Avainsana: Irlanti

Tarvitaan kansanäänestys

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus vaatii kansanäänestystä EMU:sta. Sen mielestä Suomen hallituksen tulisi ottaa uudelleen harkintaan onko ollut viisasta mennä mukaan talous- ja rahaliittoon EMUun. Alusta alkaen ovat olleet tiedossa ne riskit, jotka yhteiseen valuuttaan liittyvät. Asiasta päätettäessä ne vain eivät painaneet, vaan hallitus ajoi varoituksista huolimatta maan mukaan tähän kokeiluun.

Maat, jotka ovat rakenteeltaan ja kulttuuriltaan niin erilaisia kuin EU:n jäsenet ovat, eivät kerta kaikkiaan voi onnistua rahaliiton kaltaisessa pakkopaidassa.

Viime vuonna oli ”syyllisenä” Kreikka ja nyt on samoihin ongelmiin ajautuneet tai joutuneet jo Irlanti ja Portugali. Eivätkä autettavat jää näihin. Näiden maiden pitäisi omista lähtökohdistaan ymmärtää jo pelkkää viisauttaan erota EMU järjestelmästä. Silloin niillä olisi edes joitain välineitä laittaa omat asiansa kuntoon!

Innokkaimmat EU kannattajat näkevät tilanteessa loistavan mahdollisuuden syventää integraatiota ja viedä EU:n kehitystä yhä pidemmälle liittovaltion suuntaan. Tämä tapahtuu jälleen ilman minkäänlaista kansalaisten osallistumista. EU:lle ominainen pakkodemokratia toimii! Virheellinen EMU päätös aiotaan paikata uusilla virheillä.

Suomessa käytiin eduskuntavaalit, jossa ne puolueet, jotka suhtautuivat kriittisesti tämänkaltaisen tukipolitiikan jatkamiseen, jossa hyötyjinä ovat ahneet pankit, saavutti enemmistön eduskuntaan. Suomalaisten usko vaikuttamiseen vaaleilla kuitenkin romuttuu, kun osittain samojen kritiikkiä esittäneiden puolueiden tuella nykyistä EU-politiikkaa aiotaan jatkaa.

VEU vaatii kansanäänestystä rahaliiton jäsenyydestä. On aika kysyä tavallisen ihmisen mielipidettä halutaanko jatkaa nykymenoa.

Helsinki 14.5.2011

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry
Vuosikokous

Nyt Irlanti hylkäsi perustuslakiesityksen!

Euroopan unionin poliittinen eliitti on kovakorvaista. Nyt kaatuneen perustuslakiesityksen valmistelussa ainoa muutos Ranskan ja Belgian aiemmin hylkäämään esitykseen oli se, että se pyrittiin saamaan voimaan ”tavallisena” sopimuksena. Syntyi ns. Lissabonin sopimus joka ehdittiin hyväksyä 17 jäsenmaassa vähin äänin ja käytännössä ilman sen kummempaa keskustelua.

Sopimuksesta päättäminen saikin monissa maissa huonon farssin piirteitä. Vieläkään ei sopimusta ole olemassa selkeässä luettavassa muodossa ja on todella kummallista, että se pyrittiin saamaan hyväksytyksi keinolla millä hyvänsä. Tuskin Suomenkaan eduskuntaan valitut kansanedustajat pystyvät sanomaan mitä he ovat olleet hyväksymässä!

Irlannin kansanäänestys osoittaa kouriintuntuvasti, että viimeistään nyt on perustuslakisekoilun asemesta syytä käynnistää vakavat keskustelut Euroopan unionin tavoitteista ja sen tarjoamista vaihtoehdoista, jotka ottavat oikealla tavalla huomioon myös tavallisten kansalaisten mielipiteet. EU:n linja osoittautunut virheelliseksi ja johtanut järjestelmän vain kriisistä toiseen. Sen linja on sellainen, jota kansalaiset eivät hyväksy.

On syytä onnitella irlantilaisia heidän antamastaan muistutuksesta EU:n poliittiselle eliitille!

Meppielämää 24.06.2008

EU oli tänään puoliunessa ja väsähtänyt, sammahtamaisillaan.

Neuvottomuuden kruunasi ehdotus EU:n omasta jalkapallomaajoukkueesta.
Tällainen vaikutelma syntyi, kun puheenjohtajamaan Jansa ja komission Barroso esittelivät aamulla europarlamentille juhannusaaton huippukokouksen tuloksia. Jansaa hämmensi se, että jalkapallo on Euroopassa korkeammassa kurssissa kuin EU.

