Saksa ryöstää Kreikan omaisuutta

Aika on koittanut: Kreikan kansallisomaisuus ryöstetään maan jouduttua velka-ansaan, kirjoittaa filosofian tohtori Henriette Hanke Güttinger sveitsiläisen Current Concerns-lehden numerossa 24/2015.

Aikaisin aamulla annettu viesti saksalaisella radiokanava Deutschlandfunkilla kertoo meille, että Frankfurtista toimiva investointiyhtiö Fraport tulee ottamaan hallintaansa 14 lentokenttää Kreikassa.

Mykonos, Santorini, Rodos, näiden lomakohdesaarien lentokenttiä tulee tulevaisuudessa operoimaan FRAPORT. Yhteensä sijoittaja Frankfurtista tulee ottamaan haltuunsa 14 paikallista lentokenttää, kehittämään niitä ja tietenkin tahkoamaan niillä rahaa.

Manolis Kalimakis on lentokenttätyöläisten ammattiliiton pää Kreikassa. Hän ei ymmärrä alkuunkaan Kreikan hallituksen halua myydä lentokentät ulkomaiselle sijoittajalle.

— Nämä ovat meidän pöytähopeoitamme. Nämä ovat parhaita lentokenttiämme, jotka tuottavat eniten tuloja. Ja nämä varat tukevat talouttamme. Jos kentät yksityistetään nyt, Kreikka menettää nämäkin tulot.

— En ymmärrä tätä ajattelutapaa. Talouttamme tukeakseen ystävämme Euroopassa ovat päättäneet kurjistaa talouttamme. En tiedä miten sen tulisi auttaa meitä.

— Neljässäkymmenessä vuodessa ansaitsisimme 16 miljardia euroa näillä lentokentillä, mutta myymme ne muutamalla miljardilla. Investoimalla kenttiin Kreikan valtio saisi paljon enemmän rahaa, Kalimakis laskee.

Ay-aktiivina Kalimakis ei näe kuin huonoja puolia yksityistämissuunnitelmasta, ja aikoo jatkaa taistelua suunnitelmaa vastaan.

— Me, työläiset, aiomme tehdä kaiken mahdollisen tämän sopimuksen pysäyttämiseksi, hän varoittaa.

Mutta jopa Kreikan vasemmistopuolue Syriza on antanut periksi yksityistämisen vastustamisessa. Huolimatta siitä kuka voittaa vaalit Kreikassa, Fraport tulee ottamaan 14 kreikkalaista lentokenttää hallintaansa.

Lähde: ”Deutschlandfunk”, toimittaja Thomas Bormann. 10.9.2015

Toimenpiteessä ei sinänsä ole mitään uutta. 60- ja 70-luvulla sitä käytettiin kolmannessa maailmassa, kuten John Perkins on kuvannut Confessions of an Economic Hit Man -kirjassa. Näihin aikoihin Perkins puhui kehittyviä maita aloittamaan ylisuuria infrastruktuuriprojekteja käyttämällä valheellisia lukuja ja ennusteita.

Seurauksena maat ottivat valtavia lainoja jotka ajoivat ne velka-ansaan. Seurauksena oli, että maat alistettiin ”Yhdysvaltojen talousintresseille”. Kirjassaan Perkins raportoi lukuisista esimerkeistä ja kuvaa kuinka hän ja muut NSA:n (Yhdysvaltain kotimana tiedustelupalvelun) palkolliset johtivat maan toisensa jälkeen ansaan USA:n palveluksessa.

* * *

Tämä on ensimmäinen kerta kun kansakunta Euroopan mantereella, Kreikka, julistetaan avoimeksi ryöstölle. Helleenisen tasavallan kehitysrahasto (HRADF), julkinen osakeyhtiö jonka ainoa osakkeenomistaja on valtio, on vastuullinen auktoriteetti yksityistämisen käytäntöönpanossa.

Maaliskuusta 2015 lähtien HRADF:n hallituksessa on istunut viiden kreikkalaisjäsenen lisäksi yksi tarkkailija euroalueelta ja yksi EU-komissiosta.

