Lipponen: Turvatakuista tyydyttävä ratkaisu

Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) pitää EU:n turvatakuista saavutettua ratkaisua tyydyttävänä, kun otetaan huomioon neuvottelutilanne.

”Hallitus on nyt selkeästi hyväksynyt sen, että EU tarvitsee sotilaallisen välineen voidakseen edistää omia tavoitteitaan sekä Euroopan vakauden turvaajana että maailmanlaajuisena toimijana”, Lipponen totesi Maanpuolustuskoulutuksen 10-vuotisjuhlassa Helsingissä lauantaina.

Hän piti Suomen EU-politiikan jatkuvuuden kannalta tärkeänä, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut Suomen täysin sitoutuvan jäsenmaiden keskinäiseen solidaarisuuteen. Samoin lausunto periaatteellisesta valmiudesta osallistua EU:n puolustuksen rakenneyhteistyöhön turvaa mahdollisuuden vaikuttaa jatkovalmisteluihin.

Lipponen kertoi aiemmin viikolla kantavansa huolta linjan jatkuvuudesta ja Suomen ajautumisesta unionin reunamaaksi.

Puhemies toisti kantansa, että Suomen ei ole tarpeen ilmoittautua unionissa ”erityisen turvallisuuspolitiikan” maaksi.

”Suomi ei ole liittoutumaton suhteessa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön. Turvatakuuartikla ilmaisee jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden, mutta ei tee EU:sta sotilasliittoa”, hän perusteli.

Lipponen toppuutteli myös viime päivien kauhisteluja ”todellisista tai näennäisistä” mielipide-eroista turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

Hänen mukaansa Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat nyt oikeasti valinkauhassa. EU:n perussopimuksen lisäksi tarvitaan keskustelua Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ennen kuin hallitus antaa eduskunnalle selontekonsa ensi vuonna.

13.12.2003 STT

Vanhanen: Suomen kannattaisi osallistua EU:n rakenneyhteistyöhön

Myöhään torstaina 11.12.2003 pääministeri Matti Vanhanen vihjasi Brysselissä, että Suomen kannattaisi harkita osallistumista myös EU:n rakenneyhteistyöhön, joka on turvatakuiden ohella EU:n tiivistyvän sotilasyhteistyön kulmakivi. Rakenneyhteistyö tarkoittaa joukkojen valmistamista vaativia kriisinhallintaoperaatioita varten. ”Henkilökohtainen kanta on se, että rakenteellinen yhteistyö on osa kriisinhallintaa. Minusta meidän kannattaa pyrkiä sinne mukaan, mutta lopullinen kanta määräytyy sen jälkeen, kun nähdään, miksi se todella muodostuu”, Vanhanen sanoi.

Turvatakuuartiklan mukaan EU-maat ovat velvoitettuja auttamaan toisiaan hyökkäystä vastaan. Artiklaan lisättiin kuitenkin tiistaina lievennys, jonka mukaan velvoite ei vaikuta ”tiettyjen jäsenmaiden turvallisuuspolitiikan erityisluonteeseen”.

12.12.2003