EU-parlamentilla mittavat propagandakulut

EU-parlamentti on rakentanut laajan propagandaverkoston, kirjoittaa Jan-Erik Gustafsson Kritiska EU-fakta -lehden pääkirjoituksessa.

— Merkittävä osa EU-parlamentin talousarviosta ovat menot, jotka on kirjattu ”eurooppalaisen identiteetin edistämiseksi”.

Tämä ilmenee eri tavoin: suorana rahoituksena medialle, maksuina integraatioystävällisille niin sanotuille ajatushautomoille ja kansalaisjärjestöille, sekä erityisille parlamentin hankkeille kuten vierailukeskukselle ja museolle.

Mediatuki on listan kärjessä. Parlamentti käytti vuonna 2012 kaikkiaan 3,066 miljoonaa euroa tiedotusvälineiden tukemiseen, jotka edistävät EU:n päätösten ja EU-tietouden leviämistä. Yliopistoille EU-alueella annettiin rahaa EU-konferenssien järjestämiseen. Samana vuonna EU-parlamentti jakoi 1,507 miljoonaa ajatushautomoille ja kampanjajärjestöille. Esimerkiksi Friends of Europe (”Euroopan ystävät”) sai 139 000 euroa ja Institute of European Affairs (”Eurooppalaisten asioiden instituutti”) 106 875 euroa.

EU-parlamentti on järjestäytynyt poliittisiin ryhmiin, ei kansallisuuden vaan poliittisten suuntausten mukaan. Tällä hetkellä ryhmiä on seitsemän ja joitakin poliitikkoja, jotka eivät ole järjestäytyneet ryhmiin. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 25 poliitikkoa seitsemästä jäsenvaltiosta. Ryhmien ulostuloille annetaan enemmän aikaa parlamentissa.

***

EU:n talousarviossa ei jaeta rahaa ainoastaan puolueryhmille, vaan myös niin sanotuille yleiseurooppalaisille poliittisille puolueille ja säätiöille. Parlamenttiryhmille annettu raha menee hallintoon, muun muassa työntekijöiden palkkaamiseen.

Se on vähemmän tiedettyä, että rahaa annetaan myös yleiseurooppalaisille puolueille, joilla ei ole valittuja edustajia parlamentissa. Poliittiset säätiöt linkittyvät näihin puolueisiin, jotka usein tuottavat puolueellista tutkimusta ja poliittisia hankkeita, jotka myös saavat rahaa EU:n budjetista.

Yhteensä rahaa jaetaan 85 miljoonaa euroa parlamenttiryhmille, europuolueille ja säätiöille. Vuonna 2012 konservatiivinen EPP-ryhmä sai 21,127 miljoonaa euroa ja sosialidemokraattinen ryhmä S&D 14,907 miljoonaa euroa.

Jokaisella eurooppalaisella puolueella on oma poliittinen säätiö tai aivoriihi, jolle myönnetään myös varoja tutkimuksen rahoittamiseen oman harkinnan mukaan. EPP:n säätiö Center for European Studies sai 3,179 miljoonaa euroa ja S&D:n European Progressive Studies sai 2,795 miljoonaa euroa. Pienemmät aivoriihet European Liberal Forum, Green European Forum ja European Conservatives and Reformists’ Foundation for European Reform ovat myös saaneet rahoitusta.

Uudet äärioikeistolaiset ryhmät jotka muodostavat European Alliance for Freedomin, Marine Le Penin Front National ja Geert Vildersin PVV lähipiireineen saavat jo pienen määrän rahaa EU:n talousarviosta, mutta rahoitus kasvaa pian kymmenkertaiseksi. 38 jäsenellä ja sen perusteella, mitä olemassa olevat ryhmät saavat per jäsen, uusi ryhmä saanee 4,443 miljoonaa euroa vuodessa tai 22 miljoonaa euroa parlamentin viisivuotisen istuntokauden aikana.

EU:n kansalaiset ovat siten alttiina massiiviselle verorahoitteiselle EU-propagandalle toimittajilta, tutkijoilta ja muilta intellektuelleilta, jotka riippuvat taloudellisesti myönteisen EU-kuvan levittämisestä riippumatta yhteiskunnallisista seurauksista, joita EU:n maaninen säästöohjelma on johtanut esimerkiksi Kreikassa. Kaiken kaikkiaan propagandatoimintaan on ohjattu EU-parlamentin vuonna 2012 julkaistussa budjetissa 5175 miljoonan euron kokonaismenot.

