Avainsana: europarlamentti

EU-parlamentilla mittavat propagandakulut

EU-parlamentti on rakentanut laajan propagandaverkoston, kirjoittaa Jan-Erik Gustafsson Kritiska EU-fakta -lehden pääkirjoituksessa.

— Merkittävä osa EU-parlamentin talousarviosta ovat menot, jotka on kirjattu ”eurooppalaisen identiteetin edistämiseksi”.

Tämä ilmenee eri tavoin: suorana rahoituksena medialle, maksuina integraatioystävällisille niin sanotuille ajatushautomoille ja kansalaisjärjestöille, sekä erityisille parlamentin hankkeille kuten vierailukeskukselle ja museolle.

Mediatuki on listan kärjessä. Parlamentti käytti vuonna 2012 kaikkiaan 3,066 miljoonaa euroa tiedotusvälineiden tukemiseen, jotka edistävät EU:n päätösten ja EU-tietouden leviämistä. Yliopistoille EU-alueella annettiin rahaa EU-konferenssien järjestämiseen. Samana vuonna EU-parlamentti jakoi 1,507 miljoonaa ajatushautomoille ja kampanjajärjestöille. Esimerkiksi Friends of Europe (”Euroopan ystävät”) sai 139 000 euroa ja Institute of European Affairs (”Eurooppalaisten asioiden instituutti”) 106 875 euroa.

EU-parlamentti on järjestäytynyt poliittisiin ryhmiin, ei kansallisuuden vaan poliittisten suuntausten mukaan. Tällä hetkellä ryhmiä on seitsemän ja joitakin poliitikkoja, jotka eivät ole järjestäytyneet ryhmiin. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 poliitikkoa seitsemästä jäsenvaltiosta. Ryhmien ulostuloille annetaan enemmän aikaa parlamentissa.

***

EU:n talousarviossa ei jaeta rahaa ainoastaan puolueryhmille, vaan myös niin sanotuille yleiseurooppalaisille poliittisille puolueille ja säätiöille. Parlamenttiryhmille annettu raha menee hallintoon, muun muassa työntekijöiden palkkaamiseen.

Se on vähemmän tiedettyä, että rahaa annetaan myös yleiseurooppalaisille puolueille, joilla ei ole valittuja edustajia parlamentissa. Poliittiset säätiöt linkittyvät näihin puolueisiin, jotka usein tuottavat puolueellista tutkimusta ja poliittisia hankkeita, jotka myös saavat rahaa EU:n budjetista.

Yhteensä rahaa jaetaan 85 miljoonaa euroa parlamenttiryhmille, europuolueille ja säätiöille. Vuonna 2012 konservatiivinen EPP-ryhmä sai 21,127 miljoonaa euroa ja sosialidemokraattinen ryhmä S&D 14,907 miljoonaa euroa.

Jokaisella eurooppalaisella puolueella on oma poliittinen säätiö tai aivoriihi, jolle myönnetään myös varoja tutkimuksen rahoittamiseen oman harkinnan mukaan. EPP:n säätiö Center for European Studies sai 3,179 miljoonaa euroa ja S&D:n European Progressive Studies sai 2,795 miljoonaa euroa. Pienemmät aivoriihet European Liberal Forum, Green European Forum ja European Conservatives and Reformists’ Foundation for European Reform ovat myös saaneet rahoitusta.

Uudet äärioikeistolaiset ryhmät jotka muodostavat European Alliance for Freedomin, Marine Le Penin Front National ja Geert Vildersin PVV lähipiireineen saavat jo pienen määrän rahaa EU:n talousarviosta, mutta rahoitus kasvaa pian kymmenkertaiseksi. 38 jäsenellä ja sen perusteella, mitä olemassa olevat ryhmät saavat per jäsen, uusi ryhmä saanee 4,443 miljoonaa euroa vuodessa tai 22 miljoonaa euroa parlamentin viisivuotisen istuntokauden aikana.

EU:n kansalaiset ovat siten alttiina massiiviselle verorahoitteiselle EU-propagandalle toimittajilta, tutkijoilta ja muilta intellektuelleilta, jotka riippuvat taloudellisesti myönteisen EU-kuvan levittämisestä riippumatta yhteiskunnallisista seurauksista, joita EU:n maaninen säästöohjelma on johtanut esimerkiksi Kreikassa. Kaiken kaikkiaan propagandatoimintaan on ohjattu EU-parlamentin vuonna 2012 julkaistussa budjetissa 5175 miljoonan euron kokonaismenot.

&mdasha; Se on yksi monista syistä liittyä jäseneksi Ei EU:lle -kansanliikkeeseen, toteaa Folkrörelsen Nej till EU-liikkeen puheenjohtajana toimiva Gustaffson.