Ylistettiin huippukokouksen suuria saavutuksia ruuan ja energian hinnannousun hillitsemisessä. Kumpaakaan EU ei kuitenkaan voi estää, jos ne ovat edelleen kallistuakseen maailman markkinoilla. Varsinkin sähkön hintaa EU on omilla toimillaan nostamassa taivaisiin suuryhtiöiden voittoja kasvattamaan.

Irlannin kansanäänestyksen tulokseen ei herroilla ollut muuta kommenttia kuin että jäsenmaiden pitää jatkaa sen ratifiointia. Toivotaan tilannetta, että kaikki muut 26 maata, joissa ei ole uskallettu kysyä kansan mielipidettä, hyväksyttävät parlamenteillaan sopimuksen ja että Irlanti jää yksin. Se tekee helpommaksi Irlannin kansanäänestyksen tuloksen mitätöimisen.

EU:lla on vain yksi tavoite: perustuslaki on saatava voimaan kunnioittamatta Irlannin päätöstä, joka perussopimusten mukaan ja siis laillisesti yksin riittää koko sopimuksen hylkyyn.

Irlanti ei kuitenkaan ole yksin!

Tshekin oikeistolainen presidentti Vaclav Klaus vaatii laillisuuden kunnioitusta poliittista mielivaltaa ja painostusta vastaan, ja Tshekki on tulossa Irlannin tueksi.

Haastattelussa (http://www.freenations.freeuk.com) hän sanoo, että ”koko Euroopan pitäisi kiittää Irlannin kansaa sellaisten nykyisten virheellisten prosessien hidastamisesta, jotka lisäävät unionistamista, kansallisvaltioiden alasajoa, ”alueiden Eurooppaa” ja ylhäältä alas tapahtuvaa keskittämistä. Ne oli kirjoitettu Lissabonin sopimukseen. Kansanäänestys oli täydellinen esimerkki siitä, mitä tavalliset ihmiset ajattelevat tästä kehityksestä.”

”Ratifiointia ei voida jatkaa eikä sopimus voi enää tulla voimaan.”

En ole Klausin poliittisia hengenheimolaisia enkä kannata haastattelun julkaisseen ”Freenationsin” yleistä retoriikkaa, mutta siinä asiassa olemme samanmielisiä, että EU:n pitää perustua lailliseen menoon olemassa olevien sopimusten pohjalta.

Toiseltakin suunnalta tulee tukea irlantilaisille, eritoten maan työläisille.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) ruotsalainen puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin ja pääsihteeri John Monks vaativat (The European Voice 19.6) Lissabonin sopimusta täydennettäväksi erityisellä sosiaalisella pöytäkirjalla. Kun pöytäkirja on laillisesti sitova asiakirja, sen hyväksyminen merkitsisi ratifioinnin aloittamista alusta.

Vaatimus perustuu EY-tuomioistuimen päätöksiin ns. Viking Line, Vaxholm (Laval) ja Rüffert-tuomioissa.

Uusin päätös samassa ay-liikkeen toimintaoikeuksia kaventavassa sarjassa tuli 19.6.2008. Se löytyy tuomioistuimen kotisivuilta http://curia.europa.eu ja on päätös asiassa komissio vastaan Luxemburg.
Lissabonin sopimus ei lisää ay-liikkeen toimintaoikeuksia tai laillista työtaistelutoimia. Suomen ay-pomojen sopimusretoriikalta on tuomioistuimen jäsenmaiden lakeja ylemmillä päätöksillä pudonnut pohja pois.

Lähiaikoina muuten julkistetaan mielipidetutkimus, jonka mukaan suurempi osuus suomalaisistakin olisi hylännyt kuin hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, jos meillä olisi ollut kansanäänestys.

Esko Seppänen

Vaihtoehto EU:lle -kansanliike: Irlanti on ainoa poikkeus

Irlannin kansalaisia on syytä onnitella heille tarjoutuvasta tilaisuudesta päättää EU:n perustuslakiesityksestä eli Lissabonin sopimuksesta kuluvan kuun 12. päivänä. Näyttää siltä, että minkään muun Euroopan unionin jäsenvaltion poliittinen johto ei halua kuulla kansalaisiaan.

Me suomalaiset emme voi muuta kuin toivoa, että irlantilaiset käyttävät viisaasti valtaansa ja päättävät hylätä esityksen. Vähättelevistä puheista huolimatta esitys jatkaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien mitätöimistä, voimistaa EU:n militarisointia ja tekee siitä käytännössä sotilasliiton ja perustuslain hyväksyvistä maista sen jäseniä.

Lissabonin sopimus jatkaa Euroopan unionin liittovaltiokehitystä luomalla yhä lisää ylikansallista lainsäädäntöä. Se voimistaa kaiken kaupallistamista ja uhkaa selvästi kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan.