&mdasha; Se on yksi monista syistä liittyä jäseneksi Ei EU:lle -kansanliikkeeseen, toteaa Folkrörelsen Nej till EU-liikkeen puheenjohtajana toimiva Gustaffson.


Saksa ryöstää Kreikan omaisuutta

Aika on koittanut: Kreikan kansallisomaisuus ryöstetään maan jouduttua velka-ansaan, kirjoittaa filosofian tohtori Henriette Hanke Güttinger sveitsiläisen Current Concerns-lehden numerossa 24/2015.

Aikaisin aamulla annettu viesti saksalaisella radiokanava Deutschlandfunkilla kertoo meille, että Frankfurtista toimiva investointiyhtiö Fraport tulee ottamaan hallintaansa 14 lentokenttää Kreikassa.

Mykonos, Santorini, Rodos, näiden lomakohdesaarien lentokenttiä tulee tulevaisuudessa operoimaan FRAPORT. Yhteensä sijoittaja Frankfurtista tulee ottamaan haltuunsa 14 paikallista lentokenttää, kehittämään niitä ja tietenkin tahkoamaan niillä rahaa.

Manolis Kalimakis on lentokenttätyöläisten ammattiliiton pää Kreikassa. Hän ei ymmärrä alkuunkaan Kreikan hallituksen halua myydä lentokentät ulkomaiselle sijoittajalle.

— Nämä ovat meidän pöytähopeoitamme. Nämä ovat parhaita lentokenttiämme, jotka tuottavat eniten tuloja. Ja nämä varat tukevat talouttamme. Jos kentät yksityistetään nyt, Kreikka menettää nämäkin tulot.

— En ymmärrä tätä ajattelutapaa. Talouttamme tukeakseen ystävämme Euroopassa ovat päättäneet kurjistaa talouttamme. En tiedä miten sen tulisi auttaa meitä.

— Neljässäkymmenessä vuodessa ansaitsisimme 16 miljardia euroa näillä lentokentillä, mutta myymme ne muutamalla miljardilla. Investoimalla kenttiin Kreikan valtio saisi paljon enemmän rahaa, Kalimakis laskee.

Ay-aktiivina Kalimakis ei näe kuin huonoja puolia yksityistämissuunnitelmasta, ja aikoo jatkaa taistelua suunnitelmaa vastaan.

— Me, työläiset, aiomme tehdä kaiken mahdollisen tämän sopimuksen pysäyttämiseksi, hän varoittaa.

Mutta jopa Kreikan vasemmistopuolue Syriza on antanut periksi yksityistämisen vastustamisessa. Huolimatta siitä kuka voittaa vaalit Kreikassa, Fraport tulee ottamaan 14 kreikkalaista lentokenttää hallintaansa.

Lähde: ”Deutschlandfunk”, toimittaja Thomas Bormann. 10.9.2015

Toimenpiteessä ei sinänsä ole mitään uutta. 60- ja 70-luvulla sitä käytettiin kolmannessa maailmassa, kuten John Perkins on kuvannut Confessions of an Economic Hit Man -kirjassa. Näihin aikoihin Perkins puhui kehittyviä maita aloittamaan ylisuuria infrastruktuuriprojekteja käyttämällä valheellisia lukuja ja ennusteita.

Seurauksena maat ottivat valtavia lainoja jotka ajoivat ne velka-ansaan. Seurauksena oli, että maat alistettiin ”Yhdysvaltojen talousintresseille”. Kirjassaan Perkins raportoi lukuisista esimerkeistä ja kuvaa kuinka hän ja muut NSA:n (Yhdysvaltain kotimana tiedustelupalvelun) palkolliset johtivat maan toisensa jälkeen ansaan USA:n palveluksessa.

* * *

Tämä on ensimmäinen kerta kun kansakunta Euroopan mantereella, Kreikka, julistetaan avoimeksi ryöstölle. Helleenisen tasavallan kehitysrahasto (HRADF), julkinen osakeyhtiö jonka ainoa osakkeenomistaja on valtio, on vastuullinen auktoriteetti yksityistämisen käytäntöönpanossa.

Maaliskuusta 2015 lähtien HRADF:n hallituksessa on istunut viiden kreikkalaisjäsenen lisäksi yksi tarkkailija euroalueelta ja yksi EU-komissiosta.