Europarlamentaarikot maatalousalan kriisistä: 500 miljoonaa euroa ei riitä

EU-komission 500 miljoonan euron apupaketti ei riittäne auttamaan hintojen alentumisesta kärsiviä maanviljelijöitä, useat parlamentin jäsenet kertoivat komissaari Phil Hoganille täysistuntokeskustelussa keskiviikkona. Mepit kehottivat parantamaan kriisinhallintavälineitä ja maanviljelijöiden asemaa tuotantoketjussa.

Europarlamentin jäsenet ottivat kantaa keskustelussa komissaari Hoganin esittämään apupakettiin ja maanantaina pidettyyn epäviralliseen maatalousministereiden kokoukseen. Useat parlamentin jäsenet vaativat tukea viljelijöille uusien markkinoiden löytämiseksi sekä uusia markkinatoimenpiteitä, jotta hintojen vaihteluun voitaisiin puuttua.

Useat parlamentin jäsenet syyttivät markkinaorientoitunutta lähestymistapaa nykyisestä kriisistä ja vaativat kehittämään välineitä hallita tarjontaa erityisesti maitosektorilla. Osa mepeistä puolestaan vaati rakenteellisia muutoksia yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi ja viljelijöiden kilpailukyvyn parantamiseksi.

Esko Seppänen: Oma pääoma

kirja1_clip_image001_0000Seppänen Esko
Oma pääoma

VEU:n hinta: 27.00 €, ovh 29.00 €

ISBN: 978-952-264-033-8
Ilmestyminen: 02/2011
Sivumäärä: 322
Sidosasu: Sid.

Tässä eräänlaisessa elämäkerrassa Esko Seppänen ei ennusta menneitä vaan puhuu tästä päivästä ja siitä, miten tähän on tultu. Hän kertoo Stasi- ja KGB-suhteistaan, kuvaa Europarlamenttia sisäruokinnan kultapossukerhoksi ja haluaa kumota rahan vallan yhteiskunnan organisoitumisen ainoana vaihtoehtona.

Esko Seppänen on ollut yksi Vasemmistoliiton näkyvimmistä edustajista. Kirjassa hän kuvaa puolueen sisäpiirin toimintaa tavalla, joka on poliitikoille epätavallisen avomielinen. Kirjaan sisältyy myös hyvin henkilökohtaisia kokemuksia elämästä ja sen vivahteista.

Miksi kansalaisia tarvitaan vain vaaleissa?

Kesäkuun 7. päivänä maassamme järjestetään EU:n parlamenttivaalit. Vaaleissa korostetaan sitä, miten pienikin maa voi vaikuttaa EU:n toimintaan, jos sillä on pätevät edustajat. Vaalit ovatkin sitten olleetkin ainoa asia, johon kansalaiset on ollut pakko ottaa mukaan!

Vuosien mittaan Vaihtoehto EU:lle -kansalaisliike on yrittänyt saada aikaan keskustelua vaikkapa Maastrichtin sopimuksen sisällöstä ja myöskin laajempaa keskustelua siitä, mihin suuntaan Euroopan Unionia ollaan kehittämässä. Aikanaan annettiin johtavien politiikkojen taholta ymmärtää, että esimerkiksi Rahaunionista tullaan päättämään erikseen myöhemmin ja moni suomalainen sai sen käsityksen, että EMU:sta tullaan järjestämään uusi kansanäänestys.

Silloisessa keskustelussa annettiin myös ymmärtää, että vaikka Maastrichtin sopimuksessa avattiin tie yhteiselle puolustukselle se ei tule toteutumaan lähitulevaisuudessa. Viimeisimmästä kansanäänestyksestä on kulunut vuosia. Euro on toteutunut – ilman kansanäänestystä – vaikka enemmistö suomalaisista suhtautui kielteisesti yhteiseen valuuttaan.

Eduskuntamme on ratifioinut uuden EU-sopimuksen – Lissabonin sopimuksen ja sitä ennen jo kaatuneen Perustuslakiesityksen – ilman kansanäänestystä, vaikka sopimusten luonne on selvästi liittovaltiokehitystä edistävä ja siten kaventaa edelleen kansallista päätösvaltaa. EU:n militarisointi etenee yhtä jalkaa NATOn kanssa. Sille laadittu sotilaallinen toimeksianto sisältää kaikki sotilasliiton elementit mukaan lukien toimimisen ilman YK:n oikeutusta.