Varat jotka on siirretty hallituksen alaisuudesta HRADF:lle sisältävät kiinteistöjä, yhtiöiden osakkeita ja muita obligaatioita. Kun varat ovat HRADF:llä, niitä ei voi enää siirtää takaisin valtiolle.

HRADF:n kehityssuunnitelma 30. heinäkuuta 2015 alkaen antaa kuvan yksityistämisprosessin laajuudesta:

  1. Paikallisia lentokenttiä: 14 paikallista lentokenttää, jaettuna kahteen 7 lentokentän ryhmään […]
  2. Ateena-Ellinikon: Entinen Ateenan lentokenttä, 6 000 000 neliömetriä maaomaisuutta rannikolla […]
  3. Astir Vouliagmenis -hotellikompleksi, Astir Palace Voulagmeni SA mukaanlukien satamat […]
  4. Afandou, Rodos: Kahden kiinteistön kehittäminen Afandoun piirissä Roodoksen saarella golfia ja turismia varten […]
  5. Kreikan kaasuputkisiirtojärjestelmän operaattori DESFA […]
  6. Pireuksen satamayhtiö OLP […]
  7. Tessalonikin satamayhtiö OLTH […]
  8. TRAINOSE S.A. & EESSTY S.A. (ROSCO) TRAINOSE tarjoaa teknisiä kuljetuspalveluita raideliikenteessä matkustajille ja rahdille. […]
  9. Ateenan kansainvälinen lentokenttäyhtiö AIA […]
  10. Poseidi Calkidiki, turismipromoottori […]
  11. Hevoskeskus Markopoulo […]
  12. Sähköiset huutokaupat II, III, IV […]
  13. Satamat, Marina Alimos ja muut turistisatamat HRADF:n portfoliossa […]
  14. Egnatian mottoritieyhtiö. 648 kilometriä pitkä kehittynyt maksullinen valtatie pohjois-Kreikassa.
  15. Hellenic Petroleum S.A. […] johtava öljynjalostamisen ja jakelun yhtiö Kreikassa […]
  16. OTE S.A. […] suurin tietoliikennepalveluntarjoaja Kreikan markkinoilla […]
  17. Valtio-omisteinen sähköyhtiö PPC […]
  18. Tessalonikin vesi- ja jätehuoltoyhtiö EYATH […]
  19. Ateenan vesi- ja viemäriyhtiö EYDAP […]
  20. Julkinen kaasuyhtiö DEPA […]
  21. Helleeninen postiyhtiö ELTA […]
  22. Muita kiinteistötoimia: […] Maan ja rakennusten myyminen Argosissa, Veriassa, Stylidassa, Lefaloniassa ja Rodoksen saarella, Nafpliossa, Chalkidikissä, Messiniassa ja Ateenassa. […]

Se, mitä Troikka odottaa Kreikan kansalta on järkyttävää ja tyrmistyttävää: Saksalaiset joukot tuhosivat Kreikan toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen maan päälle talloivat Britannia ja Yhdysvallat – jopa sotilasvallankaappauksen muodossa.

trauerTähän päivään saakka virallinen Saksa kieltäytyy tunnustamasta Distomon kylässä tapahtunutta joukkomurhaa rikokseksi ihmiskuntaa vastaan. Argyris Sfountouris, joka selvisi joukkomurhasta lapsena yksittäisen saksalaissotiaan armosta, esitti valituksen Saksan suurlähetystölle Ateenassa vuonna 1994, kysyen aiotaanko Distomon kylän eloonjääneille uhreille myöntää korvauksia.

Saksan suurlähetystön vastauksessa ei ole anteeksipyyntöä, empatiaa tai katumusta. Siinä todetaan: ”liittohallituksen mukaan reprisal Distomon kylää vastaan ei ole luokiteltu NS-toimeksi […] sillä toimiin ryhdyttiin sodankäynnin kontekstissa, reaktiona partisaanien hyökkäyksiin.”