Se tuo suomalaiseen työelämään uuden elementin, jonka mukaan työehtosopimusten tulkintaan vaikuttavat pääoman kaupalliseen ja kilpailun vapauteen perustuvat intressit, joiden tulkinta alistetaan Ey-tuomioistuimen päätösvaltaan.

Kaikkialla tavalliset kansalaiset ovat eri mielipidemittauksissa olleet toista mieltä näistä ”uudistuksista”, mutta heidän mielipiteitään ei haluta kuulla.

Olemme varmoja, että kehitys, jota ihmiset eivät halua, ei voi olla kestävää.

Tiedotusvälineille 10.6.2008

Lisätietoja: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puh. 09 682 3422, veu@co.inet.fi

Komissio toivoo sopimusta ensi vuoden loppuun mennessä

Euroopan unionin komissio toivoo, että EU:n perustuslaillinen sopimus saataisiin aikaan ensi vuoden loppuun mennessä.

Neuvottelujen on määrä jatkua viimeistään maaliskuussa EU:n seuraavan puheenjohtajamaan Irlannin vetämänä, mutta komission päätiedottajan Reijo Kemppisen mukaan ei ole välttämättä edes mahdollista, että neuvottelut kyettäisiin päättämään ennen ensi kesää. Espanjassa pidetään vaalit maaliskuussa, ja kesäkuussa ovat vuorossa EU-parlamentin vaalit.

EU:n huippujohtajat eivät onnistuneet lauantaina päättämään perustuslaillisesta sopimuksesta ennen aikaisesti keskeytyneessä kokouksessaan. Epäonnistuminen hämmensi EU-johtajia, sillä perustuslaillisen sopimuksen valmistumiseen jo nyt oli ladattu suuria toiveita.

Fiaskoksikin nimetty epäonnistuminen tarkoittaa sitä, että EU laajentuu ensi vappuna ilman uutta perustuslaillista sopimusta.

Komission aikataulu on ehditty jo kyseenalaistaa, sillä laajentumisen, parlamenttivaalien ja uuden komission valinnan jälkeen ei ole näkyvissä mitään ulkoista syytä, joka aiheuttaisi painetta sopimukseen pääsemiseksi.

15.12.2003 STT

EU-huippukokous kariutui, Suomeen kemikaalivirasto

Brysselin EU-huippukokous epäonnistui lauantaina yrityksessään sopia uudesta perustuslaista.

Puheenjohtajamaa Italia ilmoitti yllättäen jo iltapäivällä, että EU:n hallitusten välinen konferenssi on keskeytetty. Italian pääministeri Silvio Berlusconi aikoo julistaa neuvottelut lykkääntyneiksi ensi vuoden puolelle. Uudesta aikataulusta ei ollut tietoa, uutistoimistot kertoivat.

Neuvotteluiden kariutumista pidettiin vakavana takaiskuna koko laajenevan EU:n toimintakyvylle. Joidenkin EU-epäilijöiden mukaan kyse saattoi olla lähtölaskennasta koko unionin hajoamiselle.

EU-lähteiden mukaan kuusi EU:n perustajajäsentä, Ranska, Saksa, Italia, Hollanti, Belgia ja Luxemburg, aikovat antaa yhteisen julkilausuman unionin tiivistämiseksi halukkaiden maiden kesken.

Neuvottelut kaatuivat suurimpaan kiistakysymykseen eli jäsenmaiden äänimääriin EU:n päätöksenteossa. Espanja ja Puola torjuivat Saksan ja Ranskan vaateet äänten vähentämisestä.

Espanja ja Puola pitivät kiinni Nizzassa 2000 sovitusta äänijaosta, joka antoi maille lähes yhtä monta ääntä kuin Saksalle, jossa on asukkaita lähes kaksi kertaa enemmän kuin Puolassa.

EU-perustuslakineuvottelut siirtynevät seuraavalle puheenjohtajamaalle Irlannille. Se ottaa tehtävän vastaan ensi vuoden alkupuoliskolla samaan aikaan, kun EU laajenee kymmenellä uudella jäsenmaalla.

Brysselin huippukokouksessa ehdittiin päästä sopuun kymmenen viraston sijoittamisesta. Suomeen tulee EU:n kemikaalivirasto, ja elintarvikevirasto sijoitetaan Italiaan.

VERKKOTIE, riippumaton verkkolehtiI 13.12.2003

Onko huoli demokratiasta aitoa?

Pääministeri Paavo Lipposen koolle kutsumassa keskustelutilaisuudessa 25.9. Säätytalolla, Euroopan tulevaisuutta pohtivan konventin puheenjohtaja Giscard d’Estaing kertoi konventin työskentelystä, sekä vastasi eri järjestöjen edustajien kysymyksiin. D’Estaing korosti omassa puheessaan demokratian merkitystä, avoimuuden lisäämisen tärkeyttä sekä kansalaisten luottamuksen saamista tämän EU-projektin taakse.