Varat jotka on siirretty hallituksen alaisuudesta HRADF:lle sisältävät kiinteistöjä, yhtiöiden osakkeita ja muita obligaatioita. Kun varat ovat HRADF:llä, niitä ei voi enää siirtää takaisin valtiolle.

HRADF:n kehityssuunnitelma 30. heinäkuuta 2015 alkaen antaa kuvan yksityistämisprosessin laajuudesta:

  1. Paikallisia lentokenttiä: 14 paikallista lentokenttää, jaettuna kahteen 7 lentokentän ryhmään […]
  2. Ateena-Ellinikon: Entinen Ateenan lentokenttä, 6 000 000 neliömetriä maaomaisuutta rannikolla […]
  3. Astir Vouliagmenis -hotellikompleksi, Astir Palace Voulagmeni SA mukaanlukien satamat […]
  4. Afandou, Rodos: Kahden kiinteistön kehittäminen Afandoun piirissä Roodoksen saarella golfia ja turismia varten […]
  5. Kreikan kaasuputkisiirtojärjestelmän operaattori DESFA […]
  6. Pireuksen satamayhtiö OLP […]
  7. Tessalonikin satamayhtiö OLTH […]
  8. TRAINOSE S.A. & EESSTY S.A. (ROSCO) TRAINOSE tarjoaa teknisiä kuljetuspalveluita raideliikenteessä matkustajille ja rahdille. […]
  9. Ateenan kansainvälinen lentokenttäyhtiö AIA […]
  10. Poseidi Calkidiki, turismipromoottori […]
  11. Hevoskeskus Markopoulo […]
  12. Sähköiset huutokaupat II, III, IV […]
  13. Satamat, Marina Alimos ja muut turistisatamat HRADF:n portfoliossa […]
  14. Egnatian mottoritieyhtiö. 648 kilometriä pitkä kehittynyt maksullinen valtatie pohjois-Kreikassa.
  15. Hellenic Petroleum S.A. […] johtava öljynjalostamisen ja jakelun yhtiö Kreikassa […]
  16. OTE S.A. […] suurin tietoliikennepalveluntarjoaja Kreikan markkinoilla […]
  17. Valtio-omisteinen sähköyhtiö PPC […]
  18. Tessalonikin vesi- ja jätehuoltoyhtiö EYATH […]
  19. Ateenan vesi- ja viemäriyhtiö EYDAP […]
  20. Julkinen kaasuyhtiö DEPA […]
  21. Helleeninen postiyhtiö ELTA […]
  22. Muita kiinteistötoimia: […] Maan ja rakennusten myyminen Argosissa, Veriassa, Stylidassa, Lefaloniassa ja Rodoksen saarella, Nafpliossa, Chalkidikissä, Messiniassa ja Ateenassa. […]

Se, mitä Troikka odottaa Kreikan kansalta on järkyttävää ja tyrmistyttävää: Saksalaiset joukot tuhosivat Kreikan toisessa maailmansodassa ja sen jälkeen maan päälle talloivat Britannia ja Yhdysvallat – jopa sotilasvallankaappauksen muodossa.

trauerTähän päivään saakka virallinen Saksa kieltäytyy tunnustamasta Distomon kylässä tapahtunutta joukkomurhaa rikokseksi ihmiskuntaa vastaan. Argyris Sfountouris, joka selvisi joukkomurhasta lapsena yksittäisen saksalaissotiaan armosta, esitti valituksen Saksan suurlähetystölle Ateenassa vuonna 1994, kysyen aiotaanko Distomon kylän eloonjääneille uhreille myöntää korvauksia.

Saksan suurlähetystön vastauksessa ei ole anteeksipyyntöä, empatiaa tai katumusta. Siinä todetaan: ”liittohallituksen mukaan reprisal Distomon kylää vastaan ei ole luokiteltu NS-toimeksi […] sillä toimiin ryhdyttiin sodankäynnin kontekstissa, reaktiona partisaanien hyökkäyksiin.”

Tämä suurlähetystön virheellinen näkökulma kumotaan yksityiskohtaisesti Sfountourisin uudessa kirjassa Trauer um Deutschland (Saksaa surren): Distomossa suoritettiin rikos ihmiskuntaa vastaan.

