”Eurosta piti tulla sementti, joka sitoo Euroopan unionin yhteen. Nykyisen tilanteen valossa on todennäköisempää, että siitä tulee unionia tuhoon vievä väline. Eurooppa kiirehtii rahaliittoon, jonka perusta on puutteellinen ja jonka seuraamuksista sen arkkitehditkään eivät ole perillä.”
— The European, pääkirjoitus 25.9.-1.10.97
Spiegel: Ketkä ovat pääuhreja, jos euro otetaan liian aikaisin käyttöön?
Neuman: Silloin viime kädessä kansalaiset maksavat kustannukset. Muutamat heistä jäisivät työttömiksi ja se saattaisi merkitä kaikkien kohdalla elintason laskua.
— Manfred J.M. Neuman, Saksan valtiovarainministeriön tieteellisen neuvoston puheenjohtaja (Der Spiegel, 8/1997)
”Se uusliberalismi, joka on Emun perustana on ristiriidassa perinteisen eurooppalaisen hyvinvointivaltion ja sen arvojen kanssa, sanotaan raportissa. Patomäki ja Minkkinen toteavat omassa kappaleessaan, että Emu on poliittinen eikä taloudellinen projekti”.
— Heikki Patomäen ja Petri Minkkisen raportti: The Politics of the Economic and Monetary Union (Talous- ja rahaliiton politiikkaa), ulkopoliittinen instituutti (Hufvudstadsbladet 27.3.97)
”KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä näki suuren ja todellisen vaaran siinä, että Suomessa valtion ja kuntien työntekijät joutuisivat supistuspaineiden alla joustopuskureiksi siten, että pätkätyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet joustaisivat tilanteiden mukaan.”
— Jouni Riskilä, Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja (HS 11.3.97)
”Eurooppa oli mainio poliittinen idea, josta ei ole tullut mitään muuta kuin taloudellinen valtapeli: tyypillinen anglosaksinen tapa tehdä bisnestä. Kaikki tarkoittaa joustoja, säätelyn purkamista ja alijäämien leikkaamista. Ajattelen, mitä tämä tarkoittaa inhimillisinä käsitteinä, ja tiedän, että alijäämät edustavat monen ihmisen kohdalla terveyden huoltoa, koulutusta – elämää.
Voimme taistella sitä Eurooppaa vastaan, jota ollaan kehittämässä. Vastarintaa tulee nousemaan – niin eliitin kuin muidenkin piirissä. Ja kun he sitten huomaavat, että ovat samalla aaltopituudella, heistä tulee todellinen poliittinen voima. Niin, sillä tavalla alkoi loppujen lopuksi Ranskan vallankumous.”
— Vivianne Forrester, ranskalainen kirjailija, kirjoittanut Ranskan vuoden -96 bestsellerin The Economic Horror (Newsweek 3.2.1997)
Jean Francois Kahn, ranskalainen johtava liberaalien kyllä-linja edustaja Ranskan Maastricht kansanäänestyksessä:
”Uudesta Euroopasta tullee finanssimarkkinoiden ja suuryhtiöiden Eurooppa, jossa taloudellinen menestys maksetaan sosiaalisella taantumisella, sanoo Kahn.”
(Dagens Nyheter 29.1.97)
”Ranskalainen historioitsija Emanuel Todd ennustaa, että rahaunionin toteuttaminen tulee johtamaan Euroopan katastrofiin. Yhteisestä valuutasta on tullut Jumalan korvike, sanoo Todd. Ne kristillisdemokraatit ja oikeistolaiset miehet, jotka ohjaavat Eurooppaa, ovat menettäneet uskonsa Jumalaan ja korvaavat tämän uskomalla Ainoaan Valuuttaan ja keskuspankin erehtymättömyyteen.”
— Emanuel Todd, ranskalainen historioitsija (Dagens Nyheter 29.1.97)
”EMU tulee muutamilla alueilla johtamaan sosiaalisiin oloihin, joita on mahdotonta hyväksyä. Saamme politiikan, josta määräävät pankinjohtajat, joita ei voida erottaa toimestaan. Tasoittavia tulonsiirtoja ei sallita. EMU tarkoittaa täten demokratian tahallista heikentämistä. Samalla vähätellään epäluuloja; sanotaan, että ihmiset eivät ymmärrä parastaan. Projektin nostaminen sodan tai rauhan kysymykseksi edustaa sitä paitsi sellaista retoriikkaa, joka on johtanut valtioita ja kokonaisia maanosia onnettomuuteen.”
— Carl Tham, Ruotsin opetusministeri (Dagens Nyheter 29.12.96)
Göran Persson, Ruotsin pääministeri (Svenska Dagbladet oma artikkeli 29.12.96)”Jos vero- ja muu tulo- ja menopolitiikka viedään yhteiselle ylikansalliselle ja poliittiselle tasolle, se vaatii käsittääkseni että uudistettu EU-parlamentti päättää eurooppalaisen tason veroista. Siinä tilanteessa EU-yhteisön luonne muuttuu. Suvereenien valtioiden välisestä yhteistyöstä kehitys kulkee kohti eurooppalaista liittovaltiota. Silloin EU muuttuu aivan toisenlaiseksi EU:ksi kuin se EU, jolle Ruotsin kansa, tietynlaisen tuskan ja pitkän sekä repivän keskustelun jälkeen, sanoi kyllä”
”EU:n yhteiset työmarkkinat ovat epäonnistuneet täysin. EU:n 370 miljoonasta asukkaasta vähemmän kuin 1% työskentelee kotimaan ulkopuolella.”
— Månadens Affärer (Marraskuu, 1996)