Tämä suurlähetystön virheellinen näkökulma kumotaan yksityiskohtaisesti Sfountourisin uudessa kirjassa Trauer um Deutschland (Saksaa surren): Distomossa suoritettiin rikos ihmiskuntaa vastaan.

Ottaen tämän historiallisen taustan huomioon, toisenlainen asenne Kreikan kansaa kohtaan olisi asiallinen. Niinpä ystäväni Saksasta kommentoi spontaanisti Kreikan kansallisomaisuuden yksityistämistä seuraavasti: ”Se mitä täällä tehdään on häpeällistä. Toivon että maa aukeaisi altani ja nielaisisi minut.”

Miten Euroopan valtioiden tulisi ottaa opikseen Kreikan tregediasta? Velka voi johtaa velkavankeuteen ja valtion suvereniteetin menettämiseen. Tämä koskee myös meitä Sveitsissä.


Lähteet

  • Fil.tri. Henriette Hanke Güttinger. Robbing Greek national wealth. Current Issues 24/2015. Suomennos Sippo Kähmi.
  • John Perkins. Confessions of an Economic Hit Man. The shocking inside story of how America REALLY took over the world. 200, ISBN 0-452-28708-1
  • Hellenic Republic asset development fund, asset development plan, 30 heinäkuuta 2015, sisäinen työkäännös (Spr.-D BMF).-No. 0818-2015, ladattu 11.9.2015
  • Saksan liittotasavallan suurlähetystön kirje Ateenassa 23. tammikuuta 1995, uudelleenjulkaistu teoksessa Argyris Sfountouris. “Trauer um Deutschland” (Saksaa surren). Selviytyjän puheita ja esseitä, Würzburg 2015, p. 87 ISBN 978-3-8260-5821-9

Monopolipeliä

Soittelin sedälleni Kanadaan. Vanhalla Toholammin murteella setä kysyi: ”Sanoppa sää mulle ko sää tieät. Kö kaikki on velekaa, Kanata on velekaa, Suomi on velekaa, Ruotsi on velekaa, Venäjä, Intia, Kiina, Saksa, Amerikka on velekaa, Argentiina on palio velekaa. Kelle ne kaikki maailman maat on velekaa?”

Ökysetien rahasammot

USA:ssa ja Englannissa on 26 upporikasta perhedynastiaa, jotka ovat perustaneet useita järjestöjä suojaamaan omaisuuttaan ja valtaansa. Nämä dynastiat omistavat lähes kokonaan ylikansalliset yhtiöt. Ase- ja lääketeollisuus louskuttaa voittoja jatkuvasti näille ökysedille. Jo Abraham Lincoln ammuttiin siksi, että hän presidenttinä yritti siirtää USA:n keskuspankki FED:in kansanvaltaiseen hallintaan. Sen jälkeenkin FED on ollut kohta 150 vuotta yksityisomistuksessa.

Valuuttavoitot rikkaitten kukkaroon

Yenin ja dollarin arvoja muuttelemalla on voitu pelata japanilaisten ja amerikkalaisten omaisuudet ökysetien kukkaroon. Kun euro hyväksytään vielä Ruotsissa, Tanskassa ja Englannissa, sitten sen voi romauttaa. Pörssipelureille olen jo kauan sanonut, että se on vain keino kaapata rahat pikkurikkailta. Ruoasta ei tällä veljeskunnalla ole vielä monopolia. Kun EU laajenee mustan mullan aroille, ruoan tuotantomonopoli on parilla siirrolla heidän hallussaan. David C. Kortenin ”Maailma yhtiöiden vallassa” kertoo näistä asioista tarkemmin.

Upporikkaitten saatavat leikkaukseen

Koko maailman asiat ovat kuin mopolipeli, jossa omaisuus on jo lähes siirtynyt yhdelle pelurille. Kaikki maailman maat ovat myös velkaa tälle samalle dynastialle. Se on merkittävä tieto, kun suunnataan tavoitteet ihmisten vapauttamiseen.

Isoäitini kertoi, että sodan aikana meidän lipaston laatikossa oli kahden maatilan arvosta seteleitä. Ensin setelit leikattiin ja sitten inflaatio söi loput. Raha oli menettänyt arvonsa, mutta asia hyväksyttiin, koska säästöt olivat ylimääräistä.

