota ilman demokraattisia instituutioita ja ilman yhteistä perustaa palvella kansalaistensa perustarpeita.

Tyypillistä Euroopan integraation epädemokraattiselle luonteelle on, että jäsenmaiden kansalaisille ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa kehitykseen avoimen keskustelun kautta, avoimesti saatavan informaation kautta mitkä ovat EU:n ja NATO-jäsenyyden vaikutukset sekä oikeudenmukaisten kansanäänestysten kautta.
Saksassa yli 70 % vastustaa yhteistä valuuttaa mutta se ei vaikuta mitenkään poliittiseen päätöksen-tekoon. Suomessa yli 70 % kansasta halusi äänestää yhteisestä valuutasta mutta kansanäänestystä ei järjestetty. Irlannissa, Ruotsissa, Itävallassa ja Suomessa kansalaisten enemmistö tukee liittoutumattomuutta mutta poliitikot eivät kerro heille, että tämä sotii Amsterdamin sopimusta vastaan.

Euroopan yhteistyö-muotojen kehittäminen vaatii kaikkien Euroopan kansojen aktiivista osallistumista. Tätä varten on rakennettava uusia, poliittisia sekä kulttuurisia rajoja ylittäviä verkostoja.
Poliittiselle agendalle on luotava uusi tärkeysjärjestys, joka palvelee sosiaalista oikeuden-mukaisuutta, rauhaa ja kestävää kehitystä ympäristön kannalta. Budapestin kokouksen päämäärä on tällaisen verkoston vahvistaminen sekä sellaisten kysymysten esiinnostaminen, jotka vaikuttavat jokaisen eurooppalaisen jokapäiväiseen elämään.