SOSIAALINEN ALASAJO
lisäystä 2004
8.10.2004
Kallis öljy ja sitkeä työttömyys olivat Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet’in suurimmat huolenaiheet torstaina Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
”Jos öljyn hinta pysyy korkeana tai jopa nousee yhä, se voi vaimentaa talouden elpymistä sekä euroalueella että sen ulkopuolella, vaikka öljyn merkitys onkin vähentynyt merkittävästi 1970 – 1980-lukujen jälkeen”, Trichet varoitti.
Alkuviikosta julkaistujen tilastojen mukaan työttömien määrä nousi euroalueella elokuussa korkeimmilleen viiteen vuoteen. Trichet uskoikin työllisyyden paranevan ensi vuoden aikana, kun kysyntä elpyy.
Hänen mielestään työttömyyteen liittyy kuitenkin suuria rakenteellisia ongelmia.
”Tätä kuvastaa esimerkiksi se tosiasia, että yli 40 prosenttia euroalueen työttömistä on ollut vajaatyöllistettyjä yli vuoden ajan”, Trichet kuvasi.
(HS 8.10.2004)
24.11.2004
McCreevy’llä (EU:n uusi sisämarkkinakomissaari) on kivinen tie edessä.
Charlie McCreevy’yn kohdistuu kova paine riitoja herättävän sisämarkkinoiden palveludirektiivin takia. Euroopan rakennus- ja puutyöntekijöiden liitto sekä Euroopan julkisten palvelujen liitto ovat järjestäneet mielenosoituksen Brysseliin torstaiksi 25.11.04, jolloin EU:n kilpailuneuvosto kokoontuu.
Euroopan ammattiliittojen yhteisjärjestö (European Trade Union Confederation – ETUC) tukee myös huomista mielenosoitusta ja on varoittanut sekä Neuvostoa että EU-parlamentaarikkoja siitä, että riitaa aiheuttava ”Bolkenstein” direktiivi uhkaa sekä työntekijöiden oikeuksia, että Euroopan kansalaisten peruspalvelujen tuottamista. EAY on sitä mieltä, että ehdotukset merkitsevät sääntöjen purkamista, eivätkä turvaa elintärkeitä sosiaalisia palveluita.
(Democracy and Public Services in Europe – DAPSE, lehdistötiedote)
26.11.2004
HS: SDP ESITTI MAATALOUDEN ALASAJOA
Pari viikkoa sitten julkistetun nk. globalisaatioraportin valmisteluvaiheessa oli esillä myös Suomen maatalouden uudelleenjärjestely. Helsingin Sanomien mukaan globalisaatiotyöryhmän demarijäsen tarjosi raporttiin paperia, jossa esitetään maatalouden alasajoa Suomessa. Lehti viittaa saamiinsa luonnoksiin, joissa suositetaan toimia ”maatalouspolitiikan uudistamiseksi”. – Toimia olisivat muun muassa ” selkeä ohjelma kansallisten tukien asteittaisesta vähentämisestä”. Niin ikään
tarvittaisiin ohjelma, jolla maatalousyrittäjien sosiaaliturva saatettaisiin samalle tasolle muiden yrittäjien kanssa.Tämä tarkottaisi
maatalousyrittäjien eläke- ja lomitusetuuksien asteittaista karsimista, lehti kirjoittaa. Niin ikään lehden mukaan luonnoksessa esitetään Suomen maataloustukien suuntaamista tänne paremmin sopivaan taloudelliseen toimintaan. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Anne Brunilan johtaman globalisaatiotyöryhmän oli määrä esittää toimia, joilla Suomi voisi pärjätä paremmin kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.
(STT)Ilta- Sanomat
28.11.2004
Rytmihäiriöitä USA:n terveydenhoidossa.
Yksityisten sairaalayritysten tilkkutäkki on tehoton ja kallis hallinnoida.
Kun tavoite on maksimoida tuotto sijoitetulle pääomalle, sairaalassa kaikesta säästetään.
Kun potilaalla ei ole rahaa, yksityiset ja vielä jäljellä olevat julkisetkin sairaalat vievät asunnot ja kaiken muun ulosmitattavan omaisuuden.
(HS)
30.11.2004
Wahlroos haluaa työntekijät ulos yritysten hallituksista.
