Saksa ryöstää Kreikan omaisuutta

Aika on koittanut: Kreikan kansallisomaisuus ryöstetään maan jouduttua velka-ansaan, kirjoittaa filosofian tohtori Henriette Hanke Güttinger sveitsiläisen Current Concerns-lehden numerossa 24/2015.

Aikaisin aamulla annettu viesti saksalaisella radiokanava Deutschlandfunkilla kertoo meille, että Frankfurtista toimiva investointiyhtiö Fraport tulee ottamaan hallintaansa 14 lentokenttää Kreikassa.

Mykonos, Santorini, Rodos, näiden lomakohdesaarien lentokenttiä tulee tulevaisuudessa operoimaan FRAPORT. Yhteensä sijoittaja Frankfurtista tulee ottamaan haltuunsa 14 paikallista lentokenttää, kehittämään niitä ja tietenkin tahkoamaan niillä rahaa.

Manolis Kalimakis on lentokenttätyöläisten ammattiliiton pää Kreikassa. Hän ei ymmärrä alkuunkaan Kreikan hallituksen halua myydä lentokentät ulkomaiselle sijoittajalle.

— Nämä ovat meidän pöytähopeoitamme. Nämä ovat parhaita lentokenttiämme, jotka tuottavat eniten tuloja. Ja nämä varat tukevat talouttamme. Jos kentät yksityistetään nyt, Kreikka menettää nämäkin tulot.

— En ymmärrä tätä ajattelutapaa. Talouttamme tukeakseen ystävämme Euroopassa ovat päättäneet kurjistaa talouttamme. En tiedä miten sen tulisi auttaa meitä.

— Neljässäkymmenessä vuodessa ansaitsisimme 16 miljardia euroa näillä lentokentillä, mutta myymme ne muutamalla miljardilla. Investoimalla kenttiin Kreikan valtio saisi paljon enemmän rahaa, Kalimakis laskee.

Ay-aktiivina Kalimakis ei näe kuin huonoja puolia yksityistämissuunnitelmasta, ja aikoo jatkaa taistelua suunnitelmaa vastaan.

— Me, työläiset, aiomme tehdä kaiken mahdollisen tämän sopimuksen pysäyttämiseksi, hän varoittaa.

Mutta jopa Kreikan vasemmistopuolue Syriza on antanut periksi yksityistämisen vastustamisessa. Huolimatta siitä kuka voittaa vaalit Kreikassa, Fraport tulee ottamaan 14 kreikkalaista lentokenttää hallintaansa.

Lähde: ”Deutschlandfunk”, toimittaja Thomas Bormann. 10.9.2015

Toimenpiteessä ei sinänsä ole mitään uutta. 60- ja 70-luvulla sitä käytettiin kolmannessa maailmassa, kuten John Perkins on kuvannut Confessions of an Economic Hit Man -kirjassa. Näihin aikoihin Perkins puhui kehittyviä maita aloittamaan ylisuuria infrastruktuuriprojekteja käyttämällä valheellisia lukuja ja ennusteita.

Seurauksena maat ottivat valtavia lainoja jotka ajoivat ne velka-ansaan. Seurauksena oli, että maat alistettiin ”Yhdysvaltojen talousintresseille”. Kirjassaan Perkins raportoi lukuisista esimerkeistä ja kuvaa kuinka hän ja muut NSA:n (Yhdysvaltain kotimana tiedustelupalvelun) palkolliset johtivat maan toisensa jälkeen ansaan USA:n palveluksessa.

* * *

Tämä on ensimmäinen kerta kun kansakunta Euroopan mantereella, Kreikka, julistetaan avoimeksi ryöstölle. Helleenisen tasavallan kehitysrahasto (HRADF), julkinen osakeyhtiö jonka ainoa osakkeenomistaja on valtio, on vastuullinen auktoriteetti yksityistämisen käytäntöönpanossa.

