Euroopan unioni etsii keinoja pitää Kreikka mukana eurossa, mutta se voi tarkoittaa tottumista siihen, että rahajärjestelmän piiriin kuuluu maksukyvytön valtio, sanoo Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.
Lähde: Taloussanomat
Kategoria: Sanottua
”Näkemyksemme mukaan keskinäisen puolustusvelvoitteen tuominen EU:n sisälle ei välttämättä vahvistaisi Euroopan tai Suomen turvallisuutta”
— Presidentti Tarja Halonen HYY:n vuosijuhlassa 26.11.2003
Investointipankki Lazard Brothersin toimitusjohtaja Adrian Evans on yksi euroskeptikko. Hän pelkää, että euro-valuutta aiheuttaa syviä ristiriitoja EU-maiden välille.
”Emussa ollaan täysin tuntemattomalla maaperällä. Ei liene mahdotonta, että Emu-maallekin voi tulla vakavia talouden ongelmia, jotka tekevät sopeutumisen rahaliittoon vaikeaksi. Poliittisesti voi käydä sietämättömäksi mukautua Emun sanelemaan raha- ja talouspolitiikkaan.”
— Adrian Evans, Lazard Brothers-investointipankin (yksi Euroopan johtavista investointipankeista) toimitusjohtaja (HS 1.12.97)
”Belgiassa rahaliittoa kaupataan taloudellisena pelastuksena. Mutta työntekijät joutuvat valitsemaan työttömyyden tai matalampien palkkojen välillä.”
— Peter Vanderbruggen, belgialainen toimittaja ja ekonomisti (The European 23.-29.11.97)
”EU:n tulevan keskuspankin tulee olla mahdollisimman riippumaton. Keskuspankin johtoon valittavat ovat ensisijaisessa vastuussa yhteisen valuutan vakaudesta. Heidän pitää pystyä tekemään päätöksiä, jotka eivät aina ole mieluisia kaikille jäsenvaltioille.”
— Hans Tietmeyer, Saksan keskuspankin pääjohtaja (HS 29.11.97)
”Kun euro toteutuu, Eurooppa suuntautuu kohti matalampaa elintasoa. Jos Euroopan unionin lainsäädäntö onnistuu estämään jäsenmaita kilpailemasta toistensa kanssa, ne tulevat olemaan kollektiivisesti vähemmän kilpailukykyisiä muuhun maailmaan nähden. Pahimmillaan tämä konflikti voisi eskaloitua pitkäaikaiseen Eurooppaan jakoon kahteen luokkaan, jolla voisi olla vakavia taloudellisia, poliittisia ja lopulta sotilaallisia seurauksia sekä euron sisä- että ulkopuolella oleville.”
— Lawrence Lindsey, juuri eläkkeelle siirtynyt American Federal Reserve’n (kultavarasto) johtokunnan jäsen (The European 20-26.11.97)
”Lindsey korostaa että huomattavia alueellisia eroja Amerikan taloudellisessa kehityksessä lievennetään itsekorjaavilla ja stabiloivilla mekanismeilla. Kaksi avainkorjausmekanismia ovat työvoiman liikkuvuus sekä fiskaaliset siirrot yhteisen verotusjärjestelmän kautta. Euroopan unionilta puuttuvat nämä molemmat mekanismit.”
— Milton Friedman, Nobel-palkinnon saaja (The European 20-26.11.97)
”Euro tulee kärjistämään poliittisia tunteita ja johtamaan hajottaviin ristiriitoihin aiheuttamalla poikkeuksellisia taloudellisia shokkeja, joita olisi voitu muuten korjata muuttamalla vaihtokursseja. Eurooppa on hyvä esimerkki alueesta, joka on epäedullinen yhteisen valuutan kannalta.”
— Bernard Conolly, englantilainen entinen EU-komission johtava virkamies, kirjoittanut kirjan Euroopan mätä sydän (The European 20-26.11.97)
”Avoimessa maailmantaloudessa, jossa pääoma on vapaa liikkumaan maasta maahan, on ratkaisevaa, että valuutat voivat nousta ja laskea toisiinsa nähden vastatakseen korkomuutoksiin ja odotuksiin taloudellisessa toiminnassa. Ainoa argumentti yhteisen valuutan puolesta on poliittinen.”
(The European 23.-29.1.1997)
Aina samat tyhjät lupaukset
Vuoteen 2000 mennessä työttömien määrä Saksassa puolitetaan, julisti kansleri Kohl viime vuoden keväällä. Siitä lähtien työtä etsivien määrä on vain kasvanut. Viisi talousviisasta (taloustutkimuslaitosten tutkijoita) tosin lupaavat, että Saksan talous tulevana vuotena (1998) tulee kasvamaan noin kolmella prosentilla – mutta työmarkkinoille ei muutosta ole odotettavissa. Noin puoli miljoonaa työpaikkaa häviää jo tänä vuonna, edelleen 174 000 työpaikkaa lopetetaan – synkän asiantuntijaraportin mukaan vuonna 1998. Ellei vielä enemmänkin.”
— Der Spiegel 47/1997
Kuiluyhteiskunta
”Osa ihmisistä on työttömänä, toiset kasvattavat pörssissä ja huippupalkoilla varallisuuttaan: köyhät ja rikkaat etääntyvät toisistaan Saksassa ja keskitason ihmisten keskuudessa kasvaa pelko putoamisesta – vaarallisilla seurauksilla. Miten paljon epätasa-arvoa demokratia kestää?”
— Der Spiegel 40/1997
”Kääntykää taas vanhalle tielle, herra Kansleri. Saksalaisten pitäisi taas olla saksalaisia eikä puolen Euroopan maksumiehiä vanhan bismarckilaisen unelman takia. Me britit olemme täällä, me odotamme. Me haluamme olla teidän ystäviänne, partnereitanne, yhteistyökumppaneitanne, muttei taloudellisia alamaisianne. Onko se niin paha? Onko se saksalaisvihamielistä? Saksalaiset pitäkööt oman markkansa – olette tehneet hemmetin paljon töitä sen eteen. Tapetoikoon Santer-tylsimys seinänsä Brysselin seteleillä. Ja me pidämme puntamme – se ei ole mitenkään hullumpi, se vanha daami (nainen), joka meillä on ollut jo lähes tuhat vuotta.”
— Frederick Forsyth’n avoin kirje kansleri Helmut Kohlille, englantilainen jännitysromaanien kirjoittaja (Shakaali ym.) (Der Spiegel 14/1997)
”Jokaisen maan tulee harkita, pystyykö se pitemmän päälle elämään eurooppalaisen valuutan ja yhteisen valuutan kanssa. Koska taloudellista kehitystä ei voida enää korjata vaihtokurssien avulla, työmarkkinoille ja kansallisille finanssijärjestelmille saattaa aiheutua voimakkaita sopeutumispaineita. Haluaisin kaikkien tietävän tämän etukäteen, jotta asiassa ei tule myöhemmin katkeraa heräämistä.”
— Martin Feldstein, Harvardin yliopiston talousprofessori sekä presidentti Reaganin entinen talousneuvonantaja (Der Spiegel 48/1997)