Vetoomus Irlannista

5. joulukuuta 2001

Arvoisat
Rouva Suomen tasavallan presidentti Tarja Halonen
Rouva Suomen eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen
Suomen tasavallan pääministeri Paavo Lipponen
Suomen tasavallan hallitus
kansanedustajat

Me allekirjoittaneet irlantilaisten järjestöjen edustajat, jotka vastustamme Nizzan sopimusta ja jotka osallistumme Irlannin ”National Forum on Europe” toimintaan Dublinissa, vetoamme Teihin käyttämään vaikutusvaltaanne Suomen eduskunnassa varmistaakseen, että Suomi ei jatkaisi tämän sopimuksen ratifiointia ottaen huomioon Irlannin kansan viime kesäkuussa suorittaman kansanäänestyksen kielteistä päätöstä olla ratifioimatta sitä.

Vetoamme Teihin ja Suomen kansanedustajiin kunnioittamaan Irlannin äänestäjien päätöstä, jossa hylättiin Nizzan sopimus äänin 54 % ei ja 46 % kyllä oikeudenmukaisessa ja laillisesti toimitetussa perustuslain mukaisessa kansanäänestyksessä.

Ratifioimalla Nizzan sopimuksen kun Irlannin äänestäjät ovat kieltäytyneet tekemästä niin, Suomi yhtyy tosiasiallisesti Irlannin kansalaisten ja hallituksen painostuskampanjaan, jonka tarkoituksena on saada heidät järjestämään toinen Nizzan sopimuksen kansanäänestys päästääkseen toisenlaiseen tulokseen. Tämä loukkaa demokratian perusperiaatteita ja osoittaa täydellistä kunnioituksen puutetta irlantilaisten mielipiteitä kohtaan.

Irlannin ei Nizzan sopimukselle ei ollut ääni EU:n laajentumista vastaan. Irlannin kansa ei vastusta EU:n laajentumista. Kuten EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi totesi Irlannin EI-kansanäänestyksestä: ”laillisesti Nizzan sopimuksen ratifiointi ei ole välttämätön laajentumiselle”. Nizzan sopimuksen ristiriitaiset asiat voidaan hyvin soveltaa yhteen ehdotetun 2004 EU:n Hallitustenvälisen Konferenssin asioiden kanssa, kun taas ristiriidattomat asiat voitaisiin käsitellä eri sopimuksessa, joka ei vaatisi irlantilaisten kansanäänestystä.

Irlantilaiset äänestivät Ei Nizzan sopimukselle koska se militarisoi Euroopan Unionin integroimalla Länsi-Euroopan Unionin EU:hun. Nizza siirtää myös äänestysvoimaa Ministerineuvostossa pieniltä jäsenvaltioilta suurille jäsenvaltioille. Se lopettaa EU:n konseptin laillisesti tasavertaisten kumppanuusprojektina sallimalla 8. jäsenmaan ydinryhmän tosiasiallisesti kaappaamaan EU:n instituutiot omille tarkoituksilleen ja sen jälkeen asettamalla muut valtiot jo päätettyjen poliittisten ja taloudellisten päätösten eteen. Se tekee näin poistamalla veto-oikeuden, joka tällä hetkellä on jäsenmaalla tällaisissa perustavanlaatuisissa muutoksissa.

Tällaisten suurten EU:n jäsenmaiden pyrkimykset luoda mitä Jacques Delors ja Joschka Fischer kutsuu ”laajennetun Euroopan unioniksi ja avant-garde ryhmän liittovaltioksi” ei ole pienten jäsenmaiden kuten Irlannin ja Suomen intressissä.