Maaliskuusta 2015 lähtien HRADF:n hallituksessa on istunut viiden kreikkalaisjäsenen lisäksi yksi tarkkailija euroalueelta ja yksi EU-komissiosta.

Varat jotka on siirretty hallituksen alaisuudesta HRADF:lle sisältävät kiinteistöjä, yhtiöiden osakkeita ja muita obligaatioita. Kun varat ovat HRADF:llä, niitä ei voi enää siirtää takaisin valtiolle.

HRADF:n kehityssuunnitelma 30. heinäkuuta 2015 alkaen antaa kuvan yksityistämisprosessin laajuudesta:

  1. Paikallisia lentokenttiä: 14 paikallista lentokenttää, jaettuna kahteen 7 lentokentän ryhmään […]
  2. Ateena-Ellinikon: Entinen Ateenan lentokenttä, 6 000 000 neliömetriä maaomaisuutta rannikolla […]
  3. Astir Vouliagmenis -hotellikompleksi, Astir Palace Voulagmeni SA mukaanlukien satamat […]
  4. Afandou, Rodos: Kahden kiinteistön kehittäminen Afandoun piirissä Roodoksen saarella golfia ja turismia varten […]
  5. Kreikan kaasuputkisiirtojärjestelmän operaattori DESFA […]
  6. Pireuksen satamayhtiö OLP […]
  7. Tessalonikin satamayhtiö OLTH […]
  8. TRAINOSE S.A. & EESSTY S.A. (ROSCO) TRAINOSE tarjoaa teknisiä kuljetuspalveluita raideliikenteessä matkustajille ja rahdille. […]
  9. Ateenan kansainvälinen lentokenttäyhtiö AIA […]
  10. Poseidi Calkidiki, turismipromoottori […]
  11. Hevoskeskus Markopoulo […]
  12. Sähköiset huutokaupat II, III, IV […]
  13. Satamat, Marina Alimos ja muut turistisatamat HRADF:n portfoliossa […]
  14. Egnatian mottoritieyhtiö. 648 kilometriä pitkä kehittynyt maksullinen valtatie pohjois-Kreikassa.
  15. Hellenic Petroleum S.A. […] johtava öljynjalostamisen ja jakelun yhtiö Kreikassa […]
  16. OTE S.A. […] suurin tietoliikennepalveluntarjoaja Kreikan markkinoilla […]
  17. Valtio-omisteinen sähköyhtiö PPC […]
  18. Tessalonikin vesi- ja jätehuoltoyhtiö EYATH […]
  19. Ateenan vesi- ja viemäriyhtiö EYDAP […]
  20. Julkinen kaasuyhtiö DEPA […]
  21. Helleeninen postiyhtiö ELTA […]
  22. Muita kiinteistötoimia: […] Maan ja rakennusten myyminen Argosissa, Veriassa, Stylidassa, Lefaloniassa ja Rodoksen saarella, Nafpliossa, Chalkidikissä, Messiniassa ja Ateenassa. […]

Se, mitä Troikka odottaa Kreikan kansalta on järkyttävää ja tyrmistyttävää: Saksalaiset joukot tuhosivat Kreikan toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen maan päälle talloivat Britannia ja Yhdysvallat – jopa sotilasvallankaappauksen muodossa.

trauerTähän päivään saakka virallinen Saksa kieltäytyy tunnustamasta Distomon kylässä tapahtunutta joukkomurhaa rikokseksi ihmiskuntaa vastaan. Argyris Sfountouris, joka selvisi joukkomurhasta lapsena yksittäisen saksalaissotiaan armosta, esitti valituksen Saksan suurlähetystölle Ateenassa vuonna 1994, kysyen aiotaanko Distomon kylän eloonjääneille uhreille myöntää korvauksia.

Saksan suurlähetystön vastauksessa ei ole anteeksipyyntöä, empatiaa tai katumusta. Siinä todetaan: ”liittohallituksen mukaan reprisal Distomon kylää vastaan ei ole luokiteltu NS-toimeksi […] sillä toimiin ryhdyttiin sodankäynnin kontekstissa, reaktiona partisaanien hyökkäyksiin.”