Tilaisuudessa esitin kysymyksen kansanäänestysten järjestämisestä niin vanhoissa jäsenmaissa kuin hakijamaissa uudesta vuoden 2004 HVK:n sopimuksesta. Kysymykseen d’Estaing vastasi, että hän tukee demokratiaa ja kansanäänestysten järjestämistä EU-jäsenyydestä hakijamaissa. Sen sijaan d’Estaing jätti vastaamatta erittäin tärkeään kysymykseen nykyisten jäsenmaiden kansanäänestyksistä. Tekikö hän näin tahallaan vai johtuiko tämä kielivaikeuksista – mene ja tiedä.

Nyt näyttää siltä, että meneillään olevan prosessi tuottaa esityksen, joka on erittäin federalistinen ja toimii perustuslakina kaikissa jäsenmaissa ylittäen siten kansallisten oikeus- ja edustuslaitosten päätäntävallan. Italian valtiovarainministerin Giulio Tremontin mukaan on olemassa Euroopan Tulevaisuus-konventin sihteeristön sopimusluonnos (Project Non-Paper), joka sisältää 11 erittäin federalistista asiakohtaa. Tremontin mukaan ”suunta ei ole kohti Kansallisvaltioiden Liittoa vaan kohti Liittovaltiota (one single State)”.

Useimmissa EU:n jäsenmaissa ei ole koskaan järjestetty minkäänlaisia kansanäänestyksiä aina edes EU-jäsenyydestä tai EU:n tiestä kohti liittovaltiota. Tällainen kehitys ei tietenkään ollut myöskään suomalaisten mielessä kun he äänestivät EU-jäsenyydestä vuonna 1994.

Vaihtoehto EU:lle kansalaisliikkeen sekä kaikkialla Euroopassa toimivien EU-kriittisten järjestöjen mielestä tulee järjestää kansanäänestys kaikissa EU:n jäsen- sekä hakijamaissa uudesta suunnitteilla olevasta EU-sopimuksesta. Kansanäänestysprosessissa tulisi taata samanlaiset taloudelliset edellytykset sekä kyllä- että ei-puolelle ja tulisi olla tarpeeksi pitkä ja näin mahdollistaa perusteellinen ja täysin avoin vuoropuhelu. Ainostaan tällä tavalla olisi mahdollista pysäyttää se nopeasti kasvava luottamuspula, jonka Giscard d´Estaingkin on havainnut.

Mutta mitä tapahtuu? Pannaanko kansalaiset äänestämään niin monta kertaa, että saadaan ”oikea” tulos? On todennäköistä, että Irlannin tapaus on saattanut EU-eliitin pelon valtaan. 19 lokakuuta irlantilaiset äänestävät toistamiseen vain vuoden sisällä Nizzan sopimuksesta, eli samasta sopimuksesta, jonka he torjuivat laillisesti järjestetyssä kansanäänestyksessä.

Irlannin tapaus osoittaa räikeästi, että EU ja sen poliittinen eliitti ei kunnioita kansan tahtoa. Äänestyttäminen kunnes tulos on heidän tahtonsa mukainen on erittäin syvä loukkaus demokratiaa kohtaan! Tulevaisuudessa on siis helpompaa välttää kansanäänestyksiä!

Ulla Klötzer, VEU:n puheenjohtaja

Kansanäänestyksiä tulossa

– Irlannissa äänestetään toisen kerran Nizzan sopimuksesta 19.10.2002

– Jos tulos Irlannissa on tällä kertaa kyllä, Maltan kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestetään todennäköisesti jo ennen joulua.

– Saksalaisen Handelsblattin mukaan Unkari suunnittelee kansanäänestysä EU-jäsenyydestä maaliskuussa 2003. Unkarissa yli 80 % kansalaisista suhtautuu myönteisesti EU-jäsenyyteen. Sen takia kuten Suomen tapauksessa 1994, Unkari pitää ensimmäisenä itäisen Euroopan hakijamaana kansanäänestyksen.

– Samassa yhteydessä ovat remmissä myös Puola, Slovakia ja Tsekin Tasavalta joiden kansan-äänestysten ajankohta on todennäköisesti kevät 2003

– Viimeisten tietojen mukaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa pidetään yhtä aikaa kansan-äänestyksiä EU-jäsenyydestä elokuussa 2003.

– Vaalien jälkeen Ruotsissa jatkava pääministeri Göran Persson ilmoitti, että kansanäänestys Ruotsin EMU-jäsenyydestä pidetään syksyllä 2003.