Kunnioittaen

The National Platform, Irlanti
Peace and Neutrality Alliance (PANA), Irlanti
The Green Party, Irlanti
Sinn Fein, Irlanti
Socialist Party, Irlanti

Lisätietoja varten: Anthony Coughlan, 24 Crawford Ave., Dublin
Puh: +353-1-830 5792 tai +353-1-608 18 98

Euroopan tulevaisuuskonferenssi

8.6. -2.7.1998
LEHDSTÖTILAISUUDET BUDAPESTISSA, RIGASSA, VILNASSA, VARSOVASSA, TARTOSSA – EUROOPAN TULEVAISUUSKONFERENSSI

Viikonloppuna 26.-28.6.noin 150 henkeä noin 24stä maasta, edustaen mitä erilaisimpia rauhan- ja EU-kriittisiä järjestöjä ja mitä erilaisimpia poliittisia taustoja, kokoontuvat tänne Budapestiin keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Noin 70 osallistujaa Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta sekä Puolasta tulevat Budapestiin bussilla. Matkan varrella järjestetään EU-kriittistä sekä rauhan puolesta katuteatteria ja pidetään kokouksia paikallisten aktiivien sekä lehdistön kanssa. Samanlainen matka tehtiin viime vuonna Varsovaan.

Eurooppa käy tällä hetkellä läpi valtavia muutoksia. Euroopan Unioni ja NATO suunnittelevat laajentumista itään, työttömyydestä on tullut yhä kasvava ongelma, kansalaiset tuntevat itsensä petetyksi niiden instituutioiden taholta, joiden pitäisi toimia heidän välineenä paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Hallitukset pitävät talouskasvua ja BKT:n nousua ongelman ratkaisuna. Kuitenkin vuoden 1950 jälkeen maailmanlaajuinen tuotanto on kasvanut viisinkertaiseksi mutta samalla absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on kaksinkertaistunut.
Euroopan Unionissa työttömyys on korkeimmillaan toisen maailmansodan jälkeen ja sosiaaliturvaa ollaan ajamassa alas lähes kaikissa jäsenmaissa jotta hallitukset täyttäisivät Emu-kriteerit. Kansalaiset tulevat yhä kriittisemmiksi yhteistä valuuttaa kohtaan mutta huolimatta siitä poliitikot vievät prosessia eteenpäin.

Euroopan Unionista, yhteisine valuuttoineen ja kohta myöskin ydinaseisiin perustuvine yhteisine puolustuksineen, kehitetään vahvaa epädemokraattista, keskusjohtoista liittovaltiota ilman demokraattisia instituutioita ja ilman yhteistä perustaa palvella kansalaistensa perustarpeita.

Tyypillistä Euroopan integraation epädemokraattiselle luonteelle on, että jäsenmaiden kansalaisille ei anneta mahdollisuutta vaikuttaa kehitykseen avoimen keskustelun kautta, avoimesti saatavan informaation kautta mitkä ovat EU:n ja NATO-jäsenyyden vaikutukset sekä oikeudenmukaisten kansanäänestysten kautta.
Saksassa yli 70 % vastustaa yhteistä valuuttaa mutta se ei vaikuta mitenkään poliittiseen päätöksen-tekoon. Suomessa yli 70 % kansasta halusi äänestää yhteisestä valuutasta mutta kansanäänestystä ei järjestetty. Irlannissa, Ruotsissa, Itävallassa ja Suomessa kansalaisten enemmistö tukee liittoutumattomuutta mutta poliitikot eivät kerro heille, että tämä sotii Amsterdamin sopimusta vastaan.

Euroopan yhteistyö-muotojen kehittäminen vaatii kaikkien Euroopan kansojen aktiivista osallistumista. Tätä varten on rakennettava uusia, poliittisia sekä kulttuurisia rajoja ylittäviä verkostoja.
Poliittiselle agendalle on luotava uusi tärkeysjärjestys, joka palvelee sosiaalista oikeuden-mukaisuutta, rauhaa ja kestävää kehitystä ympäristön kannalta. Budapestin kokouksen päämäärä on tällaisen verkoston vahvistaminen sekä sellaisten kysymysten esiinnostaminen, jotka vaikuttavat jokaisen eurooppalaisen jokapäiväiseen elämään.