Vaihtoehto EU:lle kansalaisliike vetoaa kansanedustajiin
Eduskunnan käsittelyyn tänään tuleva Lissabonin sopimus on sisällöllisesti sama kuin Euroopan unionin perustuslakina tunnettu esitys, joka kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Sen hyväksyminen vie kohti keskitetympää, epätasa-arvoisempaa ja epädemokraattisempaa unionia. Sen myötä Euroopan unionista rakentuu yhä etäisempi järjestelmä tavallisista kansalaisista ja päätöksenteko keskittyy entistä enemmän isojen jäsenmaiden hallintaan.
Euroopan unioni on tähän asti perustunut jäsenmaiden välisiin sopimuksiin, mutta nyt hyväksyttäväksi esitetty Lissabonin sopimus synnyttää laillisesti ja perustuslaillisesti uuden EU:n. Se tekee EU:sta omavaltaisen kansainvälisen toimijan, jolla on oikeushenkilöllisyys ja riippumaton olemassaolo. Se on erillinen ja ylempi kuin jäsenvaltionsa, ja se voi neuvotella jäsentensä puolesta kansainvälisiä sopimuksia. Perustuslaissa ei siirretä toimivaltaa yhdessäkään asiassa Brysselistä takaisin jäsenvaltioihin.
Lissabonin sopimuksessa todetaan, että lainsäädäntö, jota unionin toimielimet antavat käyttäessään unionille annettua toimivaltaa, ovat ensisijaisia jäsenvaltioiden lainsäädäntöön nähden. Tätä ei ole sanottu missään aiemmassa EU-sopimuksessa. Lisäksi, se pätee kaikkiin hallinnonaloihin, ei pelkästään aikaisempien sopimusten pääosin taloudellisiin alueisiin. Tämä hävittää jäsenvaltioiden poliittisen riippumattomuuden. Perustuslaillisesti ja poliittisesti jäsenvaltioista tulee käytännössä EU-valtion osavaltioita, joiden kansalliset perustuslait ja tavallinen lainsäädäntö ovat alisteisia EU:n lainsäädännölle.
Perustuslaki siirtää EU:lle myös entistä enemmän nyt jäsenmaille kuuluvaa ulkopoliittista päätösvaltaa. Sille perustettaisiin uuden sopimuksen mukaan EU:n yhteinen ulkoministerin virka ja jäsenvaltioista erillinen diplomaattikunta. Jäsenvaltioita kiellettäisiin harjoittamasta itsenäistä ulkopolitiikkaa ja niiden edellytettäisiin tukevan aktiivisesti ja varauksetta unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on uusi pitkä askel kohti EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa ja käytännössä lopettaa sen Natoon kuulumattomien jäsenmaiden puolueettomuuden.
Perustuslaki laajentaa suuresti EU:n toimivaltaa ja sen toimialoja antamalla Luxemburgin EU-tuomioistuimelle vallan päättää EU-kansalaisten perusoikeuksista. Näin se ylittää kansalliset perustuslait ja korkeimmat oikeudet.
EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa siirryttäisiin yhä enenevässä määrin yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin ilman uusia sopimuksia ja niiden vahvistamista kansallisesti parlamenteissa tai kansanäänestysten kautta.
EU:n perustuslaki tekee liberaalista markkinataloudesta, taloudellisen kilpailun maksimoinnista, pääoman vapaasta liikkumisesta ja julkisten palvelujen yksityistämisestä perustuslaillisia periaatteita, jotka uhkaavat romuttaa pohjoismaisen hyvinvointijärjestelmän.
Vetoamme kansanedustajiin – Hylätkää EU:n perustuslaki!
Eduskuntatalolla 10.4.2008
VEU:n koollekutsuma mielenosoitus