Maailman maitten velkaan voisi suhtatutua samalla kaavalla, koska upporikkaiden saatavat ovat ylimääräistä.

Emme anna valtakirjaa!

Tällä hetkellä meitä ollaan yllyttämässä vihaan maailman muslimeja vastaan. Seuraava rahankeruu olisikin helppo järjestää sodalla muslimit vastaan muut. Annammeko siihen valtakirjan? Haluammeko vihata muslimeja?

Esko Seppäsen uusimmassa kirjassa on tarkasti lueteltu, kuinka USA:lla on ollut sormet pelissä maailmassa käydyissä sodissa jo parisataa vuotta. Millä USA:lla? Tavalliset amerikkalaiset ovat olleet pelinappuloita rahavallalle samoin kuin muutkin riistoa kohdanneet. Ökysedät voivat määrätä jopa arabien öljyteollisuudesta.

Tieto vapauttaa ihmiset. Kun ymmärämme, miksi käydään sotia, miksi pörssi romahtaa, miksi valuuttakurssit heilahtelevat, mistä rahat tulevat vaalimainontaan, meillä on vapaus valita tekemisemme, äänestämisemme ja ostamisemme.

Emme anna valtakirjaa sodankäyntiin, kun tiedämme kuinka paljon se tuottaa tuskaa ja kurjuutta ihmisille ja voittoja vastaavasti George W. Bushin taustavoimille.

Risto Lahnalampi

EU:n pienet maat ja Argentiinan tie

”Valuuttaunioni tekee pienistä euroalueen maista potentiaalisia Argentiinoja. Argentiina teki 1991 sen, mitä Irlanti on nyt tehnyt. Se luopui omasta valuutastaan ja lukitsi pesonsa dollariin. Silloin dollari oli laskussa ja se teki Argentiinan viennistä kilpailukykyisen. USA:n korkotaso oli alhainen ja se vauhditti Argentiinan rahan käyttöä. Tämä tuotti monen vuoden nousukauden ja johti siihen, että maan julkinen velka putosi tasoon, joka oli alhaisempi kuin Irlannin nyt.

Mutta kun dollari kääntyi nousuun 1995 ja USA:ssa alkoi voimakas teknologia-vetoinen kasvu, Argentiinan talous, jolla ei käytännössä ollut mitään yhteistä USA:n talouden kanssa, alkoi kärsiä. Kolmen ja puolen vuoden taloudellinen alamäki ja velan raju kasvu edelsivät taloudellista romahtamista, sosiaalista hätää ja poliittista kaaosta. Sokeinkin tulee näkemään, ettei Irlannilla ole ulospääsyä tästä kehityksestä. Koska sen talous toimii eri tavalla kuin mantereen taloudet, kuitenkin jakaen näiden kanssa yhteisen valuutta- ja rahapolitiikan, se tulee sen jälkeen kun se on muutaman viimeisen vuoden aikana kehittänyt hallitsemattoman nousukauden ja nousevan inflaation, tuottamaan nousevaa työttömyyttä, deflaatiota, laskevia talojen hintoja ja konkursseja. Myös EU-komissio myönsi tämän viimeisessä vuotuisessa talousraportissaan. Lakimiehet sanovat, että Irlanti voi jättää valuuttaunionin ja ottaa käyttöön uuden Irlannin punnan, mutta kaikkien velat olisivat euroissa. Romano Prodi nosti kissan pöydälle muutama viikko sitten: euro kehittäisi kriisin, joka antaisi EU:lle mahdollisuuden ottaa käyttöön sellaisia talouspolitiikan välineitä, joita se ei poliittisista syistä tähän mennessä ole voinut käyttää.”

Bernard Conolly, entinen EU-komission ekonomisti, joka euro-kriittisen kirjan ”The Rotten Heart of Europe” (Euroopan mätä sydän) julkistamisen jälkeen erotettiin komissiosta.
The Irish Times, 31.12.01