Tämä suurlähetystön virheellinen näkökulma kumotaan yksityiskohtaisesti Sfountourisin uudessa kirjassa Trauer um Deutschland (Saksaa surren): Distomossa suoritettiin rikos ihmiskuntaa vastaan.

Ottaen tämän historiallisen taustan huomioon, toisenlainen asenne Kreikan kansaa kohtaan olisi asiallinen. Niinpä ystäväni Saksasta kommentoi spontaanisti Kreikan kansallisomaisuuden yksityistämistä seuraavasti: ”Se mitä täällä tehdään on häpeällistä. Toivon että maa aukeaisi altani ja nielaisisi minut.”

Miten Euroopan valtioiden tulisi ottaa opikseen Kreikan tregediasta? Velka voi johtaa velkavankeuteen ja valtion suvereniteetin menettämiseen. Tämä koskee myös meitä Sveitsissä.


Lähteet

  • Fil.tri. Henriette Hanke Güttinger. Robbing Greek national wealth. Current Issues 24/2015. Suomennos Sippo Kähmi.
  • John Perkins. Confessions of an Economic Hit Man. The shocking inside story of how America REALLY took over the world. 200, ISBN 0-452-28708-1
  • Hellenic Republic asset development fund, asset development plan, 30 heinäkuuta 2015, sisäinen työkäännös (Spr.-D BMF).-No. 0818-2015, ladattu 11.9.2015
  • Saksan liittotasavallan suurlähetystön kirje Ateenassa 23. tammikuuta 1995, uudelleenjulkaistu teoksessa Argyris Sfountouris. “Trauer um Deutschland” (Saksaa surren). Selviytyjän puheita ja esseitä, Würzburg 2015, p. 87 ISBN 978-3-8260-5821-9

Terveys kauppatavarana

On testejä ja ns. testejä.

Eurooppalaisille pankeille tehtiin kesällä ns. terveystesti. Pankkiparoilla on kovaa stressiä. Ne ovat aliravittuja rahasta. EU tutkitutti eli antoi pankkien tutkia itse itsensä, ja kas, ne antoivat vakavasta rahan puutostaudista huolimatta itselleen terveen paperit. Kuitenkin monet itsensä terveeksi todenneet pankit kärsivät vakavasta oman rahan puutostaudista. Tällaisiin pankkien terveydentilan omatesteihin me emme voi luottaa, sillä varsinkin eteläeurooppalaisten valtioiden lainapapereiden arvot väärennettiin monessa saksalaisessa ja ranskalaisessa pankissa.

Mutta me elämme Suomessa, ja amerikkalaislehden suorittaman maailman maiden terveystestin mukaan Suomi on maailman paras maa asua. Tällä Newsweekin listalla ihmisoikeusrikoksista syytetty Kuuba on kovin korkealla ottaen huomioon sen, että lista on yhdysvaltalaisten laatima. Se on sijalla 50.

Kun Suomessa on lääkäri noin 300 asukasta kohden, Kuubassa on Italian jälkeen maailman toiseksi suurin lääkäritiheys, lääkäri noin 150 asukasta kohden. Kun Suomi on lääkäreiden tuontimaa, tänne on tullut hyvien palkkojen houkuttelemina toistatuhatta osittain kielitaidotonta ulkomaista lääkäriä. Kuubasta taas on lääkäreitä vientiin asti; Venezuelaankin riittää melkein yhtä paljon lainalääkäreitä kuin on Suomen koko lääkärikanta.

Suorittamani vertailun ja tekemäni lääkärimäärän terveystestin perusteella johtopäätökseni on, että Suomessa ei ole riittävästi lääkäreitä tarpeisiimme nähden. Lääkäreitä on EU:n tilastojen mukaan Suomea vähemmän vain Englannissa, Sloveniassa, Romaniassa, Unkarissa ja Puolassa.