Tämä tiukka aikataulu asettaa paineita EU-kriittisille liikkeille ympäri Eurooppaa. Ja tilanne on tuttu. Kaikilla EU-kriittisillä liikkeillä on erittäin vähän rahaa ja lähes koko poliittinen ja talous-elämän eliitti vastassaan.

EU:n pienet maat ja Argentiinan tie

”Valuuttaunioni tekee pienistä euroalueen maista potentiaalisia Argentiinoja. Argentiina teki 1991 sen, mitä Irlanti on nyt tehnyt. Se luopui omasta valuutastaan ja lukitsi pesonsa dollariin. Silloin dollari oli laskussa ja se teki Argentiinan viennistä kilpailukykyisen. USA:n korkotaso oli alhainen ja se vauhditti Argentiinan rahan käyttöä. Tämä tuotti monen vuoden nousukauden ja johti siihen, että maan julkinen velka putosi tasoon, joka oli alhaisempi kuin Irlannin nyt.

Mutta kun dollari kääntyi nousuun 1995 ja USA:ssa alkoi voimakas teknologia-vetoinen kasvu, Argentiinan talous, jolla ei käytännössä ollut mitään yhteistä USA:n talouden kanssa, alkoi kärsiä. Kolmen ja puolen vuoden taloudellinen alamäki ja velan raju kasvu edelsivät taloudellista romahtamista, sosiaalista hätää ja poliittista kaaosta. Sokeinkin tulee näkemään, ettei Irlannilla ole ulospääsyä tästä kehityksestä. Koska sen talous toimii eri tavalla kuin mantereen taloudet, kuitenkin jakaen näiden kanssa yhteisen valuutta- ja rahapolitiikan, se tulee sen jälkeen kun se on muutaman viimeisen vuoden aikana kehittänyt hallitsemattoman nousukauden ja nousevan inflaation, tuottamaan nousevaa työttömyyttä, deflaatiota, laskevia talojen hintoja ja konkursseja. Myös EU-komissio myönsi tämän viimeisessä vuotuisessa talousraportissaan. Lakimiehet sanovat, että Irlanti voi jättää valuuttaunionin ja ottaa käyttöön uuden Irlannin punnan, mutta kaikkien velat olisivat euroissa. Romano Prodi nosti kissan pöydälle muutama viikko sitten: euro kehittäisi kriisin, joka antaisi EU:lle mahdollisuuden ottaa käyttöön sellaisia talouspolitiikan välineitä, joita se ei poliittisista syistä tähän mennessä ole voinut käyttää.”

Bernard Conolly, entinen EU-komission ekonomisti, joka euro-kriittisen kirjan ”The Rotten Heart of Europe” (Euroopan mätä sydän) julkistamisen jälkeen erotettiin komissiosta.
The Irish Times, 31.12.01

Kaikki EU-sopimukset on ratifioitava yksimielisesti

Anthony Coughlan, pääsihteeri, The National Platform, Irlanti
Eurooppalaisen EU-kriittisten Liikkeiden Alliansin (the European Alliance of EU-Critical Movements) hallituksen jäsen
Vanhempi emeritus yhteiskuntatieteen dosentti, Trinity College Dublin

Helsinki, Suomi 5 joulukuuta 2001

KAIKKI EU-SOPIMUKSET ON RATIFIOITAVA YKSIMIELISESTI … MUIDEN EU-MAIDEN HALLITUSTEN TULEE SEN TAKIA KUNNIOITTAA IRLANNIN KANSAN ANTAMAA EI ÄÄNTÄ NIZZAN SOPIMUKSELLE

Kaikki Euroopan Unionin sopimukset tulee olla yksimielisiä. Sen takia Nizzan sopimusta ei voida ratifioida eikä se voi astua voimaan ennen kuin kaikki 15 EU:n jäsenmaata ovat ratifioineet sen. Irlannin Tasavallan kansa kieltäytyi ratifioimasta tätä sopimusta valtiomuodon mukaisessa kansanäänestyksessä viime kesäkuussa äänin 54 % ei ja 46 % kyllä. Kaikkien EU jäsenmaiden tulisi kunnioittaa tätä äänestystä ja pysäyttää Nizzan sopimuksen ratifiointiprosessi. Se, että EU jäsenmaiden hallitukset nyt jatkavat tämän sopimuksen ratifiointiprosessia vaikka irlantilaiset äänestäjät ovat tästä kieltäytyneet, osoittaa täydellistä halveksuntaa irlantilaisia kohtaan. Se osoittaa myöskin halveksuntaa niitä demokraattisia normeja kohtaan jotka ohjaavat sopimusten ratifiointia. Se tarkoittaa, että EU jäsenmaiden hallitusten taholta osallistutaan Irlannin hallitukseen ja kansaan suunnattuun painostamisprosessiin pakottamalla irlantilaiset järjestämään uuden valtiomuodon mukaisen kansanäänestyksen täysin samasta Nizzan sopimuksesta ja Ei-äänestyksen muuttamiseksi Kyllä-äänestykseksi.