Ottaen tämän historiallisen taustan huomioon, toisenlainen asenne Kreikan kansaa kohtaan olisi asiallinen. Niinpä ystäväni Saksasta kommentoi spontaanisti Kreikan kansallisomaisuuden yksityistämistä seuraavasti: ”Se mitä täällä tehdään on häpeällistä. Toivon että maa aukeaisi altani ja nielaisisi minut.”

Miten Euroopan valtioiden tulisi ottaa opikseen Kreikan tregediasta? Velka voi johtaa velkavankeuteen ja valtion suvereniteetin menettämiseen. Tämä koskee myös meitä Sveitsissä.


Lähteet

  • Fil.tri. Henriette Hanke Güttinger. Robbing Greek national wealth. Current Issues 24/2015. Suomennos Sippo Kähmi.
  • John Perkins. Confessions of an Economic Hit Man. The shocking inside story of how America REALLY took over the world. 200, ISBN 0-452-28708-1
  • Hellenic Republic asset development fund, asset development plan, 30 heinäkuuta 2015, sisäinen työkäännös (Spr.-D BMF).-No. 0818-2015, ladattu 11.9.2015
  • Saksan liittotasavallan suurlähetystön kirje Ateenassa 23. tammikuuta 1995, uudelleenjulkaistu teoksessa Argyris Sfountouris. “Trauer um Deutschland” (Saksaa surren). Selviytyjän puheita ja esseitä, Würzburg 2015, p. 87 ISBN 978-3-8260-5821-9

Europarlamentaarikot maatalousalan kriisistä: 500 miljoonaa euroa ei riitä

EU-komission 500 miljoonan euron apupaketti ei riittäne auttamaan hintojen alentumisesta kärsiviä maanviljelijöitä, useat parlamentin jäsenet kertoivat komissaari Phil Hoganille täysistuntokeskustelussa keskiviikkona. Mepit kehottivat parantamaan kriisinhallintavälineitä ja maanviljelijöiden asemaa tuotantoketjussa.

Europarlamentin jäsenet ottivat kantaa keskustelussa komissaari Hoganin esittämään apupakettiin ja maanantaina pidettyyn epäviralliseen maatalousministereiden kokoukseen. Useat parlamentin jäsenet vaativat tukea viljelijöille uusien markkinoiden löytämiseksi sekä uusia markkinatoimenpiteitä, jotta hintojen vaihteluun voitaisiin puuttua.

Useat parlamentin jäsenet syyttivät markkinaorientoitunutta lähestymistapaa nykyisestä kriisistä ja vaativat kehittämään välineitä hallita tarjontaa erityisesti maitosektorilla. Osa mepeistä puolestaan vaati rakenteellisia muutoksia yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamiseksi ja viljelijöiden kilpailukyvyn parantamiseksi.


Kansalaisaloite eurojäsenyydestä tärkeä keskustelunavaus

Heinäkuussa julkisuuteen tuli europarlamentaarikko Paavo Väyrysen aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Aloitteen on tällä hetkellä allekirjoittanut lähes 38 000 suomalaista.

Aloitteen perusteluissa todetaan, ettei euroalue ole kehittynyt sellaiseksi kuin eduskunnalle vuonna 1998 esitettiin. Siihen kuuluminen on aiheuttanut Suomelle taloudellista vahinkoa, työttömyyttä ja julkisen talouden pahan alijäämän. Lisäksi euroalueen päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa tavalla, joka olennaisesti kaventaisi Suomen taloudellista ja valtiollista itsenäisyyttä.

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus pitää aloitetta tärkeänä avauksena keskustelulle nykyisen EU-politiikan vaihtoehdoista, joka on pitkään puuttunut. Se myös korostaa tarvetta rakentaa Suomeen laajempaa EU-kriittistä liikettä.

Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin ilman kansanäänestystä. Eduskunnalle ei 1998 annettu lakiehdotusta, vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto. Tiedonannossa jäsenyys esiteltiin miltei pelkästään myönteisessä valossa, vaikka käytettävissä oli runsaasti tietoa siihen liittyvistä kielteisistä vaikutuksista ja riskeistä.

Eduskuntakäsittelyä varten kansalaisaloite tarvitsee 50 000 nimeä. Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus kehottaa allekirjoittamaan kansalaisaloitteen ja kokoamaan voimia laajempaan EU-kriittiseen liikkeeseen.