Newsweekin tilastossa Suomi on maailman paras maa, mutta terveydenhoidon osalta olemme vasta sijalla 17. Suomi panostaa niukasti kansalaistensa terveydenhoitoon. EU:n vertaismaihin verrattuna Suomi on terveydenhoidon kansantulo-osuudellaan häntäpään valvoja, ja ihan tukevasti onkin. Suomea vähemmän rahaa terveydenhoitoon käytetään vain meitä selvästi köyhemmissä maissa Slovakiassa, Unkarissa, Tshekissä ja Puolassa sekä Luxemburgissa, jossa kansantulo on niin suuri, että terveysmenojen osuus on siitä pieni.

Kun meillä on lääkäripula, on pula terveydestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Lääkäripulaa on erityisesti kunnallisissa terveyskeskuksissa, joiden julkisia palveluja ulkoistetaan yksityisille yhtiöille. Suomessa ei terveyskeskuksiin saada lääkäreitä samaan aikaan kuin ulkomaisille omistajille ja kaiken maailman mormooneille sairasta rahaa tuottava pörssiyhtiö Suomen Terveystalo mainostaa 2000 suomalaisen lääkärinsä palveluja.

Terveyttä ei voi ostaa kaupasta eikä ottaa Otto-automaatista. Terveyttä pitää tuottaa, ja sen tuottamisessa on käynnissä yksityisen lääkäriarmeijan hyökkäys julkisia terveyspalveluja vastaan.

Suorittamani yksityisten palvelujen sairaustestin perusteella, ja testi on vähintään yhtä perusteellinen kuin olivat eurooppalaisten pankkien terveystestit, julkistan johtopäätökseni:

-Suomen kansan terveyspalvelut ovat EU:ssa huonommat ja käyttäjilleen kalliimmat kuin vertaismaissa. Piste.
-Suomen julkisia terveyspalveluja ajetaan alas ja huononnetaan. Piste.
-Suomessa on lääkäripula erityisesti kunnallisissa terveyskeskuksissa. Piste.
-Kunnat ulkoistavat terveydenhoitopalveluja kalliilla hinnalla yksityisille pörssi- ja muille yhtiöille. Piste.
-Terveydestä – ja hoivasta – tehdään kauppatavaraa ja pörssituotteita. Piste.
-Yksityiset lääkäriasemat ovat tarpeellisia, mutta vain julkisia palveluja täydentävinä ostopalveluina eivätkä vain palkkatuloveronkierron bulvaaneina.

Köyhyys sairastuttaa ja tappaa. Kummallista on, että maastamme on vaikea löytää varsinkin miljoonan köyhän suomalaisen tarvitsemien julkisten terveyspalvelujen puolustajia. Ajan henki haisee.

Julkisen vallan toimijoista semmoiset kuin Kuntaliitto, Kunnallinen eläkevakuutus ja Sitra tuntuvat olevan alan ideologisia toimitsijoita ja rahoittajia terveys- ja vanhusten hoivapalvelujen yksityistämiseksi siihen tapaan kuin ulkoistettiin Jämsän kaupungin terveydenhuolto. Siellä Sitran osaomistama entinen terveysrahaston möi osakkeensa ja vallan tamperelaiselle lääkärifirmalle Pihlajalinnalle.

Herätkää valvojat, raimosailakset ja benzyskowiczit, valvomaan – suorittamani terveystestin perusteella pöhötystautia sairastavan – sisäruokintapaikkanne Sitran entisten työntekijöiden rahasammoksi ulkoistettuja rahastoja, joissa kauppatavarana on myös suomalaisten terveys.