Kaikkien EU-maiden demokraattien tulisi vastustaa tätä vahingollista pakottamissuunnitelmaa, erityisesti Skandinavian maiden demokraattien, jotka tulevat pienistä maista joilla on vahvat edistykselliset perinteet.

THE NATIONAL PLATFORM

The National Platform on tutkimus- ja tiedottamisjärjestö joka vastustaa syvempää EU-integraatiota demokraattisista ja kansainvälisistä syistä. Se tuottaa kriittistä informaatiota EU:sta poliittisen kentän vasemmalla, oikealla sekä keskellä oleville demokraateille. Se kuuluu Eurooppalaiseen EU-Kriittisten Liikkeiden Allianssiin (TEAM). TEAM-verkosto koostuu noin 40 poliittisesta puolueesta sekä kansalaisjärjestöstä 14. Euroopan maasta sekä EU-maista että EU:n ulkopuolelta, jotka vastustavat syvempää EU-integraatiota.

IRLANTILAISET EIVÄT VASTUSTA ITÄLAAJENTUMISTA

Mikään niistä järjestöistä jotka kamppanjoivat Nizzan sopimusta vastaan Irlannin kansanääestyksessä eivät olleet itä-laajentumista vastaan. Jotkut olivat avoimesti sen puolesta. Toiset sanoivat etteivät olleet itä-laajentumista vastaan kunhan vaan hakijamaille turvattaisiin oikeudenmukainen sopimus niiden yksilöllisissä jäsenyyssopimuksissa ja kunhan tämä sopimus olisi heidän kansalaistensa hyväksymä oikeudenmukaisissa ja vapaissa kansanäänestyksissä.

IRLANTILAISET EIVÄT VASTUSTANEET EU MINISTERINEUVOSTON ÄÄNIMÄÄRIÄ EIKÄ EU-PARLAMENTIN PAIKKAMÄÄRIÄ 12 EU HAKIJAMAALLE KUN HE ÄÄNESTIVÄT EI NIZZAN SOPIMUKSELLE

Nämä määritellään laajentumista käsittelevässä julistuksessa 20, joka on liitetty sopimukseen. Tämä julistus kertoo nykyisten 15 EU jäsenmaan ”yhteisestä kannasta” koskien hakijamaiden jäsenyysneuvotteluja. Tämä julistus ei ole laillisesti sitova Hakijamaille ja koska se ei ole laillinen osa sopimusta, voidaan todeta että irlantilaiset eivät vastustaneet sitä Nizzan sopimuksen kansanäänestyksessä.

NIZZA EI OLE LAILLISESTI VÄLTTÄMÄTÖN EU:N LAAJENTUMISELLE, SANOO PRODI

EU-komission puheenjohtaja Romano Prodi myönsi julkisesti The Irish Times-lehdessä 21.6.01, ettei Nizzan sopimus ollut laillisesti välttämätön EU laajentumiselle. Hän totesi mm: ”Laillisesti, Nizzan sopimuksen ratifioiminen ei ole välttämätön laajentumiselle. EU voi laajentua 20:een ongelmatta, ja ne jäsenmaat, jotka ylittävät 20 rajan voivat ainoastaan lisätä muutamia lauseita jäsenyyssopimukseen. Mutta laillisesti se ei ole välttämätöntä……. Tämä ei tarkoita ettei Irlannin kansanäänestys ole tärkeä. Mutta tältä erityiseltä kannalta katsoen laajentuminen on mahdollinen ilman Nizzan sopimusta.” Vuoden 1998 Amsterdam sopimus sallii laajentumisen 15:sta maasta 20:een maahan ilman lisämuutoksia EU sopimuksiin. Amsterdam sopimuksen pöytäkirja laajentumisesta sanoo, että laajentuminen voi tapahtua yksinkertaisella lisämuutoksella koskien EU Ministerineuvoston äänimääriä jotta uudet jäsenet voidaan ottaa vastaan jäsenyyssopimuksissa ilman tarvetta erityiseen EU sopimukseen vanhojen jäsenmaiden välillä. Näin tapahtui myöskin aikaisempien laajentumisien kohdalla. Sitä vastoin Nizzan sopimuksen laajentumispöytäkirja kumoaa Amsterdamin sopimuksen. Se korvaa tiettyjä määräyksiä siirtäen valtaa ja äänestyspainoa EU:ssa pieniltä jäsenmailta suurille – esim. tuplaamalla edellisten äänimäärät mutta kolminkertaistamalla viimeksi mainittujen laajentuneessa EU:ssa – ja tämä tapahtuu tiettynä ajankohtana huolimatta laajentumisesta. Nizzan sopimus myöskin sallii ydinryhmän koostuen 8 jäsenmaasta käyttämään EU-instituutioita omiin tarkoituksiinsa, vaikka muut jäsenmaat olisivat tätä vastaan. Ja se kumoaa kansallisen veto-oikeuden 30:llä uudella aluella laajentaen täten merkittävästi EU-komission lainsäädäntövaltaa. Huomattavaa on, että tämä tapahtuu vaikka EU ei laajentuisi lainkaan, ja huolimatta siitä miten monta hakijamaata lopullisesti liittyvät EU:hun. Siten on selvää, että Amsterdamin sopimus on huomattavasti avuliaampi realistiselle EU-laajentumiselle kun Nizzan sopimus.

