Marko Ampujan esityksen lähteet

Uusimmassa VEU:n lehdessä (1/2018) oli mukana lyhennelmä akatemiatutkija Marko Ampujan pitämästä esityksestä VEU:n ja DSL:n yhdessä järjestämästä tilaisuudesta Suomen sosiaalifoorumissa.

Ohessa esityksessä käytetyt lähteet listattuna:

  • Colin Crouch: Post-Democracy. Cambridge: Polity Press 2004, s. 4.
  • Peter Mair: Ruling the Void. The Hollowing of Western Democracy.
  • London: Verso 2013.
  • Hannu Nieminen: Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma.
  • Oikeusministeriön julkaisu 11/2005.
    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75823/omju_2005_11_media_ja_demokratia.pdf?seque
    nce=l&isAllowed=y
    Emt., s. 4.
  • Esa Reunanen: Uutismedia verkossa 2017: Reuters Institute Digital News Report – Suomen maaraportti.
    http://ta m pu b.uta. fi/ha nd le/10024/101610
  • TATTaloudellinen tiedotustoimisto: Kansan arvot-tutkimus:
    Turvallisuus, rasisimi ja talouden tila huolestuttavat suomalaisia.
    Uutinen 3.12.2015.
    https ://www.tat.fi/ka nsa n-a rvot-tutkim u s-tu rva l lisu us-rasismi-ja-ta louden-ti la-h uo lettavat-su oma I aisia
  • EVAn arvopankki: Arvioi yhteiskunnallisia vaikuttajia erikseen sen mukaan, pidätkö kyseisen vaikuttajan valtaa
    maassamme tällä hetkellä liian suurena, sopivana vai liian pienenä? (Vuosi 2017)
    https://www.eva.fi/ a rvopa n kki/ patteri. ph p ?q=4311
  • Ellen Meiksi ns Wood: A Tale of Two Democracies. History Today 44(5)
    (1994): 50-55.
  • Mikko Lahtinen: Hyvinvointivaltion tulevaisuus ja kamppailu hegemoniasta. Teoksessa H. Taimia (toim.), Kurssin
    muutos: Kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. Helsinki: Työväen Sivistysliitto 2009, 303-318.
  • Wolfgang Streeck: Ostettua aikaa. Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi. Tampere: Vastapaino 2015.
  • Eric Toussant: Varoufakis-Tsipras move towards the disastrous agreement with the Eurogroup of 20 February
    2015. Part Six. CADTM, 20 February, 2015. http://www.cadtm.org/Varoufakis-Tsipras-move-towards
  • Heidi Sullström: Liikanen sopeutuksesta: Talouden tosiasiat eivät kuulu politiikan piiriin. YLE Uutiset 17.2.2014.
    https://yle.fi/uutiset/3-7092476
  • Norman Fairclough: Miten media puhuu. Tampere: Vastapaino 1997, s. 62.
  • Timo Harju niemi, Juha Herkman ja Markus Ojala: Eurokriisin politisoituminen suomalaisessa sanomalehdissä.
    Media & Viestintä 38(2015):1, s. 12-15.
  • Timo Harjuniemi & Marko Ampuja: Established ideas from established
    institutions: Austerity and structural reforms in the Finnish economic policy debate. Critical Policy Studies. Published
    online: 20 Mar, 2018.
    https://www. ta n dfon Ii ne. co m/ doi/ful l/10.1080/19460171.2018.14517 58
  • Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa: Hyvä talous. Helsinki: Like 2011, s. 187.
  • Streeck, s. 89.
    Emt., s. 26.

Vallonian ”väärä” äänestystulos äänestettiin uudestaan EU:n ”oikeaksi.

img_3248 img_3242EU:n ja USA:n kesken pitkään hierotun laajan vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksen TTIP:n kenraaliharjoituksena pidetyn EU:n ja Kanadan vastaavan vapaakauppa- ja investointisuojasopimuksen CETA:n allekirjoitus lykkääntyi, kun Belgian Vallonian alueparlamentti kahteen kertaan torjui sopimuksen hyväksymisen. Sen jälkeen EU:n vääristyneen demokratiakäsityksen hengessä käynnistyi  EU:n jäsenvaltioitten ja EU:n johdon sekä näitä myötäilevän median voimakas syyttely ja painostus Valloniaa vastaan, joka tuottikin tulosta niin, että EU:n johto saattoi riemuita Vallonian vielä uudessa äänestyksessä muuttaneen sopimuksen torjuntansa lähes yksimielisesti. EU:n rujossa demokratiassa ei saa olla erimieltä johtajien kanssa.

EU:n parlamentaarikot tuskin ovat jaksaneet edes lukea CETA-sopimuksen kilometrin pituista tekstiä, joka tarkoituksella EU-tapaan on laadittu niin väsyttävän pitkäksi, ettei siihen juuri kukaan viitsi paneutua.

Kansainvälinen suurpääoma sai taas uuden sulan hattuunsa, kun EU-poliitikot ovat valmiita supistamaan jäsenvaltioittensa demokraattista päätöksentekovaltaa ja EU:n valtaa ja luomaan yhteiskuntiin pysähtyneisyyden ajan, jossa jäsenvaltiot eivät saa käyttää lainsäädäntövaltaansa maahan sijoittautunutta isoa yritystä vastaan, esimerkiksi asettamalla sen toiminnalle uusia rajoituksia tai uusia velvoitteita, koska status quo:n eli olemassa olevan tilanteen horjuttaminen olisi todennäköisesti sopimusrikkomus, ja sen vuoksi asiaa ei voitaisi ratkaista jäsenvaltion parlamentissa lakia muuttamalla tai uutta säätämällä, vaan kansainvälisessä kolmijäsenisessä välimiesoikeudessa. Kolme kallispalkkaista juristia, jotka valittaisiin pienestä joukosta auktorisoituja välimiesjuristeja, ratkaisisivat tällaiset riidat ja kuinka ollakaan, todennäköisimmin yritykset lähes  aina voittaisivat. Demokraattisilla vaaleilla ei olisi tulevaisuudessa olennaisilta osin merkitystä, kun suuri osa päätöksentekokentästä olisi luovutettu yritysmaailman sopimuskikkailulle.

Ihmiset joutuisivat vaalien ja lainsäädännön tilalle keksimään uusia tapoja puolustaakseen itseään ja perheitään yritysmaailman ahneutta ja voitontavoittelua vastaan.