Merkittävä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on siirtynyt EU:n päätöksenteon alaisuuteen, ja noin 80 prosenttia kansallisesta lainsäädännöstä tulee nykyään EU:sta, – ilman että suomalaiset ovat käyneet avointa, rehellistä ja tasa-puolista keskustelua näin suuren vallankäytön luovuttamisesta EU:lle.

Vaihtoehto EU:lle vaatii, että kansalaiset ja heidän näkemyksensä otetaan mukaan siihen prosessiin, jota kutsutaan eurooppalaiseksi integraatioksi ja joka julistaa olevansa demokratian, vakauden ja rauhan asialla.

VEU:n vuosikokous 16.5.2009

Natoa pestään Coca-Colalla

Tärkeää ei ole se, miten on, vaan miltä näyttää.
Tärkeitä ovat imagot ja mielikuvat.

Coca-Cola on yksi maailman suurista mielikuvatehtaista ja maailman arvokkain brändi sen Business Weekin luokituksen mukaan, jossa Nokia on numero 5 (häviten Coca Colan ohella ainoastaan Microsoftille, IBM:lle ja General Electricille mutta voittaen mm. Toyotan, Intelin, Mercedes-Benzin, McDonalds´in ja Disneyn).
Coca-Colalla on käytössään paras tieto ostosuostuttelun tekniikasta ja siihen tarvittavat brändinkiillotus- ja tajunnantuotantovälineet.

Nyt on alkamassa Naton brändipesu Coca-Colalla.
Nato on sitä varten ostanut palvelukseensa Coca-Colan imagonvartijan, englantilaissyntyisen amerikkalaisen Michael Stopfordin. Ennen siirtymistään Coca-Colalle hän kiillotti öljy-yhtiö Exxonin brändiä.

Nato haluaa itsestään myönteisemmän mielikuvan tulevan 60-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Sotaliiton budjetoimia propagandamäärärahoja nostetaan 8 miljoonasta eurosta vastaamaan video- ja internet-ajan vaatimuksia erityisesti nuorten mielissä. Käyttöön otetaan oma NATO-TV myönteisten sotauutisten levittämistarkoituksia varten. ”Kierrämme uutistoimittajien suodattimet”, sanoo Naton propagandavastaava James Appathurai. (IHT 16.7)

(Euroopan parlamentti ottaa käyttöön oman webbi-tv:n samassa tarkoituksessa.)

Natosta, jonka päämaja Brysselissä on entinen mielisairaala, ei kuitenkaan saa helpolla tehdyksi rauhanyhdistystä. Siitä pitää huolen todellisuus.

Monet poliitikotkin ovat astuneet uuteen (mieli)kuvatodellisuuteen.

Esimerkiksi Saksan liittokansleri Angela Merkelin mielestä kauniit kuvat ovat tärkeämpiä kuin mitkään sanat (Der Spiegel 25/2008). Hän valvoo henkilökohtaisesti poliittista kuvailmettään ja huolehtii aina ennakolta siitä, ettei häntä kuvata sivulta, alhaalta päin tai kävellessä.

Sopii sitä sitten esittää kansainvälisillä politiikan juhlaviikoilla eliitin kuva-showta, kun lavasteet on aina mietitty nimenomaan (mieli)kuvien muodostamista varten.

Tärkeämpi on julkisivu kuin sen tausta. Se, miltä politiikassa näyttää, on kulissi sisällön tyhjyydelle.
Nato ei kuitenkaan ole sisältä tyhjä.

Esko Seppänen

Meppielämää 24.06.2008

EU oli tänään puoliunessa ja väsähtänyt, sammahtamaisillaan.

Neuvottomuuden kruunasi ehdotus EU:n omasta jalkapallomaajoukkueesta.
Tällainen vaikutelma syntyi, kun puheenjohtajamaan Jansa ja komission Barroso esittelivät aamulla europarlamentille juhannusaaton huippukokouksen tuloksia. Jansaa hämmensi se, että jalkapallo on Euroopassa korkeammassa kurssissa kuin EU.

Ylistettiin huippukokouksen suuria saavutuksia ruuan ja energian hinnannousun hillitsemisessä. Kumpaakaan EU ei kuitenkaan voi estää, jos ne ovat edelleen kallistuakseen maailman markkinoilla. Varsinkin sähkön hintaa EU on omilla toimillaan nostamassa taivaisiin suuryhtiöiden voittoja kasvattamaan.

Irlannin kansanäänestyksen tulokseen ei herroilla ollut muuta kommenttia kuin että jäsenmaiden pitää jatkaa sen ratifiointia. Toivotaan tilannetta, että kaikki muut 26 maata, joissa ei ole uskallettu kysyä kansan mielipidettä, hyväksyttävät parlamenteillaan sopimuksen ja että Irlanti jää yksin. Se tekee helpommaksi Irlannin kansanäänestyksen tuloksen mitätöimisen.