IRLANNIN EI-ÄÄNI NIZZAN SOPIMUKSELLE AUTTAA PITÄMÄÄN EU:TA YHDESSÄ

Päivä Irish Timesin haastattelun jälkeen Romano Prodi yritti korjata omia sanomisia toteamalla, että vaikka Nizzan sopimus ei ollut laillisesti välttämätön, se oli poliittisesti välttämätön. Tämä aiheutti luonnollisen kysymyksen: poliittiseti välttämätön kenelle? Ja vastaus on yhtä luonnollinen: poliittisesti välttämätön suurille jäsenmaille, erityisesti Saksalle ja Ranskalle, jotka eivät salli EU:n kasvavan merkittävällä lukumäärällä uusia ja suhteellisen köyhiä hakijamaita samoin laillisin tasaverto-ehdoin kuin heillä itsellään on. Tästä syystä isot jäsenmaat ovat Nizzan sopimuksessa muuttaneet EU-konseptia laillisesti tasa-vertaisena kumppanuusprojektina. Tähän asti tämän tasavertaisuus-periaatteen tarkoitus on ollut, että jokaisella EU:n jäsenmaalla on ollut veto-oikeus koskien perustavanlaatuisia muutoksia. Nizzan sopimus kumoaa tämän sallimalla ydinryhmän, koostuen 8:sta jäsenmaasta – käytännöllisesti katsoen alkuperäiset EEC 6 sekä pari muuta – tekemään ”omat projektinsa” vaikka kaikki muut olisivat eri mieltä. 8 jäsenmaata 15:sta tänään, tai 8 jäsenmaata 20:stä tai 27:stä laajentuneessa EU:ssa.

Tämä on Nizzan sopimuksen nk. joustavuus (tiiviimpi yhteistyö) joka avaa välttämättömän laillisen tien jakaa EU:n laillisesti tasavertainen ”klubi” kahteen klubiin synnyttäen täten ”kahden-vauhdin EU:n”, eli EU:n sisä- ja ulkopiirin. Nizzan sopimuksen tiiviimpi yhteistyö mahdollistaa sen, että tämä 8:n jäsenmaan sisäpiiriryhmä Saksan ja Ranskan johtamina, voivat käytännöllisesti katsoen siepata EU:n instituutiot omiin tarkoituksiinsa ja sitten asettaa muut jäsenmaat jo valmiiksi päätettyjen poliittisten ja taloudellisten tosiasioiden eteen. Se mahdollistaa poliittisen direktoraatin perustamisen alistamaan muita. Käyttämällä Nizzan sopimuksen mahdollisuuksia, tämä 8:n jäsenmaan sisäpiiriryhmä voisi hyväksyä EU:lle valtiollisen perustuslain, muodostaa liittovaltion, harmonisoida verot keskenään sekä siirtää kansalaisia koskevaa laillista tuomiovaltaa koskien ihmisoikeusasioita EU-oikeudelle alistamalla EU:n perussoikeussopimuksen tälle oikeuslaitokselle. Saksa, Ranska ja muut ovat tehneet aivan selväksi, että tämä on heidän poliittinen tarkoituksensa. Herrat Schröder ja Chirac ilmoittivat yhteisessä lausunnossaan Nantesissa 10 päivää sitten tukevansa EU:lle valtiollista perustuslakia. He haluavat, että ehdotettu EU konventio julistetaan Laekenissa valmistamaan EU:lle perustuslakia.

Demokraattien tulisi vaatia EU-jäsenmaissa, että tämän konvention tehtävänä tulisi olla suunnitelman laatiminen Euroopalle, joka koostuu itsenäisistä kansakunnista ja valtioista yhtä lailla kuin useimpien EU-hallitusten haluama eurofederalistisen perustuslain laatiminen vaikka suuri enemmistö Euroopan kansalaisista eivät sitä halua.