Esko Seppänen

Kolumni Ylen Ajankohtaisessa Ykkösessä 28.9.2010

Sonera-sotkuilla on EU-tausta

Yksityistäminen, jota Lipposen hallitus on laajalla rintamalla toteuttanut liittyy vahvasti EU:n ajamaan uusliberalistisen talouspolitiikkaan ja maailman laajuisiin hankkeisiin kaupan vapauttamiseksi. Julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt kun eivät sovi EU:n mielestä näihin kuvioihin. Lipposen hallitus toteuttaa tunnetusti orjallisesti kaiken sen mitä Brysselin komissariaatissa jonkun päähän pälkähtää.

Hallituksen valtion omistajapolitiikasta ja Sonera-sotkusta antamasta tiedonannosta käy ilmi, että se on yksityistänyt laajalla rintamalla valtion omistamia yhtiöitä. Osa valtion aikaisemmista yhtiöistä on hävinnyt kartalta kokonaan ja valtion enemmistöomistus on hävitetty useimmissa yhtiöissä. Tässä prosessissa valtio on menettänyt ratkaisevasti päätösvaltaa talouden, tuotannon ja työllisyyden kehittämiseksi ja ohjaamiseksi. Hallitus ei ole ottanut Sonera-tapauksesta mitään opikseen, vaan esittää edelleen jatkettavaksi yksityistämistä. Esitys valtion omistuksen hallinnoinnin keskittämisestä heikentäisi julkista valvontaa entisestään.

Hallituksen selitykset valtaviin tappioihin johtaneesta Soneran yksityistämisestä ja UMTS-seikkailusta osoittavat miten päätösvalta on luovutettu kokonaan markkinoille ja niillä toimijoille. Soneran UMTS-kauppojen aikaan oli it-alan kursseissa valtavasti ilmaa ja kuvitteellista pääomaa. Pelaamisesta näillä markkinoilla jäi Soneralle käteen Saksan UMTS-kaupassa maksettu mielikuvituksellisen korkea hinta pelkkinä tappiona. Hyvän kuvan tämän tappion mittasuhteista saa kun sitä verrataan valtio nykyisen 52.8 prosentin omistusosuuden arvoon Sonerasta. UMTS-kaupan tappio ovat 4,3 miljardia euroa ja valtion nykyinen omistusosuus Sonerasta on 3,35 miljardia euroa. Hallitus on väärässä väittäessään, ettei kukaan varoittanut tästä kuplasta ja että se tulee ennemmin tai myöhemmin romahtamaan.

Uskottava ei ole hallituksen selitys siitä, että vastuu UMTS-päätöksestä olisi ollut yksin yhtiön hallituksella. Kyse oli suuruusluokaltaan strategisesta investoinnista ja linjavalinnasta, joka osoittautui jo lähtökohdiltaan virheeksi ja johti valtion omaisuuden tärväämiseen. Omaisuuden hukkaamisen lisäksi tämä on jo maksanut ja tulee maksamaan kansalaisille paljon. Johtopäätös on se, että hallitus on lyönyt vakavasti laimin valtio-omistajan etujen valvomisen. Vastuun tästä kantavat hallitus ja hallituspuolueet.

Hallituksen selonteossa painotetaan voimakkaasti Soneran fuusioitumisen välttämättömyyttä. On ilmiselvää, että tässä fuusiossa Sonera lakkaa yhtiönä olemasta ja valtio menettää tele-alalla vaikuttamisen mahdollisuuksia entistä enemmän. On myös kysyttävä maksaako valtio UMTS-kaupan laskut fuusion yhteydessä alennettuna myyntihintana ja peitelläänkö sotkut sen yhteydessä lopullisesti? On tietenkin kysyttävä myös mikä rooli EU:lla ja sen teleteknologiasta vastaavalla komissaarilla Erkki Liikasella on tässä katastrofissa? Hiljaisuus Sonera-sotkun paljastumisen jälkeen siltä taholta on ollut silmiin pistävää.

Ainoa oikea johtopäätös on se, että yksityistäminen ylipäätään on lopetettava. EU:n ajama Emu- politiikka, joka perustuu puhtaaseen voitontavoitteluun on osoittanut mädännäisyytensä jo liian monta kertaa.

ARTO VIITANIEMI