”Talouslehti Veckans Affärerille antamassaan haastattelussa Persson sanoi myös epäilevänsä, että Emun myötä paineet EU:n kehittymiselle liittovaltion suuntaan voivat lisääntyä.

— En halua federalistista kehitystä. Ruotsin kansa ei ole päättänyt liittyä liittovaltioon. Emu voi hyvinkin vaatia eurooppalaista veropolitiikkaa, Persson sanoi Veckans Affärerille.”

Göran Persson, Ruotsin pääministeri (HS 21.10.97)

”Eurosta piti tulla sementti, joka sitoo Euroopan unionin yhteen. Nykyisen tilanteen valossa on todennäköisempää, että siitä tulee unionia tuhoon vievä väline. Eurooppa kiirehtii rahaliittoon, jonka perusta on puutteellinen ja jonka seuraamuksista sen arkkitehditkään eivät ole perillä.”

The European, pääkirjoitus 25.9.-1.10.97

Spiegel: Ketkä ovat pääuhreja, jos euro otetaan liian aikaisin käyttöön?

Neuman: Silloin viime kädessä kansalaiset maksavat kustannukset. Muutamat heistä jäisivät työttömiksi ja se saattaisi merkitä kaikkien kohdalla elintason laskua.

Manfred J.M. Neuman, Saksan valtiovarainministeriön tieteellisen neuvoston puheenjohtaja (Der Spiegel, 8/1997)

”Sveitsissä toimiva International Federation of White Collar Workers (FIET, Kansainvälinen liikealan Ammattiliitto) on teettänyt tutkimuksen nimellä ”Keskuspankkitutkimus” selvittääkseen, mitkä ovat EMU:n vaikutukset virkailijoiden työttömyyteen. FIET:in arvio on, että EMU:n myötä katoaa 200 000 – 500 000 työpaikkaa. FIET:in pääsihteeri Philip Jenningsin mukaan pankit kieltävät tämän, eivätkä suostu kertomaan omia lukujaan.”

The European 27.3.-2.4.97

”Se uusliberalismi, joka on Emun perustana on ristiriidassa perinteisen eurooppalaisen hyvinvointivaltion ja sen arvojen kanssa, sanotaan raportissa. Patomäki ja Minkkinen toteavat omassa kappaleessaan, että Emu on poliittinen eikä taloudellinen projekti”.

Heikki Patomäen ja Petri Minkkisen raportti: The Politics of the Economic and Monetary Union (Talous- ja rahaliiton politiikkaa), ulkopoliittinen instituutti (Hufvudstadsbladet 27.3.97)

Itse asiassa taloudellinen ja sosiaalinen tilanne suurimmassa osassa Eurooppaa on huonontunut dramaattisesti. Työttömyys oli noin 14 miljoonaa vuonna 1991 ja vuonna 1995 se nousi lähes 19 miljoonaan. Maastrichtin sopimus on mielestäni vaikuttanut tähän Euroopan heikkoon talouskasvuun.

Wilhelm Nölling, Hampurin yliopiston talousprofessori, 1982-92, Saksan keskuspankin johtokunnan seniorijäsen (The European Journal, maaliskuu 1997)

”KTV:n puheenjohtaja Jouni Riskilä näki suuren ja todellisen vaaran siinä, että Suomessa valtion ja kuntien työntekijät joutuisivat supistuspaineiden alla joustopuskureiksi siten, että pätkätyöt ja muut epätyypilliset työsuhteet joustaisivat tilanteiden mukaan.”

Jouni Riskilä, Kunta-alan ammattiliiton KTV:n puheenjohtaja (HS 11.3.97)

”Eurooppa oli mainio poliittinen idea, josta ei ole tullut mitään muuta kuin taloudellinen valtapeli: tyypillinen anglosaksinen tapa tehdä bisnestä. Kaikki tarkoittaa joustoja, säätelyn purkamista ja alijäämien leikkaamista. Ajattelen, mitä tämä tarkoittaa inhimillisinä käsitteinä, ja tiedän, että alijäämät edustavat monen ihmisen kohdalla terveyden huoltoa, koulutusta – elämää.

Voimme taistella sitä Eurooppaa vastaan, jota ollaan kehittämässä. Vastarintaa tulee nousemaan – niin eliitin kuin muidenkin piirissä. Ja kun he sitten huomaavat, että ovat samalla aaltopituudella, heistä tulee todellinen poliittinen voima. Niin, sillä tavalla alkoi loppujen lopuksi Ranskan vallankumous.”

Vivianne Forrester, ranskalainen kirjailija, kirjoittanut Ranskan vuoden -96 bestsellerin The Economic Horror (Newsweek 3.2.1997)