Jos kansan enemmistö kannattaisi Suomen pysyttäytymistä euroalueessa, se hyväksyisi käytännössä euroalueen muuttumisen velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi. Jos kansanäänestys sen sijaan johtaisi Suomen eroamiseen euroalueesta, euron rinnalla otettaisiin käyttöön kansallinen valuutta. Tällöin Suomi olisi raha- ja talouspolitiikan suhteen samassa asemassa kuin muut Pohjoismaat.

Kansalaisaloitteen voit allekirjoittaa täällä.


Leikkausten takana EU:n virheellinen sanelupolitiikka

Helsingissä järjestetään 22.8. leikkausten vastainen Joukkovoima-suurmielenosoitus. Kymmenet linja-autot ympäri maata kuljettavat mielenosoittajia Helsinkiin vastalauseena kurjistamispolitiikalle.

Mielenosoituksen pääteesit ovat:

1. Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa
2. Riittävä toimeentulo kaikille
3. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille

Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus yhtyy Joukkovoima-mielenosoituksen vaatimuksiin. On tärkeää huomata, että Suomessakin toteutettavien leikkausten taustalla vaikuttavat EU-komission määräykset.

EU:n viralliseksi dogmiksi julistettu talouskuri pakottaa jäsenmaat talouden taantumassa yhä koveneviin valtiontalouden leikkauksiin. Tämä sanelupolitiikka on jo johtanut taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja humanitaariseen katastrofiin Etelä-Euroopassa.

Emme tarvitse Suomeen samaa virheellistä politiikkaa. Tämä ”taloudellisen yhtenäistämisen” projekti on kilpajuoksua pohjalle, jolla viimekädessä tähdätään EU:n liittovaltioluonteen voimistamiseen.

VEU vaatii Euroopan unionia lopettamaan jäsenmaiden parlamentaarisen päätösvallan yli kävelevän, sosiaalisiin kriiseihin johtavan politiikkansa.

Tarkemmat tiedot mielenosoituksesta: www.joukkovoima.com


Miksi EU ei puutu pakolaisuuden syihin?

Pakolaisvirtojen hallitsematon kasvu on muodostumassa uudeksi EU:n isoksi ongelmaksi. Sadat tuhannet Unionin alueelle pyrkivät pakolaiset lisäävät kohtuuttomasti EU:n jäsenmaitten sosiaali- ym. kuluja ja aiheuttavat monia muitakin ongelmia.

Pakolaisongelman ratkaisu ei voi olla vain rajojen sulkeminen tai yhteisvastuun lisääminen EU:n jäsenmaissa pakolaisten vastaanotossa. Jälkimmäinen keino voimistaisi samalla EU:n liittovaltiokehitystä. EU:n on vihdoin tosissaan puututtava niihin syihin, jotka aiheuttavat pakolaisvirtoja.

Eräs tärkeimmistä pakolaisuutta aiheuttavista syistä on kansainvälisen aseteollisuuden tarve aikaansaada ja jatkaa sotia, jotta aseita saadaan kaupaksi. Tässä aseteollisuuden apuna on jatkuvasti toiminut ja toimii USA, joka ylläpitää ja yllyttää eri puolilla maailmaa sotia ja aseellisia levottomuuksia. Viime vuosina tämä USA:n aseellinen politiikka on kohdistunut mm. Syyriaan ja Irakiin ja Pohjois-Afrikkaan, joista suurin osa nykyisistä pakolaisjoukoista pyrkii ihmissalakuljettajien avulla Eurooppaan.

EU:n on pyrittävä painostamaan USA:a, jotta se lopettaisi tällaisen sotapolitiikan harjoittamisen, joka aiheuttaa pakolaisuutta Eurooppaan. Vapaakauppaneuvottelujen keskeyttäminen USA:n kanssa tarjoaisi yhden keinon tähän painostukseen. EU:n on myös itse lopetettava tällaisten USA:n käynnistämien sotien tukeminen.

EU ei saa myöskään olla organisaatio, joka jäsenmaittensa veronmaksajien kustannuksella vuodesta toiseen on valmis jälleenrakentamaan USA:n sotaselkkausten jälkeen maan toisensa jälkeen.

Arjo Suonperä
VEU:n puheenjohtaja


Euroopan unioni etsii keinoja pitää Kreikka mukana eurossa, mutta se voi tarkoittaa tottumista siihen, että rahajärjestelmän piiriin kuuluu maksukyvytön valtio, sanoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Lähde: Taloussanomat