”Ammattiliitoista on tullut rälssi, jolla on automaattinen pääsy yritysten hallitukseen”.
Wahlroosin puhe herätti myönteistä vastakaikua seminaariyleisössä.
(suomalais-ruotsalaisten yritysten omistajuutta ja kilpailukykyä pohtiva seminaari Espoon Hanasaaressa 29.11.04)
(HS)
1.12.2004
VARALLISUUSVERO POIS- RIKKAIMMILLE ROIMA ETU
Hallitus ilmoitti eilen, että varallisuusverosta on tarkoitus luopua vuoden 2006 alkuun mennessä. Valtiovarainministeri Antti Kallionmäki (sd) mukaan verouudistus voi kannustaa investointeja. Hän arvioi veron tuoton kansantaloudellisesti vaatimattomaksi, noin 60- 70 miljoonaksi euroksi.
Vuonna 2003 tuhat rikkainta suomalaista maksoi yhteensä 59.1 miljoonaa euroa varallisuusveroa. Sadan rikkaimman osuus tästä oli yhteensä yli 23.3 miljoonaa euroa. UUDISTUS SIIS HELLII TODELLA RIKKAIMPIEN SUOMALAISTEN RAHAKIRSTUJA.
(ILTALEHTI)
8.12.2004
LÄHES PUOLET TEKEE TÖITÄ ALLE 1,5 EURON PÄIVÄPALKALLA
Alle 1,5 euron päiväpalkalla sinnittelee 1.4 miljardia köyhää työssäkäyvää, Kansainvälinen työjärjestö ILO kertoi tiistaina. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin. ILO:n mukaan köyhien työllisten osuus on kuitenkin laskenut viime vuosina. Vuonna 1990 alle kahden dollarin(1,48E)päiväpalkalla joutui selviytymään 57% työllisistä. YK:n työjärjestön mukaan köyhyydessä ahertavat useimmiten maatyöläiset ja maanviljelijät. Kehitysmaiden työvoimasta 40% työskentelee maataloudessa. Työpaikkojen lisääminen ja parempien työpaikkojen luominen ovat tärkeimmät tukipylväät globaalin köyhyyden vähentämisessä, ILO:n johtaja Juan Somavia totesi tiistaina Genevessä.
(STT, Metro )
10.12.2004
Kun EU-komissio aloittaa keskustelun seuraavasta viisivuotisohjelmasta, EU-parlamentin sosialistit ovat huolestuneita.
25-henkisessä komissiossa on englantilaisen Centre for a Social Europe tutkimuslaitoksen mukaan vain kuusi komissaaria, jotka tulevat puolueista, jotka ovat yhteistyössä EU-parlamentin sosialistien kanssa.
Huippuvirat – kilpailu ja sisämarkkinat – ovat vannoutuneiden vapaamarkkinoiden puolestapuhujien käsissä. Muutkin alueet, kuten ympäristö, ovat myös keskusta-oikeistoakselin käsissä.
(EUobserver)
14.12.2004
Euroopan sosiaalisen mallin elossa pitämiseksi, EU:n talouden on tultava dynaamisemmaksi, sanoi EU-komission puheenjohtaja José Manuel Durao Barroso.
”Ilman kasvua, ilman työpaikkojen luomista, ilman suurempaa dynamiikkaa talouselämässämme emme voi ylläpitää sosiaaliturvan ja ympäristösuojelun korkeaa tasoa, jota kutsumme eurooppalaiseksi malliksi”, Barroso sanoi EU-parlamentaarikoille tiistaina (14.12.04). Puheenjohtajan kommentit olivat osa yleiskeskustelua komission poliittisesta viisivuotis-strategiasta, mistä on määrä päättää tammikuun lopulla.
Useat EU-parlamentaarikoiden kommentit koskivat palveludirektiiviä, jossa ehdotetaan laajasti palvelujen vapauttamista, mukaan lukien terveyspalvelut.
Direktiivin sisältämä periaate, että palvelujen tuottajat ovat vain oman maansa lakien alaisia, eikä sen maan, missä palvelut tuotetaan, on aiheuttanut huolestumista vasemmiston ja keskustan poliitikkojen keskuudessa.
He pelkäävät sosiaalipalvelujen tason alenevaa kierrettä.