EU:lla on vain yksi tavoite: perustuslaki on saatava voimaan kunnioittamatta Irlannin päätöstä, joka perussopimusten mukaan ja siis laillisesti yksin riittää koko sopimuksen hylkyyn.

Irlanti ei kuitenkaan ole yksin!

Tshekin oikeistolainen presidentti Vaclav Klaus vaatii laillisuuden kunnioitusta poliittista mielivaltaa ja painostusta vastaan, ja Tshekki on tulossa Irlannin tueksi.

Haastattelussa (http://www.freenations.freeuk.com) hän sanoo, että ”koko Euroopan pitäisi kiittää Irlannin kansaa sellaisten nykyisten virheellisten prosessien hidastamisesta, jotka lisäävät unionistamista, kansallisvaltioiden alasajoa, ”alueiden Eurooppaa” ja ylhäältä alas tapahtuvaa keskittämistä. Ne oli kirjoitettu Lissabonin sopimukseen. Kansanäänestys oli täydellinen esimerkki siitä, mitä tavalliset ihmiset ajattelevat tästä kehityksestä.”

”Ratifiointia ei voida jatkaa eikä sopimus voi enää tulla voimaan.”

En ole Klausin poliittisia hengenheimolaisia enkä kannata haastattelun julkaisseen ”Freenationsin” yleistä retoriikkaa, mutta siinä asiassa olemme samanmielisiä, että EU:n pitää perustua lailliseen menoon olemassa olevien sopimusten pohjalta.

Toiseltakin suunnalta tulee tukea irlantilaisille, eritoten maan työläisille.

Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (ETUC) ruotsalainen puheenjohtaja Wanja Lundby-Wedin ja pääsihteeri John Monks vaativat (The European Voice 19.6) Lissabonin sopimusta täydennettäväksi erityisellä sosiaalisella pöytäkirjalla. Kun pöytäkirja on laillisesti sitova asiakirja, sen hyväksyminen merkitsisi ratifioinnin aloittamista alusta.

Vaatimus perustuu EY-tuomioistuimen päätöksiin ns. Viking Line, Vaxholm (Laval) ja Rüffert-tuomioissa.

Uusin päätös samassa ay-liikkeen toimintaoikeuksia kaventavassa sarjassa tuli 19.6.2008. Se löytyy tuomioistuimen kotisivuilta http://curia.europa.eu ja on päätös asiassa komissio vastaan Luxemburg.
Lissabonin sopimus ei lisää ay-liikkeen toimintaoikeuksia tai laillista työtaistelutoimia. Suomen ay-pomojen sopimusretoriikalta on tuomioistuimen jäsenmaiden lakeja ylemmillä päätöksillä pudonnut pohja pois.

Lähiaikoina muuten julkistetaan mielipidetutkimus, jonka mukaan suurempi osuus suomalaisistakin olisi hylännyt kuin hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, jos meillä olisi ollut kansanäänestys.

Esko Seppänen

Julkilausuma pääministerin kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuudessa

Pääministeri Paavo Lipposen koolle kutsuma Kansalaisjärjestöfoorumi – EU:n Tulevaisuus 4.12.2001 Säätytalolla

VAIHTOEHTO EU:LLE KANSALAISLIIKKEEN JULKILAUSUMA

Laekenin EU-huippukokous 14.-15.12.01 näyttää jälleen kerran muodostavan uuden askeleen EU:n kehityksessä kohti syvempää integraatiota ja ylikansallisuutta. EU-puheenjohtajamaan Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti vaatinut laajan uudistuskeskustelun käymistä Laekenissa, ja Belgian laatima julkilausumaluonnos on täynnä ehdotuksia, jotka vievät kohti EU-liittovaltiota.

Ehdotus puhuu demokraattisemman, avoimemman ja tehokkaamman EU:n puolesta. Se ehdottaa suoraa EU-komission puheenjohtajavaalia, se avaa keskustelun EU:n omasta perustuslaista, se peräänkuuluttaa kansallisen veto-oikeuden poistamista kokonaan, sekä haluaa ottaa käsittelyyn Saksan ulkoministerin Joschka Fischerin tekemän ehdotuksen kaksikamari-parlamentista, jossa kansallisista parlamenteista tehtäisiin EU-parlamentin toinen kamari.

Sekä Saksan että Ranskan hallitukset ilmoittivat viime viikolla yhdessä tukevansa eurooppalaista perustuslakia, josta muodostuisi ylikansallisen EU-valtion symbooli ja perusta.