Äänestämällä Ei Nizzan sopimukselle Irlannin tasavallan äänestäjät, ainoa kansa joka sai kansanäänestyksen tästä sopimuksesta, äänestivät tosiasiassa EU:n pitämisestä yhdessä, EU:n säilyttämisestä laillisesti tasavertaisten kumppanuusprojektina sekä estääkseen EU:ta tulemasta kaapatuksi suurten jäsenmaiden toimesta. Irlantilaiset siis osoittivat olevansa ”hyviä eurooppalaisia” vastakohdaksi EU hallituksille jotka ajoivat sopimusta, joka mahdollistaisi suurten valtioiden vallankaappauksen EU:ssa omien päämäärien saavuttamiseksi. Viime kesäkuun Nizzan sopimuksen kansanäänestyksessä Irlannin tasavallan äänestäjät äänestivät itse asiassa kaikkien EU-kansalaisten puolesta sellaisen kehityksen estämiseksi.

IRLANNIN SEKALAISET TALOUDELLISET HYÖDYT EU JÄSENENÄ

Irlannin poliitikot korostavat laajasti, että tasavallan nykyinen hyvinvointi johtuu EU jäsenyydestä. Vilahdus tosiasioihin osoittaa tämä olevan väärä johtopäätös. 1980-luvulla, vuosikymmen sen jälkeen kun Irlanti liittyi EEC:hen, Irlannin tasavalta kärsi 1/6 työvoiman maastamuutosta toisen 1/6 kärsiessä työttömyydestä kotona. Tasavallalla on ollut taloudellinen nousukausi vuodesta 1993/4 keskivuosikasvun ollessa 7 %.

Suurin syy siihen, että Irlannin kasvu kaksinkertaistui vuotuisesta 3-4 % kasvusta, jossa se oli pysynyt 1970 ja 1980-luvuilla 7 % tasolle jossa se on pysynyt vuosista 1993/4 on se tosiasia, että vuodet 1993 -1999 on ollut ainoa aika Irlannin historiassa, jolloin se antoi valuuttansa kellua mikä antoi sille erittäin kilpailukykyisen vaihtokurssin. Tämä auttoi Irlantia suuresti kasvattamaan tuotantonsa ja vientinsä. Näin esim. Irlannin punta putosi 110 pence sterlingistä vuonna 1993, 79 pence:iin tänä päivänä. Se putosi samalla tavalla dollarin suhteen – Britannian ja USA:n ollessa tasavallan tärkeimpiä markkinoita. Odottamaton euron pudotus verrattuna dollariin EU valuutan syntymisen jälkeen 1999 on vielä lisännyt Irlannin kilpailukykyä, mutta tämä on luultavasti ohimenevää. Irlannin taloudellinen nousukausi sitten vuoden 1993 johtuu suuremmaksi osaksi siitä, että se käyttää itsenäisen valuuttansa kasvattamaan omia taloudellisia etujaan.

Anthony Coughlan
Trinity College, Dublin 2, Ireland
Puh: +353-1-830 5792, +358-1-608 1898
Sähköposti: jcoughln@tcd.ie

Hanne Dahl, Tanskan Junibevaegelsenin puhemies

Helsinki 5.12.2001

Hyvät naiset ja herrat. Nimeni on Hanne Dahl, ja olen Tanskan Junibevaegelsenin (Kesäkuun liike EU:ta vastaan) puhemies. Junibevaegelsen kokoaa ihmisiä jotka suhtautuvat skeptisesti Eurooppalaisen Unionin kehittämiseen.

Tanskassa meillä on pitkä kansanäänestysperinne EU asioista. Menetin poliittisen viattomuuteni erään tällaisen kansanäänestyksen yhteydessä. Menetin uskoni Tanskan demokratian erehtymättömyyteen. Vuonna 1992 järjestettiin kansanäänestys Tanskan osallistumisesta Maastrichtin sopimukseen. Tanskalaiset äänestivät ensin ei, mutta vuotta myöhemmin, vuonna 1993 meillä oli uusi kansanäänestys tällä kertaa sopimuksesta, jota Tanskassa kutsutaan Edinburghin sopimukseksi. Edinburghin sopimus oli kompromissi tanskalaisten puolueiden välillä joille myönnettiin poikkeuksia Maastrichtin sopimuksen yhteisestä valuutasta, yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta, poliisiyhteistyöstä, EU-kansalaisuudesta sekä EU-armeijan kehittämisestä.

Tämä vuoden 1993 kansanäänestys johti Kyllä-tulokseen ja Tanskan hallitus allekirjoitti Maastrichtin sopimuksen niillä poikkeuksilla, jotka meille myönnettiin.