(EUobserver)
21.12.2004
TERVEYDENHUOLTO TOTEUTUU ERIARVOISESTI
Terveydenhuolto ei toimi Stakesin tuoreen palvelukatsauksen mukaan oikeudenmukaisesti Suomessa. Suurituloiset saavat enemmän lääkäripalveluja kuin pienituloiset, ja syrjäseudun lääkäripula aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta.
(MTV3-STT)
28.12.2004
VATT: TERVEYSKESKUSTEN TUOTTAVUUS KÄÄNTYNYT LASKUUN
Terveyskeskusten tuottavuus laski yhteensä 8% vuosina 1998- 2002, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tekemä tutkimus kertoo. Tuottavuuden lasku johtui pääosin hoidon määrän vähentymisestä, Vatt arvio. Vattin mukaan terveydenhuollon tuottavuus pitäisi kohottaa laadusta ja työntekijöiden jaksamisesta tinkimättä, jotta menot eivät kasvaisi samassa suhteessa kuin ennakoidut asiakasmäärät. Tutkimuksen mukaan terveyskeskusten tuottavuus nousi kuitenkin lamavuosina 1990- luvun alussa niin voimakkaasti, että koko tutkitulla ajanjaksolla 1988- 2002 tuottavuus kasvoi 4.4%. Se merkitsee keskimäärin 0,4% vuotuista kasvua. Lamavuosina tuottavuutta kohotti se, että voimakkaista menoleikkauksista huolimatta terveyskeskukset antoivat yhtä paljon hoitoa kuin aiemmin.
(STT)
6.1.2005
Vähävaraisten sydäntaudit hoidetaan huonommin
Vähävaraisten sepelvaltimotautia hoidetaan huonommin kuin hyvätuloisten. Vaikka työntekijöiden ja alemman koulutuksen saaneilla hoidon tarve on suurin, helpoiten hoitoa saavat hyvin koulutetut ja toimihenkilöt. He saavat myös laadukkaampaa hoitoa, vaikkei taudin vaikeusaste sitä edellyttäisikään.
Hoidon epätasa-arvo näkyy Stakesin, Kansanterveyslaitoksen, Kelan ja Tilastokeskuksen laajaan tilastoaineistoon perustuvassa tutkimuksessa.
(STT)
13.01.2005
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSET VIIPYVÄT MONISSA KUNNISSA
Toimeentulotukihakemuksia käsitellään monissa kunnissa liian hitaasti, eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunio sanoo. Paunion selvityksen mukaan hakemusten käsittely on viipynyt lainvastaisesti ainakin Espoossa,
Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa.
(Metro)
17.01.2005
Tutkija: HELSINGIN SEUDUN ALUE- EROT VOIMISTUNEET
Helsingin seudun eri asuinalueet erottuvat yhä selvemmin toisistaan.
Muutosta on vauhdittanut tuloerojen kasvu, hyvin tienaavien keskittyminen omille asuinalueilleen ja työssäkäyvien lapsiperheiden halu muuttaa turvallisiksi kokemilleen alueille. Erikoistutkija, dosentti Matti Kortteinen puhuu seuden uudenlaisesta eriytymisestä. Viime vuosien kiivaan kasvun seurauksena Helsinki on alkanut muistuttaa rakenteeltaan ja
ongelmiltaan eurooppalaista suurkaupunkia.
(Metro)
21.05.2005
Mieli järkkyy yhä useammalla nuorella
Yhä useammalla nuorella on psyykkisiä ongelmia, kertoo lastenpsykiatrian asiantuntija.
Lastenpsykiatrian professorin Irma Moilasen mukaan nuorten masennus, ahdistuneisuus ja erilaiset käytöshäiriöt ovat lisääntyneet. Lisäksi psyykkiset ongelmat ovat entistä vakavampia; vaikeimmissa tapauksissa nuoren ihmisen traumaattiset kokemukset ajavat todellisuudentajun katoamiseen eli psykoosiin.
Professori Moilasen mukaan psyykkisiä ongelmia osataan nykyisin kuitenkin tunnistaa ja hoitaa aiempaa paremmin.
Arvioiden mukaan lapsista ja nuorista 15-20 prosentilla on psyykkisiä häiriöitä ja noin seitsemän prosentin arvellaan olevan erityistason psykiatrisen hoidon tarpeessa.
(MTV3-STT)