Myös yhteinen puolustus on keskustelun alla. EU tutkii mahdollisuuksia laajentaa EU:n kriisinhallinta-mandaattia koskemaan myös yhteistä puolustusta. Belgian pääministeri Guy Verhofstadt on avoimesti kertonut, että hän näkee mahdollisuuden saavuttaa tästä consensus-päätöksen. Hänen mukaansa kaikissa hänen käymissään keskusteluissa, Ranska-Saksa julistuksessa, Tony Blairin puheessa sekä EU-parlamentin lausunnossa puhutaan yhteisen ulko-, turvallisuus-, puolustus-, poliisi-, oikeus-, turvapaikka-, maahanmuutto- sekä terrorismipolitiikan puolesta.

Julkilausumaehdotus sisältää ehdotuksen Konventista, jonka tehtävänä olisi toimia EU:n uudistajana. Konventti koostuisi EU-jäsenmaiden edustajista (15), kansallisten parlamenttien edustajista (30), EU-parlamentin edustajista (16), EU-komission edustajasta sekä Konventin puheenjohtajasta.

Ryhmään ei ole ehdotettu yhtään kansalaisjärjestöjen edustajaa, ja on ilmiselvää että Konventin kokoonpano tulee olemaan erittäin EU-liittovaltiomyönteinen.

Konventti-menetelmä on myös tapa siirtää keskustelu pois kansallisista parlamenteista ja kansasta, mikä on erittäin vahingollista demokratialle.

Vaihtoehto EU:lle kansalaisjärjestö yhtyy tämän takia monen muun eurooppalaisen kansalaisjärjestön seuraaviin vaatimuksiin:

– Konventin tulisi laatia kaksi ehdotusta EU:n tulevaisuudelle. Toinen joka olisi EU-federalistien mielen mukainen liittovaltiosuunnitelma ja toinen suunitelma, joka olisi erittäin monen eurooppalaisen, ellei jopa enemmistön mielen mukainen, nimittäin itsenäisten valtioiden yhteistyösuunnitelma.

– Konventin tulisi, kansalaisten integroimiseksi EU:n tulevaisuuskeskusteluun, ehdottaa kansanäänestysten järjestämistä näistä kahdesta ehdotuksesta. Ainoastaan tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja kansalaisille on mahdollista pienentää sitä nopeassa tahdissa syvenevää poliittista luottamuskuilua, joka nyt vallitsee poliittisen eliitin ja kansalaisten välillä.

– EU:n sekä EU-jäsenmaiden hallitusten tulee turvata myös EU-kriittisten liikkeiden mahdollisuuksia osallistua sekä rahallisesti että fyysisesti moniulotteiseen, kaikkien kansalaisten ehdoilla toimivaan EU-konventin työskentelyyn.

Lisätietoja: Ulla Klötzer, puh.joht. 09-81 01 67 tai 050-569 0967

”Jos vero- ja muu tulo- ja menopolitiikka viedään yhteiselle ylikansalliselle ja poliittiselle tasolle, se vaatii käsittääkseni että uudistettu EU-parlamentti päättää eurooppalaisen tason veroista. Siinä tilanteessa EU-yhteisön luonne muuttuu. Suvereenien valtioiden välisestä yhteistyöstä kehitys kulkee kohti eurooppalaista liittovaltiota. Silloin EU muuttuu aivan toisenlaiseksi EU:ksi kuin se EU, jolle Ruotsin kansa, tietynlaisen tuskan ja pitkän sekä repivän keskustelun jälkeen, sanoi kyllä”

Göran Persson, Ruotsin pääministeri (Svenska Dagbladet oma artikkeli 29.12.96)

”Berlusconin hallituksen kaaduttua vuoden 1994 lopussa Italian Eurooppa-politiikka on tehnyt selvän pro-Saksa käännöksen, jopa siihen pisteeseen asti, että kommentaattori puhuvat jo Italian liittämisestä (Anschluss) Bonn-Pariisi-liittoutumaan… Tilanteessa, jossa edelleen vallitsee erimielisyyksiä Saksan ja Ranskan välillä, erityisesti koskien ministerineuvoston enemmistöäänestyksiä ja EU-parlamentin vallan kasvattamista, Italian keskusta-vasemmisto koaliitio on luopunut kaikista yrityksistä kehittää omaa politiikkaansa hallitusten välistä konferenssia varten. Se suuntaa energiansa tasoittamaan Saksan tietä kohti federalistista Eurooppaa.”

— Livio Caputo, Forza Italian senaattori, entinen Eurooppa-asioiden ministeri (The European 20.-26.6.96)